Union dismissed collective claim for collective agreement violations but allowed individual civil service agreement claims.

Välituomio koski oikeudenkäynnin edellytyksiä. Kantajayhdistys ei voinut omissa nimissään ajaa työehtosopimukseen perustuvaa kannetta, mutta sitä vastoin yhdistys oli siihen oikeutettu virkaehtosopimuksen osallisen yhdistyksen antaman kieltäytymisenä pidettävän ilmoituksen perusteella virkaehtosopimukseen perustuvien vaatimusten osalta. Keskusneuvottelujen pitämättä jäämistä, kun virkaehtosopimukseen osallinen yhdistys ei ollut ennen työtuomioistuimelle antamaansa ilmoitusta ryhtynyt toimenpiteisiin niiden aikaansaamiseksi, ei ollut luettava kantajayhdistyksen viaksi.

Kysymys toisen oikeudenkäynnin vireilläolon vaikutuksesta.

Asianosaiset: Turun Palomiesyhdistys r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Turun kaupunki

Kuultavat: Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun ohessa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n kesken 25.3.1981 tehdyssä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

TYÖAIKA

11. Milloin työntekijän säännöllinen työaika on työaikalain nojalla annetun erityisen luvan perusteella järjestetty lain 5 tai 6 §:n säännöksistä poikkeavasti, noudatetaan erityislupaan sisältyviä määräyksiä tämän työehtosopimuksen määräysten sijasta niiltä osin kuin erityisluvassa on nimenomaisesti mainittu. Muilta osin noudatetaan tämän työehtosopimuksen ja työaikalain määräyksiä.

13 §

LISÄ- JA YLITYÖ

2. Ylityön teettämisen ja siitä maksettavan korotetun palkan suhteen noudatetaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työaikalain ja muiden ylityön teettämistä rajoittavien lakien säännöksiä.

27 §

NEUVOTTELUMENETTELY

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn, työnantajaa edustavan viranomaisen ja paikallisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).

3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.

4. Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

6. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Keskusneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti.

7. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

8. Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.

28 §

NEUVOTTELU- JA KANNEOIKEUDEN VANHENTUMINEN

1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n kesken 25.3.1981 tehdyssä kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1. l u k u

TYÖAIKA

2 §

5 mom. Milloin viranhaltijan säännöllinen työaika on työaikalain nojalla annetun erityisen luvan perusteella järjestetty lain 5 tai 6 §:n säännöksistä poikkeavasti, noudatetaan erityislupaan sisältyviä määräyksiä.

Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

10 §.

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tästä sopimuksesta tarkoitetut keskusneuvottelut.

Turun kaupunki on kanteen johdosta työtuomioistuimessa lausunut, että sitä ei voitu ottaa tutkittavaksi työtuomioistuimessa. Turun kaupunki on ensinnäkin katsonut, ettei kannetta voitu kohdistaa kaupunkiin vastaajana, vaan sitä olisi pitänyt ajaa kunnallista sopimusvaltuuskuntaa vastaan. Turun Palomiesyhdistys ei myöskään ollut sellaisessa asemassa, että se voisi itsenäisesti omissa nimissään ajaa kannetta työtuomioistuimessa.

Mitä erityisesti tuli kanteessa esitettyyn suoritusvaatimukseen, niin siitä oli vireillä riita-asia Turun hovioikeudessa. Turun raastuvanoikeus oli 20.10.1980 julistamallaan päätöksellä jättänyt tutkittavaksi ottamatta puheena olevien saatavien suorittamista koskevan kanteen, mutta asia oli valittamalla saatettu hovioikeuden käsiteltäväksi. Suoritusvaatimus oli sitä paitsi sekä perusteiltaan että määriltään niin epätäydellinen, että vaatimus senkin vuoksi olisi jätettävä tutkimatta.

Kaupunki on vielä huomauttanut, ettei sopimusvaltuuskunnan ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n välillä, joista järjestö oli 6.2.1981 toimittanut työtuomioistuimelle kirjoituksen, ollut sellaista erimielisyyttä Turun Palomiesyhdistyksen jäseninä olevien viranhaltijoiden työajoista tai muista siihen liittyvistä virkaehtosopimukseen perustuvista ehdoista, joiden ratkaiseminen edellyttäisi työtuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä annettavalla tuomiolla tehtävää ratkaisua.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on puolestaan työtuomioistuimessa lausunut muun muassa, että kanteessa oli suurelta osalta kysymys asioista, jotka työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan eivät kuuluneet työtuomioistuimen toimivaltaan. Turun Palomiesyhdistys ei ollut virkaeikä työehtosopimukseen osallinen. Näin ollen se ei voinut ajaa kannetta kunnallista sopimusvaltuuskuntaa vastaan. Niin virkaehto- kuin työehtosopimusten mukaan riitaisuuksista oli sovinnon aikaansaamiseksi ennen asian saattamista työtuomioistuimen käsiteltäväksi neuvoteltava. Asiassa ei ollut käyty paikallisia neuvotteluja eikä keskusneuvotteluja. Keskusneuvottelujen pitämistä ei ollut edes pyydetty. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA eikä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV olleet kieltäytyneet kannetta ajamasta. Näillä perusteilla sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta työtuomioistuimesta annetun lain 17 §:n 1 momentin nojalla.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on muutoin yhtynyt Turun kaupungin asiassa lausumaan.

