Labor court dismissed strike-related travel allowance claim for weekend days due to prior Friday absence.

Putkialan työntekijöillä oli työehtosopimukseen perustuva oikeus saada vieraalla paikkakunnalla työskennellessään rajanylitys- ja päivärahaa viikon kaikilta päiviltä. Siitä huolimatta tuomiossa oli katsottu, että työntekijöillä, jotka olivat olleet perjantaipäivän lakossa, ei ollut oikeutta sanottuihin korvauksiin viikonvaihteen vapaapäiviltä.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Keskusosuusliike Hankkija

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 25.3.1976 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalaa koskevassa sopimuksessa Svetogorskin tehdasprojektin työehdoista on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § SOVELTAMISALA

Yllä mainitun rakennustyökohteen työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työtekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niinkuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.

Svetogorskin rakennustöissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n välillä tehtyjä putkijohtoalan ja putkieristysalan työehtosopimuksia.

7 § RAJANYLITYSRAHA JA PÄIVÄRAHA

Työntekijöille, joiden vakituinen asuinpaikka on Imatran kaupungissa, maksetaan rajanylitysrahana 27 markkaa viikon kaikilta päiviltä. Muille työntekijöille maksetaan edellä mainitun rajanylitysrahan lisäksi päivärahana 30 markkaa viikon kaikilta päiviltä.

Päivärahoja ja rajanylitysrahoja korotetaan talonrakennusalan työehtosopimuksen kotimaan pienemmän päivärahan muutosprosentin osoittamalla määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin putkijohtoalan ja putkieristysalan työehtosopimusten mukaisia kotimaan päivärahoja korotetaan sopimuskausittain. Muilta osin päivärahan maksamiseen nähden noudatetaan putkijohtoalan työehtosopimuksen 18 §:n ja putkieristysalan työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiä.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin päivärahoihin ja rajanylitysrahoihin sisältyvät putkijohtoalan työehtosopimuksen 15...17§:ien ja putkieristysalan työehtosopimuksen 6...8 §:ien tarkoittamat korvaukset sekä putkijohtoalan työehtosopimuksen 18 §:n ja putkieristysalan työehtosopimuksen 9 §:n tarkoittamat päivärahat kuitenkin siten, että sairaalapäivärahaan nähden noudatetaan ao. kotimaan työehtosopimusta.

Asianosaisliittojen välillä 26.5.1977-28.2.1979 voimassa olleessa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

18 §

MATKATYÖT JA PÄIVÄRAHAT

1. Milloin työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa, korvataan hänelle tästä aiheutuvat kustannukset viikon kaikilta päiviltä seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ja matkalippujen hinnat, II luokassa, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, matkalippujen hinnat vastaavissa luokissa, kustantaa työnantaja.

b) Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle hänen säännöllisenä työaikana nauttimansa tuntipalkkaa vastaava korvaus matkatunneilta. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei kello 22-7 väliseltä ajalta tuntipalkan korvausta suoriteta.

c) Kultakin vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa, joka määräytyy määräpaikan paikkakuntaluokan mukaan.

Päivärahan suuruus on kaikissa paikkakuntaluokissa sopimuskauden alusta 54 mk ja 1.3.1978 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 59 mk vuorokaudelta.

Matkaan liittyvistä vajaavuorokausista, jotka käsittävät enintään kuusi tuntia, maksetaan puoli päivärahaa.

d) Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työssä, on hän mikäli työn laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja hänelle edellisen mukaisesti korvaa maksun matkakustannuksista kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä ruokarahan ja normaalituntipalkan menetetyltä työajalta, kuitenkin enintään 8 tunnilta matka-ajan vuorokaudelta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Milloin työntekijä matkustaa muina kuin kohdassa d) mainittuina vapaapäivinä kotiinsa, maksetaan näiltä päiviltä päiväraha.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan lausunut, että Putkijohtotyönantajain Liiton jäsenyrityksen Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa Svetogorskin työkohteessa työskennelleet putkiasentajat Pentti Halonen, Eugen Inkinen, Osmo Tepponen, Taisto Valtonen, Keijo Kokkola, Arto Lavonen, Viljo Mertanen, Pertti Putkonen ja Aulis Vihavainen olivat perjantaina 27.1.1978 osallistuneet työmaalla järjestettyyn Kostamuksen työntekijöitä tukeneeseen myötätuntolakkoon. Työnseisaus oli käsittänyt lämmitys- ja siihen verrattavia töitä lukuun ottamatta kaikki Svetogorskin työkohteen työt. Työnseisauksesta oli päätetty työntekijöiden kokouksessa 26.1.1978. Työnseisauksen toimeenpanemisesta ja sen rajoittamisesta perjantaipäivään oli ilmoitettu työnantajapuolelle. Maanantaina 30.1.1978 työt työmaalla olivat jatkuneet entiseen tapaan.

