Labor court dismisses union claim for breach of collective agreement due to failure to exhaust prior collective bargaining steps.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's complaint regarding alleged delays and procedural violations in implementing a new pay system. The union argued the employer failed to supervise negotiations, but the court held that the substantive breach question could not be resolved without first adhering to the collective agreement's mandatory negotiation hierarchy. Consequently, the court ruled that the dispute must be settled through the required local and federal bargaining processes before any violation can be adjudicated.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the collective agreement; Section 2 of the Act on the Labour Court: Where a dispute concerns the interpretation or breach of a collective agreement, the parties must first negotiate locally and then at the federal level; the court cannot rule on the substantive breach until these procedural steps are exhausted.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen mukaan työehtosopimuksen tulkintaa ja sen rikkomista koskevista asioista tuli ensin neuvotella paikallisesti ja sitten liittojen välillä. Kantaja oli pannut kanteen vireille ryhtymättä sitä ennen toimenpiteisiin liittotason neuvottelujen käymiseksi uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisessä sovellettavasta menettelystä ja sen toteuttamisessa tapahtuneeksi väitetystä viivästymisestä sekä myös siitä, mihin palkkaluokkiin kanteessa tarkoitettujen hälytyskeskusten työntekijät oli sijoitettava.
Kun kysymystä siitä, oliko työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, ei voitu ratkaista selvittämättä ensin työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen, oliko työnantaja palkkaryhmittelyn yhteydessä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, kanne jätetty tutkimatta.
Asianosaiset: Teknisten ja Erikoisammattien Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisten välillä 8.4.1983 tehdyssä vartiointiliikkeitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
10 § Erimielisyyksien sovittelu
Tämän työehtosopimuksen tulkintaa koskevista erimielisyyksistä ja sen rikkomista koskevissa asioissa neuvotellaan ensin paikallisen työnantajan ja valittujen luottamusmiesten välillä sekä sitten Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyn yleissopimuksen edellyttämällä tavalla liittojen kesken.
Edellä mainitun työehtosopimuksen palkkasopimuksessa sanotaan muun muassa:
1 § Työpalkat
_________
1. Vartijain tehtäväryhmät ja niihin sisältyvät palkkaluokat ovat kolmiviikkoisperiodissa 1.4.1983 alkaen paikkakuntakalleusluokittain seuraavat:
Tehtäväryhmät ja luokat
1.10.1983 alkaen
Palkkaluokka I II
____________
15 3012 2971
14 2924 2885
13 2839 2801
12 2756 2719
11 2676 2640
10 2598 2563
9 2522 2489
8 2449 2416
7 2377 2346 Erittäin vaativa taso
Palkkaluokat Paikkakuntakalleusluokat
____________ ________________________
I II
6 2308 2278
5 2219 2190
4 2134 2105 Vaativa taso
3 2052 2025
2 1973 1946
1 1897 1872 Perustaso
Tehtäväryhmiin ja palkkaluokkiin sijoittumisen perusteet ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1).
10 § Palkkasopimuksen velvoittavuus ______________________________
Tällä sopimuksella on sama velvoittavuus ja voimassaoloaika kuin varsinaisella työehtosopimuksella.
Työehtosopimuksen 22.4.1983 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:
3 § Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään siirtyminen aloitetaan 1.4.1983 ja saatetaan loppuun 1.10.1983 mennessä.
Tehtäväryhmiin sijoittumisen perusteita koskevassa työehtosopimuksen liitteessä 1 on muun ohella seuraavat määräykset:
Tehtäväryhmien määritelmät:
1. PERUSTASO
Tehtävä suoritetaan paikallis- tai piirivartiointikohteessa, jossa tehtävät edellyttävät vartijalta normaaleja avaamis- ja sulkemistehtäviä, sekä rutiiniluonteisia tarkistuksia.
Tehtävien hallinta edellyttää vartijan peruskoulutuksen lisäksi lyhyen perehdyttämisen.
