Two-hour unauthorized absence without valid cause does not meet severe dismissal grounds but reduces severance pay.
Legislator summary
AI generatedThe court dismissed the union's claim that a two-hour unauthorized absence constituted a severe cause for dismissal under collective agreement rules. While the employee's dishonest reporting of the absence's cause was deemed a significant factor, it did not justify immediate termination. Consequently, the employer was ordered to pay severance damages to the employee, though the amount was reduced due to the employee's misconduct.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the General Agreement on Termination and Layoff; Section 5 of the General Agreement on Termination and Layoff: An unauthorized absence of two hours, even if dishonestly reported, does not constitute a severe cause for dismissal but acts as a mitigating factor reducing the employer's liability for damages.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijän toista tuntia kestänyt luvaton poissaolo työpaikalta ei muodostanut irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamaa erittäin painavaa syytä työsuhteen irtisanomiseen. Poissaoloa ja sen syyn vilpillistä ilmoittamista oli kuitenkin pidettävä sellaisena työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antamana aiheena, joka vaikutti alentavasti työnantajan korvausvelvollisuuteen.
Kun työnantajaliitto oli neuvotteluvaiheessa saattanut pitää työntekijän vilpillisyyttä moitittavampana kuin miksi se näytön esittämisen jälkeen oli osoittautunut, liiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Katsa Oy
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen kesken 8.4.1983 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
2 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitmukset, tuja sopimuksia: STK-SAK
Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978.
5 §
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
Varoi- Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS)5. kohta ja 6. kohta tuksen s. 107 sekä yleissopimus irtisanomisen ja lomautuktie- sen perusteista (ISS) s. 159. doksianto
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
5 §
Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja
lomauttamisesta
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.
Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
Kun Jokinen oli saanut työnjohtajalta luvan poistumiseen ja totuudenvastainen selitys poissaolon syystä oli annettu työnjohtajan aseman turvaamiseksi, Metallityöväen Liitto on katsonut, ettei työnantajalla ollut ollut työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä Jokisen työsopimuksen irtisanomiseen.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli 29.6.1983 pidetyssä liittotason neuvottelussa hyväksynyt työnantajan menettelyn asiassa.
Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut Katsa Oy:n velvoittamista suorittamaan Jokiselle vahingonkorvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta menettelystä luopuen aikaisemmin esittämästään suurempaa määrää koskevasta vaatimuksesta kuuden kuukauden palkkaa vastaavat enintään 29 000 markkaa 16 % korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Katsa Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Jokinen oli ilman hyväksyttävää syytä poistunut työpaikalta 25.5.1983 noin kello 19 aikoihin ja palannut takaisin vasta kello 20.10. Tuolla menettelyllään Jokinen oli törkeästi laiminlyönyt työvelvoitteensa täyttämisen.
Kanteessa työnjohtajaksi ilmoitettu työntekijä oli varastomies eikä hänellä ollut ollut työnjohdollisia valtuuksia. Tämän seikan kaikki työntekijät olivat tienneet. Varastomies ei ollut antanut Jokiselle poistumislupaa. Jokinen ei myöskään ollut pyytänyt poistumislupaa saapuvilla olleelta työjohtajalta, jolta lupa olisi voitu pyytää. Jokinen oli työpaikalta poistuessaan jättänyt kellokorttinsa leimaamatta. Näin ollen Jokinen oli ilmeisesti tarkoittanut toimia siten, ettei poissaolo vaikuttaisi hänen palkkaansa.