Keskusosuusliike Hankkija oli jättänyt maksamatta edellä mainituille työntekijöille lauantailta 28.1.1978 ja sunnuntailta 29.1.1978 Svetogorskin tehdasprojektia koskevan työehtosopimuksen 7 §:n tarkoittamat rajanylitysrahat ja sen lisäksi päivärahaan oikeutetuille Kokkolalle, Lavoselle, Mertaselle, Putkoselle ja Vihavaiselle päivärahat. Työnseisauspäivältä rajanylitys- ja päivärahoja ei ollut edes pyydetty.

Paikallistason neuvotteluissa työnantaja oli katsonut, että työehtosopimuksen 7 § edellytti asennustöiden suorittamista komennuspaikkakunnalla viikon kaikkina työpäivinä, jotta päivärahaa voitaisiin maksaa viikon kaikilta päiviltä. Työntekijät olivat vaatineet rajanylitys- ja päivärahojen maksamista työehtosopimuksen määräyksen sanamuodon perusteella. Työnantajapuoli oli kieltäytynyt rajanylitys- ja päivärahojen maksamisesta myös liittotason neuvotteluissa.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keskusosuusliike Hankkija on menetellyt putkijohto- ja putkieristysalaa koskevan Svetogorskin työehtosopimuksen 7 §:n vastaisesti jättäessään lauantailta 28.1.1978 ja sunnuntailta 29.1.1978 maksamatta rajanylitys- ja päivärahat niihin oikeutetuille työntekijöille. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

Putkijohtotyönantajainliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Svetogorskin tehdasprojektin työehtoja koskeva sopimus ei käsitellyt lainkaan kanteessa tarkoitettua riitakysymystä. Sitä ei kosketeltu myöskään putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa, mutta sillä oli merkitystä tässä asiassa soveltamisperiaatteita etsittäessä. Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 18 §:ssä käsiteltiin nimittäin matkatöitä ja päivärahoja. Päivärahan määrä ja maksuperusteet määräytyivät pykälän 1 c-kohdan mukaisesti. Pykälän 1 d-kohdassa oli määräys, jonka mukaan siinä mainittuina juhlapäivinä työnantajan tuli kustantaa edestakaiset kotimatkat komennuspaikkakunnalle. Pöytäkirjamerkintä 2:n määräyksellä oli perinteisesti ymmärretty, että muina vapaapäivinä kotimatkakorvauksia ei suoritettu, mutta sitä vastoin työnantaja oli velvollinen maksamaan päivärahan.

Työehtosopimuksen matkatyötä koskeva määräys oli varsin vanhaa perua. Se oli tehty aikana, jolloin yleisesti noudatettujen työn järjestelyperiaatteiden ja matkustusvälineiden tason vuoksi työntekijät olivat joutuneet oleskelemaan putkityön kestoajan komennuspaikkakunnalla. Kotikäynnit olivat olleet harvinaisempia kuin nykyään.

Komennuspaikkakunnallakin suoritettavan työn edellytettiin tapahtuvan työehtosopimuksen työaikamääräysten mukaisesti. Työnantajapuoli oli perinteisesti katsonut, että viikonvaihteen jommalle kummalle puolelle sattuneen aiheettomasta poissaolosta johtuneen vapaapäivän, ns. rokulipäivän vuoksi työntekijä menetti päivärahan koko viikonlopulta. Tämä soveltamissääntö oli kehittynyt aikana, jolloin lauantaipäivänäkin oli tehty työtä, mutta perinne oli jatkunut viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen. Työnantajapuoli oli vuonna 1977 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa ilmoittanut soveltavansa periaatetta myös perjantaille tai maanantaille sattuvien lakkopäivien kohdalla. Työntekijäpuoli ei ollut sanottua periaatetta avoimesti hyväksynyt