Turun kaupunki ja kunnallinen sopimusvaltuuskunta ovat vaatineet kanteen hylkäämistä siltä osin kuin se ehkä otettaisiin tutkittavaksi.

Turun Palomiesyhdistys on väitteistä kuultuna lausunut, että yhdistyksellä oli oikeus esiintyä jutussa kantajana työtuomioistuimelle toimitetun Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n 6.2.1982 allekirjoittaman kirjoituksen nojalla, jossa järjestö oli kieltäytynyt kannetta ajamasta. Muiltakin osin yhdistys on myös katsonut, etteivät väitteet estäneet jutun tutkimista, ja vaatinut niiden hylkäämistä.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ovat olleet jutussa kuultavina.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Jutussa 6.9.1983 toimitetussa esivalmistelussa asia on määrätty käsiteltäväksi pääkäsittelyssä siltä osin kuin kysymys oli oikeudenkäyntiedellytysten puuttumisesta.

________

Työtuomioistuin, joka toteaa lausunnon antamisen rauenneen kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu ja myös siltä osin kuin Veikko Hankomäki on luopunut sivuväliintulijana tukemasta kannetta, on käsitellyt asian sikäli kuin kysymys on siitä, voidaanko asia ottaa työtuomioistuimessa asiallisesti ratkaistavaksi vai onko se jätettävä tutkimatta oikeudenkäyntiedellytysten puuttumisen vuoksi.

Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömistä koskevien väitteiden johdosta työtuomioistuin havaitsee asiakirjojen osoittavan, ettei kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen perustuvista vaatimuksista ole käyty kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 10 §:n mukaisia keskusneuvotteluja. Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan neuvottelujen käymättä jääminen estää työtuomioistuinta ottamasta asiaa tutkittavaksi, paitsi jos käy ilmi, ettei kantaja ole syypää siihen.

Pääsopimuksen määräysten mukaan ainoastaan sopimukseen osallinen voi saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa. Huomioon ottaen neuvottelutilanteesta kokonaisuudessaan esitetyn selvityksen työtuomioistuimen mielestä keskusneuvottelujen pitämättä jäämistä, kun Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ennen työtuomioistuimelle antamaansa ilmoitusta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin niiden aikaansaamiseksi, ei ole luettava Turun Palomiesyhdistyksen viaksi.

Työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen, jollei siinä ole vaadittu seuraamusta virkaehtosopimuksen määräyksen rikkomisesta. Hyvityssakkoon tuomitsemista tuollaisella perusteella ajettavaan kanteeseen vastaa se, jota vastaan vaatimus tehdään. Virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta jutussa esitettyyn kanteeseen on siten Turun kaupungin vastattava omasta puolestaan, kun sitä vastoin muilta osin kanne on kohdistettava kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan, joka on haastettu vastaajaksi. Tämän mukaisesti kanne muilta kuin hyvityssakkovaatimusta koskevalta osalta jätetään Turun kaupunkiin vastaajana kohdistettuna tutkimatta.

Koska Turun hovioikeus on 12.6.1981 antamallaan päätöksellä pysyttänyt voimassa Turun raastuvanoikeuden julistaman päätöksen, jolla ainakin osaksi samoja ylityökorvauksia koskeva riita-asia on jätetty tutkimatta, tuo oikeudenkäynti, joka ei enää ole vireillä, ei estä tutkimasta työtuomioistuimessa vireille pantua suoritusvaatimusta.

Työtuomioistuin ottamatta tässä vaiheessa ratkaistavakseen sitä, estääkö mahdollisesti muiden kuin tässä tuomiossa käsiteltyjen oikeudenkäyntiedellytysten puuttuminen kanteessa tarkoitettujen vaatimusten tutkimisen, jättää Turun Palomiesyhdistyksen vaatimukset siltä osin kuin ne perustuvat työehtosopimukseen työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n nojalla tutkittavaksi ottamatta. Muilta osin asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimessa toimitettavassa suullisessa esivalmistelussa, johon asianosaiset erikseen kutsutaan. Asian laatuun nähden Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV saa itse kärsiä kulunsa jutussa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Hurmalainen, Metsäpelto, Kuivanen ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.