2. VAATIVA TASO
Tehtävät suoritetaan paikallis- tai piirivartiointikohteessa, jossa vartijalla on normaalien rutiiniluontoisten vartiointitehtävien lisäksi erilaisia vastuunalaisia lisätehtäviä, kuten erilaisten laitteiden pysäyttämis- ja sulkemistehtäviä, normaalien hälytys- ja kulunvalvontalaitteiden valvontaa, sekä tavaralähetysten vastaanottoa.
Tehtävien hallinta edellyttää vartijan peruskoulutuksen lisäksi laajaa perehdyttämistä kohde- ja henkilötuntemukseen, sekä mahdollista erityiskoulutusta.
3. ERITTÄIN VAATIVA TASO
Tehtävät suoritetaan vaativissa paikallistai piirivartiointikohteissa, joissa vartijalta edellytetään normaalien vartiointitehtävien lisäksi laajojen hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmien tuntemista, sekä valmiuksia erilaisten prosessihälytyslaitteiden valvontaan. Tehtäviin liittyy usein myös erilaisia henkilötarkastuksia.
Tähän ryhmään kuuluvat myös erikoisvartiointitehtävät, kuten: henkilö- ja turvatarkastukset, arvokuljetukset, hälytyskeskukset.
Tehtävien hallinta edellyttää vartijan peruskoulutuksen lisäksi tehtävän mukaisen erikoiskoulutuksen, sekä erittäin laajaa perehtymistä tehtäviin.
Määritelmiä vastaavat palkkaluokat ovat seuraavat:
Perustaso Palkkaluokka 1 Vaativa taso Palkkaluokka 4 Erittäin vaativa taso Palkkaluokka 7
Jos vartiointitehtävä poikkeaa vaativuudeltaan selvästi tehtäväryhmänsä perustasosta voidaan tehtävän työkohtaista palkkaa vaativuustason kasvaessa nostaa yhdellä tai kahdella palkkaluokalla.
Harkittaessa tehtävän sijoittamista tehtäväryhmänsä sisällä palkkaluokkaan tulee tehtävän vaativuutta arvioitaessa ottaa huomioon tehtävän menestyksellisen hoidon edellyttämä tehtäväryhmään sisältyvä erikoiskoulutuksen ylittävä koulutustarve ja -määrä sekä tehtävän tekijältään edellyttämä normaalista poikkeava vastuu esimerkiksi taloudellisista arvoista ja turvallisuudesta.
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on sittemmin yksilöinyt kannetta siten, että se koski vain Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä Tampereen, Oulun ja Lahden toimipisteissä käytyjä hälytyskeskuksia koskevia neuvotteluja.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimuksen 10 §:n mukaan sopimuksen tulkintaa koskevista erimielisyyksistä ja sen rikkomista koskevissa asioissa neuvoteltiin ensin paikallisen työnantajan ja valittujen luottamusmiesten välillä sekä sitten Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyn yleissopimuksen edellyttämällä tavalla liittojen kesken. Kanteessa tarkoitetusta ryhmittelyerimielisyydestä ei ollut neuvoteltu paikallisesti eikä myöskään liittojen välillä. Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ei ollut edes vaatinut neuvottelujen käymistä asiassa. Kanne tulisi näin ollen työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jättää tutkittavaksi ottamatta.
