Legislator Case Law & Legislation
TT:1984-31 AI generated

Union branch fined for failing to stop strikes targeting safety gear, not wage increases.

Case Number TT:1984-31
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labour court ruled that the union branch violated its supervisory duty by failing to stop ongoing strikes. While the court confirmed the strikes targeted safety equipment rather than wages, it found the union branch had not taken sufficient action to restore peace after learning of the disruptions. Consequently, the union branch was ordered to pay a compensation fine and cover the employer's legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A union branch violates its supervisory duty if it fails to take necessary measures to prevent or stop strikes, even when the strikes target specific contractual provisions like safety equipment rather than wages.

Keywords

AI generated
supervisory duty union branch liability strike prevention peacekeeping obligation compensation fine collective agreements labour court

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Istumalakoilla oli pyritty painostamaan työnantajaa hankkimaan kaikille työntekijöille suojapuvut. Lakot olivat kohdistuneet suojavaatetuksen antamista koskevaan työehtosopimuksen määräykseen, mutta kun jutussa oli jäänyt selvittämättä, että lakoilla olisi pyritty vaikuttamaan palkkaukseen, työtaistelujen ei katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Pääluottamusmiehen ei katsottu osallistuneen työtaisteluihin. Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt mainittaviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Jakobstads Metallfackavdelning r.f.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 8.4.1983 allekirjoitetussa metalliteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

10 §

Erilliset lisät

Suoja- Mom 3. Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on

______

vaate- poikkeuksellisen suuri, kuten esim. lakisaumahittuksen sauksessa, polttoleikkauksessa ja ruiskumaalauksesanta- sa, on työnantajan annettava työntekijälle minen kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsenyrityksen Pisari Oy:n Pietarsaaren tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteisiin. Istumalakkoihin oli osallistunut 24.10.1983 kello 12.00-16.00 yhtiön 38 työntekijää, 25.10.1983 kello 12.00-16.00 38 työntekijää ja 16.00-06.00 2 työntekijää, 26.10.1983 kello 06.00-07.30 2 työntekijää, 07.30-16.00 38 työntekijää ja 16.00-06.00 2 työntekijää sekä 27.10.1983 kello 06.00-07.30 2 työntekijää ja 07.30-10.30 38 työntekijää sekä vielä 31.10.1983 kello 7.30-12.30 38 työntekijää. Työtaistelutoimenpiteiden avulla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaatimukseen suojapukujen hankkimisesta kaikille työntekijöille. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden alkuvaiheessa työntekijät olivat esittäneet aikapalkkavertailuun perustuen vaatimuksen työntekijöiden palkkojen korottamisesta 15 penniä tunnilta.

Työtaisteluun oli osallistunut Jakobstads Metallfackavdelning r.f:n työpaikalla asettama pääluottamusmies ainakin 24.10.1983. Työnantaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja estämiseksi, mutta työnantaja ei ollut havainnut hänen ryhtyneen tällaisiin toimiin. Päinvastoin pääluottamusmies oli vaatimuksia esittämällä, työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin selvästi asettunut tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteen yhteydessä. Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Jakobstads Metallfackavdelning r.f:n tuomitsemista hyvityssakkoon.

Työtaistelulla ei ollut pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Erimielisyyttä ei ollut aikapalkkavertailun mukaisen tarkistuksen tekemisestä Pisari Oy:n työntekijöiden palkkoihin. Perjantaina 21.10.1983 muun muassa suojapukukysymyksestä käydyssä neuvottelussa toimitusjohtaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle, että tarkistukset palkkoihin tultaisiin tekemään. Maanantaina 24.10.1983 alkanut istumalakko ei siis ollut kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies ei ollut osallistunut istumalakkoon edes 24.10.1983, vaan hän oli silloin toiminut välittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Ammattiosaston puheenjohtaja oli saanut tiedon Pisari Oy:ssä syntyneestä työtaistelusta keskiviikkona 26.10.1983. Istumalakkojen kestäessä pääluottamusmies oli korostanut useaan otteeseen työntekijöille työrauhavelvoitteen sitovuutta sekä sen noudattamisen tärkeyttä. Hän oli huomauttanut myös, että neuvotteluja ei saada aikaan ennen kun työrauha olisi palautunut. Tilannetta työpaikalla oli käynyt selvittämässä myös Metallityöväen Liiton piiritoimitsija 26. ja viimeksi 27.10.1983, jolloin aamupäivällä työt oli saatu käynnistettyä.

Koska ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi, Metallityöväen Liitto on vaatinut, että kanne hyvityssakkoon tuomitsemisesta hylättäisiin perusteettomana.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Jakobstads Metallfackavdelning r.f. on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Pisari Oy:n työntekijät yhtiön Pietarsaaressa sijaitsevalla tehtaalla ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin 24.-27.10.1983 välisenä aikana istumalakossa. Lisäksi yhtiön 38 työntekijää on toimeenpannut samanlaisen lakon 31.10.1983 kello 7.30-12.30 välisenä aikana. Pääluottamusmies ei ole 24.10.1983 tehnyt työtä, mutta hänen ei ole kuitenkaan katsottava osallistuneen työtaisteluun, sillä hän on välittänyt keskustelua työnantajan ja työntekijäpuolen välillä.

Lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa hankkimaan kaikille työntekijöille suojapuvut. Työtaistelu on kohdistunut suojavaatetuksen antamista koskevaan työehtosopimuksen määräykseen, eikä sitä ole kiistettykään. Työpaikalla on ollut ennen lakon alkamista erimielisyyttä aikapalkkojen korottamisesta. Jutussa on jäänyt selvittämättä, että lakoilla olisi pyritty vaikuttamaan palkkauksen muuttamiseen ja että ne olisivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Jakobstad Metallfackavdelning r.f., jonka puheenjohtaja ilmoituksen mukaan on saanut tiedon työnseisauksista vasta 26.10.1983, ei ole sen jälkeenkään ryhtynyt mainittaviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Jakobstads Metallfackavdelning r.f:n maksamaan valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kaksituhatta (2 000) markkaa sekä korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla. RAT2

Läsnä: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Vihma, Heiniö, Kenraali ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen