Labour court dismisses union claims against union branch for strike participation fines.

Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiestensä osallistumisesta irtisanomissuojasopimuksen lomautusta ja yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kanne jätetty tutkimatta vasta pääkäsittelyssä esitettyjen vaatimusten osalta.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1983 allekirjoitetussa ryhmän metallialojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ____________________________________

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: mukset, STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

4 § Työrauhavelvoite ________________

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ______________________________________

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvelvol- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on lisuus työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on Painos- aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kutus luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neukielto vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä Alista- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painosminen tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemilii- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, toille voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

8 §

Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As. kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

12 §

Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteessaan lausunut, että Valmet Oy:n Tampereen tehtaalla oli syksyllä 1983 annettu ennakkoilmoitus odotettavissa olevista tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvista lomautuksista. Asiasta 9. ja 12.1.1984 käydyissä paikallisissa neuvotteluissa työntekijäpuoli oli vaatinut työnantajaa luopumaan lomautuksista tai toteuttamaan ne lyhennettyinä työviikkoina. Kun työnantaja ei ollut suostunut näihin vaatimuksiin, tehtaan noin 1000 työntekijää olivat 12.1.1984 kello 15.00 ryhtyneet lakkoon, joka oli jatkunut vielä seuraavan päivän. Edelleen tehtaan noin 1000 työntekijää olivat 19.1.1984 kello 13.00 ryhtyneet samasta syystä lakkoon, joka oli jatkunut vielä seuraavan päivän. Lakkoihin oli kummallakin kerralla osallistunut 23 ammattiosaston luottamusmiestä.

Metallityöväen Liitto oli ollut selvillä tilanteen kehittymisestä Valmet Oy:n Tampereen tehtaalla. Se ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin asian johdosta. Ammattiosaston asettamat luottamushenkilöt eivät myöskään olleet tehneet mitään työrauhan palauttamiseksi. Päinvastoin he olivat omalla toiminnallaan edesauttaneet työtaistelun toimeenpanemista.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto r.y:n ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnantaja oli syksyllä 1983 ilmoittanut vuodenvaihteessa toimeenpantavista noin 150:tä kiskokalustetehtaan työntekijää ja 50:tä metsäkonetehtaan työntekijää koskevista lomautuksista. Henkilöstön edustajien kanssa käymissään neuvotteluissa työnantaja oli 12.1.1984 ilmoittanut nostavansa lomautettavien määrän 300:aan. Lomautusten oli ilmoitettu alkavan 23.1.1984 ja jatkuvan aina helmikuun 1985 loppuun saakka.

Työntekijäpuoli oli yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluissa työllisyyden parantamiseksi ja lomautusten välttämiseksi esittänyt 4-päiväiseen työviikkoon siirtymistä ja koulutusyhteistyötä Tampereen ammattikurssikeskuksen kanssa. Työnantaja oli kuitenkin suhtautunut vaihtoehtojen selvittelyyn yliolkaisesti eikä asiasta ollut haluttu edes keskustella. Kun työntekijät olivat saaneet tietää työnantajan suhtautumisesta ehdotuksiin ja aikomuksesta laajentaa lomautuksia, he olivat kokouksessaan päättäneet ryhtyä työtaisteluun.

Metallityöväen Liitto oli saanut tiedon työtaistelusta vasta 13.1.1984. Liiton taholta oli otettu yhteyttä Valmet Oy:n Tampereen tehtaan henkilöstön edustajaan. Liitto oli vaatinut, että työt tehtaalla käynnistetään viipymättä ja että erimielisyyskysymyksestä aloitetaan paikalliset neuvottelut töiden käynnistyttyä. Lisäksi Metallityöväen Liitto oli 17.1.1984 lähettänyt ammattiosaston puheenjohtajalle telekssanoman, jossa ammattiosastoa ja luottamusmiehiä oli kehotettu huolehtimaan, että työt työpaikalla jatkuisivat normaalisti ja että lomautukseen liittyvistä asioista neuvoteltaisiin työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

Metallityöväen Liitto on katsonut, että Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto oli ryhtynyt olosuhteet huomioonottaen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi. Myös liitto oli ryhtynyt asiassa niihin toimenpiteisiin, jotka olivat työnseisausten yllätyksellisyys ja kesto huomioon ottaen olleet mahdollisia.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Jutun pääkäsittelyssä Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on ilmoittanut, että työtaistelut Valmet Oy:n Tampereen tehtaalla olivat jatkuneet jutun suullisen esivalmistelun päätyttyäkin. Tehtaan noin 1000 työntekijää olivat 31.1.1984 olleet lakossa kello 11.40-16.00 ja 31.1.1984 kello 7.00-16.00. Lakkoon oli osallistunut myös ammattiosaston pääluottamusmies. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on katsonut, että myös nämä työtaistelutoimenpiteet oli otettava huomioon asiaa ratkaistaessa. Metallityöväen Liitto on vastustanut vaatimusta, koska se ei voinut enää jutun tässä vaiheessa hankkia selvitystä lakon johdosta mahdollisesti suoritetuista toimenpiteistä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin, joka jättää kanteen tutkimatta siltä osin kuin vaatimus koskee vasta pääkäsittelyssä ilmoitettuja seikkoja, koska vastaajalla ei ole ollut mahdollisuutta vaatimuksiin vastata, on muuten tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että neuvoteltaessa Valmet Oy:n Tampereen kiskokalustetehtaalla ja metsäkonetehtaalla taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavista lomautuksista työntekijöiden puolelta on vaadittu työnantajaa luopumaan niistä tai vaihtoehtoisesti toteuttamaan lomautukset siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon. Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa ovat tehtaan työntekijät olleet 12.-13.1.1984 ja 19.-20.1.1984 kanteessa kerrotuin tavoin lakossa. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet irtisanomissuojasopimuksen lomautusta ja yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös luottamusmiestensä osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Metallityöväen Liitto on saanut 12.1.1984 alkaneesta työtaistelusta tiedon vasta seuraavana päivänä ja 19.1.1984 alkaneesta työtaistelusta sen alettua. Liitto on ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi siten, että liiton palkkasihteeri on 13.1.1984 ottanut puhelimitse yhteyden tehtaan henkilöstön edustajaan ja liitto on 17.1.1984 lähettänyt telekssanoman sekä 20.1.1984 telekssanoman ja sähkeen ammattiosaston puheenjohtajalle. Lakkojen jaksottaisuuden ja niiden kestoajan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityväen Liitto olisi näiden lakkojen yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan tehdyt vaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta neljätuhatta (4 000) markkaa sekä velvoittaa osaston korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla. Metallityöväen Liitto saa itse kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Leivo ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.