Koska uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Suomen Vartiointi Oy:ssä ei ollut viivästynyt, kanne tulisi kokonaisuudessaan hylätä. Mikäli katsottaisiin, että yhtiössä ei ollut siirrytty uuteen palkkausjärjestelmään määräaikaan mennessä, viivästyminen oli joka tapauksessa johtunut työehtosopimuksen tulkinnanvaraisista määräyksistä. Näin ollen Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Kanteessa ei ollut esitetty työnantajaan kohdistettua hyvityssakkovaatimusta, koska neuvottelut uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä olivat olleet Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä kesken. Neuvottelujen riitauttaminen ja kanteen nostaminen yhtiötä vastaan työehtosopimuslain 7 §:n perusteella ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, sillä se olisi saattanut johtaa neuvottelujen katkeamiseen tai ainakin niiden viivästymiseen. Kannetta työnantajaa vastaan ei myöskään kannattanut ajaa, koska työnantaja oli toiminut asiassa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ohjeiden mukaan. Työnantajan menettelyä ei ilmeisesti tästä syystä voitaisi pitää työehtosopimuksen tieten rikkomisena. Työntekijäliitolla sen sijaan oli oikeus saattaa sopimukseen osallinen työnantajayhdistys vastuuseen työehtosopimuksen vastaisten ohjeiden antamisesta myös siinä tapauksessa, ettei työntekijäliitto halunnut nostaa kannetta työnantajaa vastaan.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että kanteessa on vaadittu Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisen johdosta hyvityssakkoon. Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on perustanut kanteensa siihen, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on laiminlyönyt valvoa, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy olisi neuvotellut uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä työehtosopimuksessa annettujen määräysten puitteissa. Kanne on esivalmistelussa täsmennetty koskemaan vain menettelyä Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n Tampereen, Oulun ja Lahden hälytyskeskusten osalta ennen 8.12.1983, jonka ajan uuden palkkajärjestelmän toteuttaminen on ainakin viivästynyt.
Vartiointiliikkeitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n mukaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään siirtyminen aloitetaan 1.4.1983 ja saatetaan loppuun 1.10.1983 mennessä. Työehtosopimuksen osana olevan palkkasopimuksen tehtäväryhmiin sijoittumisen perusteita koskevassa liitteessä 1 on määräykset muun muassa siitä, mitkä tehtävät luetaan palkkasopimuksessa tarkoitetulle erittäin vaativalle tasolle. Työehtosopimuksen 10 §:n mukaan sopimuksen tulkintaa koskevista erimielisyyksistä ja sen rikkomista koskevissa asioissa neuvotellaan ensin paikallisesti ja sitten liittojen välillä.
Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä on työnantajaliiton ilmoituksen mukaan 25.9.1983 alkaneen kolmiviikkoisjakson alussa siirrytty uuteen palkkausjärjestelmään. Palkkasopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin sijoittelu on tapahtunut työnantajan tekemän luokituksen perusteella. Palkkaluokitusta tehtäessä on ainakin joiltain osin kuultu luottamusmiehiä. Työntekijäpuolelta ei ollut hyväksytty työnantajan tekemää palkkaluokkiin sijoittelua muun muassa hälytyskeskusten työntekijöiden osalta. Työntekijäpuoli on vaatinut hälytyskeskusten töiden sijoittamista erittäin vaativalle tasolle, joka edellyttää työntekijöiden sijoittamista vähintään 7. palkkaluokkaan. Työantajan ja pääluottamusmiehen välillä käytyjen neuvottelujen jälkeen on 18.12.1983 Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n Tampereen, Oulun ja Lahden hälytyskeskusten tehtävät luettu palkkasopimuksessa tarkoitetulle erittäin vaativalle tasolle ja näiden hälytyskeskusten työntekijät sijoitettu palkkaluokkaan 7.
Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on pannut kanteen vireille ryhtymättä sitä ennen toimenpiteisiin liittotason neuvottelujen käymiseksi uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisessä sovellettavasta menettelystä ja sen toteuttamisessa tapahtuneiksi väitetystä viivästymisestä kanteessa mainituilla työpaikoilla sekä myös siitä, mihin palkkasopimuksen mukaisiin palkkaluokkiin kanteessa tarkoitettujen hälytyskeskusten työntekijät on sijoitettava. Kun kysymystä siitä, onko Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, ei voida ratkaista selvittämättä ensin työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen, onko Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy palkkaryhmittelyn yhteydessä menetellyt vastoin työehtosopimusta, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jättää kanteen tutkimatta. Teknisten ja Erikoisammattien Liitto velvoitetaan korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Pyrhönen, Palanko-Laaka ja Hölttä.
Tuomio oli yksimielinen.