Labor court dismisses union claims for simultaneous overtime premiums under ambiguous collective agreement clauses.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan työntekijälle, jonka työnopeus määräytyi urakkaa tekevän ammattityöntekijän työn perusteella tai joka suoritti hinnoittelematonta urakkatyötä tuntityönä oli maksettava perustuntipalkasta laskettavia lisiä. Lisien maksamisen edellytysten täyttyessä molemmat lisät tuli maksaa samanaikaisesti. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi yhtiötä, työnantajaliittoa ja liiton piiriä kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Suomen Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennus-Ruola Oy

Kuultavat: Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1981 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

IV. Työntekoa koskevat määräykst

11 §

Työn 1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalryhmit- kalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkioineen. tely 2. Rakennusalan työt ryhmitellään seuraavasti:

III P a l k k a r y h m ä

- Tiilien ja laastin kärräys muuraustyön yhteydessä

14 §

Erinäi- I PERUSTUNTIPALKASTA LASKETAAN SEURAAVAT LISÄT: set lisät

Pöytäkirjamerkintä:

2. Jos palkkaryhmään III ja IV kuuluvan työntekijän työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella, maksetaan hänelle 15 % suuruinen lisä. Mikäli palkkaryhmään III ja IV kuuluva työntekijä suorittaa hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä, maksetaan hänelle 10 %:n suuruinen lisä.

Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun ohessa seuraava määräys:

MUUT RAKENNUSTYÖT

Tiilien ja laastin kärräys

Tiilen ja laastin siirrosta alhaalla hissiin, hissillä nostosta ylös ja kärräyksestä kerroksissa, maksetaan 1000 tiiltä ja muurauksessa tarvittavaa laastimäärää kohden 32,69 32,04

Paikallisissa neuvotteluissa työnantajapuoli oli väittänyt, että kun Pasanen, Turunen ja Tainio tekivät hinnoittelematonta työtä, työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan 2 kappaleessa sovittu lisä ei kuulunut heille. Työnantajan mielestä työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan 1 ja 2 kappaleessa sovittuja lisiä ei myöskään tarvinnut maksaa samanaikaisesti. Rakennustyöläisten Liiton edustaja oli näissä neuvotteluissa ilmoittanut käsityksenään, ettei työehtosopimuksessa ollut lisien maksamista rajoitettu työnantajapuolen esittämin tavoin. Liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajan edustajat olivat edelleen katsoneet, ettei työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdissa määrättyjä molempia lisiä kuulunut maksaa yhtäaikaisesti. Rakennustyöläisten Liitto oli puolestaan vedonnut työehtosopimuksen sanamuotoon.

Työehtosopimuksen määräyksen sanamuodon mukaan Pasanen, Turunen ja Tainio olivat oikeutettuja työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan 1 kappaleen mukaiseen lisään, kun heidän työnopeutensa määräytyi urakkaa suorittavan muurarin työn perusteella, ja 2 kappaleessa sovittuun lisään taas siitä syystä, että he tekivät hinnoiteltua työtä aikatyönä. Määräyksen sanamuoto ei sulkenut pois toisen lisän maksamista siinä tapauksessa, että toistakin lisää oli maksettava. Jos tätä olisi tarkoitettu, se olisi tullut nimenomaisesti todeta, kuten oli tehty työehtosopimuksen 14 §:n 4 kohdassa. Määräystä oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti, koska ei voitu osoittaa työehtosopimukseen osallisten tarkoittaneen muuta. Syynä siihen, miksi erimielisyys ei ollut tullut aikaisemmin esille, oli se, että työehtosopimuksen palkkahinnoittelu oli jäänyt jälkeen palkkojen määräytymistavasta. Käytännössä työstä oli maksettu suurempaa kuin molemmilla lisillä korotettua palkkaa.

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennus-Ruola Oy on ollut velvollinen maksamaan Tainiolle, Turuselle ja Pasaselle tiilen ja laastin kärräyksestä 4.10.1983 jälkeen aikapalkkana 25,02 markkaa tunnissa ja että Rakennus-Ruola Oy on maksaessaan heille sen alittavaa palkkaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, sekä tuomitsemaan RakennusRuola Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piirin ja Suomen Rakennusteollisuusliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennus-Ruola Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että puheena oleva määräys oli ollut samansisältöisenä rakennusalan työehtosopimuksessa vuodesta 1980 lähtien. Tätä ennen määräys oli ollut rakennusalan työehtosopimuksessa vuodesta 1955 lukien seuraavan sisältöisenä:

Jos palkkaryhmään III ja IV kuuluvan työntekijän työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella tai palkkaryhmään III ja IV kuuluva työntekijä suorittaa hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä, maksetaan hänelle 10 %:n suuruinen lisä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan 1 kappaleen mukaan III ja IV palkkaryhmään kuuluvalle työntekijälle, jonka työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella, maksetaan 15 %:n suuruinen lisä. Saman kohdan 2 kappaleen mukaan samoihin palkkaryhmiin kuuluvalle työntekijälle hänen suorittaessaan hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä maksetaan 10 %:n suuruinen lisä. Määräys näistä lisistä on otettu rakennusalan työehtosopimukseen jo 1950luvulla. Alunperin lisien maksamista koskevat ehdot ovat olleet samassa kappaleessa. Ne on yhdistetty toisiinsa vaihtoehtoisuutta ilmaisevalla "tai"-sanalla. Lisien määrä on ollut 10 prosenttia. Nykyisen muotonsa määräys on saanut vuoden 1980 työehtosopimuksessa, jolloin lisien maksamista koskeva kohta on jaettu kahdeksi kappaleeksi ja ensiksi mainitun lisän määrää on korotettu 15 prosenttiin.

Käytännössä eteläisessä Suomessa, jolla alueella suoritettuihin töihin jutussa esitetty selvitys on pääosin rajoittunut, on yleensä maksettu silloin, kun työntekijä määräyksen mukaan voisi olla oikeutettu molempiin lisiin, työehtosopimuksen määräysten edellyttämiä palkkoja korkeampaa palkkaa. Näin ollen ei vakiintunutta käytäntöä määräyksen soveltamisessa ole muodostunut. Työntekijäliiton puolelta on esitetty selvitystä siitä, että Jyväskylän seudulla on liittojen piiriasiamiesten kesken todettu, että lisät on maksettava niiden yhteenlasketun prosenttimäärän mukaan, jos työntekijä tekee työtään kumpaisenkin edellytyksen täyttävissä olosuhteissa. Työnantajaliiton puolelta on taas sen jäsenyrityksille ilmoitettu, että lisää on vastaavissa olosuhteissa maksettava vain suuremman lisän enimmäismäärän mukaisesti.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on myöntänyt, että kanteessa mainitut Rakennus-Ruola Oy:n palveluksessa olevat muurarin apulaisina työskennelleet työntekijät ovat oikeutettuja heille tiilen ja laastin kärräyksestä vaadittuun 25,02 markan tuntipalkkaan siinä tapauksessa, että heille on tuosta työstä maksettava riidanalaisessa työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetut lisät yhteenlaskettuna 25 prosentin suuruisena.

Määräys on sisällöltään, kuten edellä oleva selvitys osoittaa, tulkinnanvarainen. Suomen Rakennusteollisuusliiton ei näin ollen ohjeita antaessaan ole katsottava rikkoneen valvontavelvollisuuttaan. Yhtä vähän on Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen piiri laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tai Rakennus-Ruola Oy ohjeiden mukaan menetellessään tietensä rikkonut työehtosopimuksen puheena olevaa määräystä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten esitetyt hyvityssakkovaatimukset, vahvistaa, että Rakennus-Ruola on ollut velvollinen maksamaan kanteessa mainituille Toivo Tainiolle, Martti Turuselle ja Aarne Pasaselle heidän aikapalkalla tekemästään tiilen ja laastin kärräyksestä 4.10.1982 lukien työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan mukaiset lisät yhteenlaskettuna 25 %:n määräisinä ja siten sen edellyttämät 25,02 markkaa tunnissa ja että yhtiö on maksaessaan pienempää tuntipalkkaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Rakennustyöläisten Liitto saa asian laatuun nähden pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Jussila, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.