Edellä olevan perusteella ja kun Svetogorskin tehdasprojektin työehtoja koskevaa sopimusta oli päivärahojen ja rajanylitysrahojen osalta sovellettava samalla tavalla, Putkijohtotyönantajainliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että asianosaisliittojen välillä tehdyn Svetogorskin tehdasprojektin työehtoja putkijohto- ja putkieristysalalla koskevan sopimuksen 7 §:n mukaan Imatralla vakituisen asuinpaikan omaaville työntekijöille maksetaan rajanylitysrahaa ja muille työntekijöille sen lisäksi päivärahaa viikon kaikilta päiviltä. Määräyksessä on sanottu, että muilta osin päivärahan maksamisessa noudatetaan putkijohtoalan työehtosopimuksen 18 §:n ja putkieristysalan 9 §:n määräyksiä. Näiden sopimusten mukaan siinä tapauksessa, että työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa, korvataan hänelle tästä aiheutuvat kustannukset viikon kaikilta päiviltä.

Selvityksen mukaan putkieristysalan työehtosopimuksessa on ennen vuotta 1977, jolloin sen ja putkijohtoalan työehtosopimuksen määräykset on yhdistetty yhdeksi sopimukseksi, ollut määräys, jonka mukaan työntekijä ollessaan poissa ilman perusteltua syytä työpaikalta menettää päivärahansa. Vaikka määräys on jätetty pois työehtosopimuksesta, sen sisältämän periaatteeen soveltamisesta ei voida katsoa kuitenkaan luovutun. Riidattomana näet on pidettävä, ettei esimerkiksi lakon ajalta ole päivärahan maksamisvelvollisuutta. Tässäkään asiassa ei korvauksia lakkopäivältä ole vaadittu.

Svetogorskin tehdasprojektiin kuuluvissa putkijohto- ja putkieristysalan töissä työnantajat ovat aluksi noudattaneet päivärahan ja rajanylitysrahan maksamisessa työnantajaliiton kannan mukaista käytäntöä ja jättäneet korvaukset maksamatta viikonvaihteeseen sattuvilta vapaapäiviltä perjantaina tai maanantaina tapahtuneen lakossa olon takia. Osa työnantajista on myöhemmin ryhtynyt maksamaan päivärahaa ja rajanylitysrahaa vapaapäiviltä tällaisissa tapauksissa. Käytännön ei siten voida katsoa vakiintuneen puoleen eikä toiseen.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 7/1980 ottanut kantaa työnantajan velvollisuuteen suorittaa matkakustannusten korvausta silloin, kun työntekijä on lakkoon osallistumisen vuoksi ollut poissa työstä viikonvaihdetta edeltäneenä perjantaina tai sitä seuranneena maanantaina. Tuomiossa on ollut kysymys rakennusalan ulkomaisen työkohteen työehtosopimuksen soveltamisesta. Työtuomioistuin on tuomionsa perusteluissa katsonut, ettei työntekijällä, joka on ollut perjantaipäivän poissa työstä lakkoon osallistumisen takia, ole oikeutta viikonvaihteen ajalta matkakustannusten korvaukseen. Vastaavaa perustetta työtuomioistuimen mielestä ei kuitenkaan ole korvauksen epäämiseen työntekijältä, joka vasta viikonvaihteen jälkeen jää työstä vaikkapa lakkoon osallistumisenkin takia.

Tuomiosta käy ilmi se ajatus, että kun on kysymys vapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta,sen saamisen edellytyksenä näyttää olevan, että työntekijälle hänen oltua omasta syystään poissa työstä, alkaa karttua työn tekemisestä riippumatta maksettavat korvaukset vasta työn suorittamisen alkamisen jälkeen. Johdonmukaista tällöin on, että maanantaipäivänä tapahtunut työstä poisjääminen ei aiheuta takautuvasti päivärahan tai muun korvauksen menetystä. Mitä pitempään poissaolo on kestänyt ennen viikonvaihteen vapaapäiviä, sen oikeutetummaksi voidaan katsoa käyvän korvauksen epääminen. Työtuomioistuimen mielestä tässä jutussa ei ole näytetty, että työehtosopimusten sisällöstä tai noudatetusta käytännöstä olisi johdettavissa perusteita muunlaisen lopputuloksen hyväksymiseen kuin edellä mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 7/1980 on tehty.

Näillä syillä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden työnantajaliitto ja Keskusosuusliike Hankkija saavat itse kärsiä kulunsa jutussa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Hurmalainen, Jussila, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.