Asiaa selviteltäessä Jokinen oli esittänyt erilaisia peitetarinoita, mikä osoitti hänen vilpillisyytensä asiassa. Viimeisimmäksi poistumiselle annettu selitys oli ollut savukkeiden ostaminen. Sitä varten ei kuitenkaan olisi tarvittu kovin pitkää poissaoloa, sillä kioski, josta hän olisi voinut ostaa savukkeita, sijaitsi muutaman sadan metrin päässä työpaikalta. Kun Jokinen oli tässäkin pyrkinyt harhauttamaan työnantajaa, työnantajalta ei kohtuudella voitu vaatia työsuhteen jatkamista.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Katsa Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
________
Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, on muilta osin tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Katsa Oy on 31.5.1983 irtisanonut Ikaalisten tehtaalla hiojana toimineen Keijo Jokisen työsuhteen päättymään 31.7.1983. Irtisanomisen syyksi yhtiö on ilmoittanut perusteettoman työpaikalta poistumisen kellokorttia leimaamatta ja työnantajan harhaanjohtamisen poistumisen yhteydessä.
Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Jokinen on 25.5.1983 kesken työvuoroaan noin kello 19.00 ilmoittanut samassa vuorossa työskennelleelle varastomiehelle aikomuksestaan poistua työpaikalta ostamaan savukkeita. Työvuoron työnjohtajalta Jokinen ei ole pyytänyt lupaa työnsä keskeyttämiseen eikä hän ole poistuessaan tehdasalueelta leimannut kellokorttiaan. Savukkeiden ostomatkalta palattuaan Jokinen on havainnut yhtiön toimitusjohtajan saapuneen tehtaalle. Sen vuoksi Jokinen on jäänyt odottamaan tehdasrakennuksen ulkopuolelle toimitusjohtajan poistumista ja palannut työpaikalle noin kello 20.10. Tullessaan Jokinen on leimannut kellokorttinsa ja pyytänyt sanottua varastomiestä tekemään korttiin poistumista koskevan merkinnän.
Työnjohtajan tiedusteltua Jokiselta seuraavana päivänä työpaikalta poistumisen syytä Jokinen on totuudenvastaisesti ilmoittanut käyneensä viemässä lapsensa lääkäriin ja unohtaneensa leimata kellokortin. Työnantajan toistuvasti vaadittua Jokiselta hänen lupaamaansa lääkärintodistusta lapsen sairaudesta Jokinen on 30.5.1983 ilmoittanut työnjohtajalle poistumisensa johtuneen savukkeiden ostamisesta.
Riippumatta siitä, minkälainen käsitys Jokisella on ollut sen varastomiehen työnjohtaja-asemasta, jolle hän on poistumisestaan ilmoittanut, hänen edellä selostettu käyttäytymisensä savukkeiden ostomatkalta palatessaan työtuomioistuimen mielestä selvästi osoittaa, että Jokinen itsekin on pitänyt työpaikalta poistumistaan luvattomana. Kun Jokiselle ei ole aikaisemmin annettu varoitusta perusteettomasta poissaolosta työstä tai työtehtävien laiminlyömisestä, työnantajalla ei Jokisen menettelystä huolimatta ole esitetyn näytön perusteella ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä työsuhteen irtisanomiseen. Sen sijaan Jokisen luvatonta poissaoloa ja etenkin sen syyn vilpillistä ilmoittamista on pidettävä sellaisena työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antamana aiheena, joka vaikuttaa alentavasti työnantajan korvausvelvollisuuteen.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on 29.6.1983 pidetyssä neuvottelussa asettunut tukemaan työnantajan suorittamia toimenpiteitä. Jokisen työsuhteen päättämisen perusteita neuvotteluvaiheessa arvioitaessa on liiton puolelta saatettu perustellusti pitää hänen osoittamaansa vilpillisyyttä moitittavampana kuin miksi sen näytön esittämisen jälkeen on osoittautunut. Työtuomioistuimen mielestä työnantajaliiton ei ole tästä syystä näytetty laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajettuna, velvoittaa Katsa Oy:n suorittaamaan Jokiselle korvaukseksi työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta päättämisestä kymmenentuhatta (10 000) markkaa 16 %:n korkoineen 23.9.1983 lukien. Lisäksi Katsa Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdeksallasadalla (1 800) markalla, mutta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ei ole tuleva korvausta kuluistaan.
Jäsenet: Pelkonen, Lehtikunnas, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.