Labor court orders employer to pay severance damages and union fine for unjust dismissal under collective agreement.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Partek Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 18.4.1983 tehdyssä betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

TÖIDEN JÄRJESTELY

13 § Töiden järjestely 1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja on työnantajalla oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

18 § Sairausajan palkka 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 1 kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Soveltamisohje:

4. Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Asia oli ollut esillä 9.1.1984 liittojen välisissä betoniteollisuuden muistioneuvotteluissa joissa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän edustaja oli katsonut, että Oy Partek Ab:llä olivat olleet lailliset edellytykset Heikkosen työsuhteen purkamiseen eli työnantajalla olisi ollut myös irtisanomissuojasopimuksen mukainen irtisanomisperuste.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että yhtiö oli irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti ilman sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä päättänyt Heikkosen työsuhteen. Lisäksi liitto on vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan Heikkoselle irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n nojalla korvauksena perusteettomasta työsuhteen purkamisesta 71 640 markkaa. Edelleen liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Heikkoselle oli 13.9.1983 ilmoitettu hänen siirtämisestään ontelolaattaosastolle 19.9.1983 lähtien. Ontelolaattaosastolla oli työskennelty kaksivuorotyössä. Työnantajan ilmoituksen mukaan Heikkosen olisi pitänyt aloittaa työnsä iltavuorossa 19.9.1983 alkaneella viikolla. Siirron perusteena oli ollut työvoiman tarve ontelolaattaosastolla ja Heikkosen oma monivuotinen kokemus työskentelystä asianomaisella osastolla.

Siirtäessään Heikkosen ontelolaattaosastolle työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen sekä työsopimuslain tarkoittaman direktio-oikeuden mukaisesti. Heikkonen oli myös noudattanut annettua siirtoilmoitusta ja siirtynyt tekemään työtä ontelolaattaosastolle kieltäytyen kuitenkin olemasta työtuntijärjestelmän mukaisesti iltavuorossa. Heikkonen oli ollut työssä aamuvuorossa viikoilla 39 ja 41, mutta ilman syytä poissa viikolla 40 ja annetusta varoituksesta huolimatta viikolla 42. Työnantajalla oli ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettu tärkeä syy työsuhteen purkamiseen ja samalla irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukainen erityisen painava syy työsuhteen päättämiseen. Heikkosen 12 edellisen kalenterikuukauden palkka oli ollut 54 677,77 markkaa. Hän oli ollut työttömänä työnhakijana 14.11.1983 saakka. Koska vahingonkorvauksesta tuli vähentää työttömyyskorvaus saattoi vahingonkorvauksen enimmäismäärä olla vain 6 000 markkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työsopimuksen purkamisen jälkeen Heikkonen on ollut työttömänä 14.11.1983 saakka. Tämän jälkeen hän on ollut kolmen kuukauden ajan Ay- ja yhteiskuntatiedon kurssilla Rakennustyöläisten Liiton eräällä opistolla. Kurssin päätyttyä Heikkonen on päässyt 13.2.1984 työhön erääseen toiseen työpaikkaan, jossa hän työskentelee edelleen.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan pidetään irtisanomissuojasopimuksen korvausmääräyksiä työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuina sopimusmääräyksinä, joilla hyvityssakko työehtosopimuksen tieten rikkomisesta on sovittu korvattavaksi vahingonkorvauksella.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän olisi tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys tässä asiassa. Tämän vuoksi Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy Partek Ab:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä Jouko Heikkosen työsuhteen päättämiseen. Yhtiön menettely on näin ollen ollut tämän sopimuksen vastaista.

Työtuomioistuin velvoittaa Oy Partek Ab:n suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n nojalla Heikkoselle korvauksena perusteettomasta työsuhteen päättämisestä 50 000 markkaa. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä tuomitaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 5 000 markkaa. Sen ohessa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Liitolle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 2 000 markkaa.

Oy Partek Ab:tä vastaan kohdistettu hyvityssakkovaatimus hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Heiniö, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Katson, että Heikkosen työnantajalle esittämä 14.9.1983 allekirjoitettu lääkärinlausunto on annettu Heikkosen hakeuduttua oma-aloitteisesti tutkimukseen. Lausuntoa ei siten voida pitää työterveyshuoltolain perusteella toimitettuun tutkimukseen perustuvana. Toisaalta tätä työkuntoisuutta koskevaa todistusta ei myöskään voida työehtosopimuksen 18 §:n sanamuodon mukaan pitää siinä tarkoitettuna sairaslomatodistuksena.

Kuitenkin nimenomaan siinä kysymyksessä, missä määrin työnantajan on voitava luottaa työntekijän esittämään lääkärintodistukseen, ilmaisee työehtosopimuksen 18 §:ään sisältyvä oikeusohje nyt puheena olevan kaltaisessa tilanteessa analogisesti sovellettavaksi tulevan periaatteen. Näin ollen potilaalla on oikeus sinänsä valita itse lääkärinsä, ja työnantaja voi määrätä työntekijän kustannuksellaan toisen lääkärin tutkimuksiin edellyttäen, että työnantajalla on perusteltu syy epäillä väärinkäytöstä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa huomioon ottaen Heikkosen terveydentilaa koskevat aikaisemmat lääkärintodistukset, ei työnantajalla voida katsoa olleen erityistä perustetta epäillä väärinkäytöstä. Toisaalta työtuomioistuimen enemmistönkin mainitsemalla perusteella Heikkosen menettelyä hänen kieltäytyessään työnantajan määräyksestä uudesta tutkimuksesta ei voida pitää moitittavana.

Lopputuloksen ja muiden perusteiden osalta yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen.