Labor court orders employer to apply collective agreement to new warehouse staff based on predecessor roles.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered the employer to apply the terminal handlers' collective agreement to two new warehouse staff members. The union argued that because predecessors in these roles were covered, the new employees performing similar duties must also be included. The court found the employer failed to prove the new staff did not fall under the agreement's scope.
Legislator headnote
AI generateds. 1 of the collective agreement; The employer is obligated to extend collective agreement coverage to new employees performing the same duties as those previously covered, absent clear evidence to the contrary.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun sataman varastossa työskentelevät koneenjakajat työtehtäviensä laadun puolesta olivat olleet satama-alan työnjohtajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä, työnantaja oli velvollinen soveltamaan työehtosopimusta myös heidän jälkeensä samoja tehtäviä hoitamaan otettujen työsuhteissa.
Kantaja Suomen Satamatyönjohtajien Liitto r.y. Vastaaja Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Kuultava Wass & Lundberg Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton ja Suomen Satamatyönjohtajien Liiton välillä 5.3.1960 tehdyssä satamatyönjohtajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §.
Soveltamis- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suoala men Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien Suomen Satamatyönjohtajien Liitto r.y:n jäsenten työ- ja palkkasuhteisiin.
Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella lastausja purkaustöissä vakinaisesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse osaa lastaus- ja purkaustyöhön ja milloinkaan osallistumatta työntekijöiden urakka-ansioihin.
Samojen asianosaisten kesken 13.2.1971 tehdyssä vastaavassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §
Soveltamis- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suoala men Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien Suomen Satamatyönjohtajien Liitto ry:n jäsenten työ- ja palkkasuhteisiin.
Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella lastausja purkaustöissä vakinaisesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse osaa lastaus- ja purkaustyöhön ja milloinkaan osallistumatta työntekijöiden urakka-ansioihin.
Toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana ja tässä ominaisuudessa jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti itse osaa työhön taikka, vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttää työntekijöille kuuluvien töiden suorittamiseen.
Pöytäkirjamerkintä __________________
Nykyisin palveluksessa olevien toimihenkilöiden työtehtäviä ei kuitenkaan 1 §:n 4 momentin määräyksellä ole tarkoitus muuttaa.
Samojen asianosaisten kesken 28.2.1979 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §
Soveltamis- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suoala men Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien Suomen Satamatyönjohtajien Liitto r.y:n jäsenten työ- ja palkkasuhteisiin.
Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella vakinaisesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse siihen osaa.
Varastotoimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana ja tässä ominaisuudessa jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti itse osaa työhön taikka, vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttää työntekijöille kuuluvien töiden suorittamiseen.
Pöytäkirjamerkintä __________________
Nykyisin palveluksessa olevien varastotoimihenkilöiden työtehtäviä ei kuitenkaan 1 §:n 4 momentin määräyksellä ole tarkoitus muuttaa.
Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 tehdyssä työehtosopimuksessa ovat muut kohdat ennallaan lukuun ottamatta 1 §:stä poistettua pöytäkirjamerkintää.
Samojen asianosaisten kesken 30.4.1981 pidetystä työehtosopimusneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:
3 §
Palk- Sovittiin, katau- - että varastotoimihenkilöiden ja työnjohtajien lukko- palkkataulukko samaistuu 1.10.1982 jen - että varastotoimihenkilöiden ja työnjohtajien yhdis- tehtäväkuvaus tästä lähtien kattaa molemmat aikaitämi- semmin erillään olleet tehtäväkuvaukset nen - että nykyisille varastotoimihenkilöille annetaan myös varsinaisten työnjohtotehtävien hoitamiseen tarpeellinen perehdyttämiskoulutus. Todettiin, - että 1.10.1982 jälkeen työnjohtajien tehtäväpiiri kattaa kaikki yritysten toimintaan liittyvät välittömät työnjohtotehtävät - mikäli joku nykyinen varastotoimihenkilö ei joko pysty tai halua em. työnjohtotehtäviin, hänen henkilökohtainen palkkaperusteensa säilyy nykyisellään, hänen työsopimuksensa perusteella, eikä häneen vastaisuudessa sovelleta tämän työehtosopimuksen mukaisia palkkaperusteita tai muita ehtoja - edellämainittu järjestely todetaan yhdessä yhdysmiehen kanssa - tästä työehtosopimuksesta poistetaan kaikki maininnat "toimihenkilöistä"
Asianosaisliittojen kesken 18.4.1983 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §
Sovel- Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suotamis- men Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyritysten ala palveluksessa olevien Suomen Satamatyönjohtajien Liitto ry:n jäsenten työ- ja palkkasuhteisiin.
Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka työsopimusuhteensa perusteella vakinaisesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse siihen osaa.
10 §
Palkka Tähän sopimukseen sidottujen työnjohtajien palkka määritellään kuukausipalkkana liitteessä no 1 olevan palkkasopimuksen mukaisesti
KANNE
Kanteen perustelut
Sopimuskautta 1.5.1981-28.2.1983 varten tehtyä työehtosopimusta koskevan pöytäkirjan 3 §:ssä oli vihdoin sovittu varastotoimihenkilöiden ja muiden työnjohtajien palkkataulukoiden samaistamisesta 1.10.1982 alkaen ja samalla tehtäväkuvausten yhdistämisestä uudeksi yhtenäiseksi työnjohtajakuvaukseksi. Tarkoituksena oli ratkaista asia pysyvästi siten, että alalla olisi vain palkkataulukon tarkoittamia työnjohtajia, eikä enää toimihenkilöitä, jotka eri nimikkeellä ja alemmalla palkalla olisivat tehneet työnjohtotehtäviä.
Vastaajaliitto oli liittotason neuvottelussa hyväksynyt työnantajan menettelyn asiassa ja siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Satamatyönjohtajien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että ahtausalan työehtosopimuksen ja sen osana olevan palkkasopimuksen määräyksiä on ollut sovellettava Tapani Niemen työsuhteessa 1.10.1982 lähtien tai ainakin 15.4.1983 lähtien ja Markku Lehdon työsuhteessa 1.7.1983 lähtien ja että heitä on käsiteltävä työehtosopimuksen tarkoittamina työnjohtajina ja heidän palkkauksensa suoritettava palkkasopimuksen perusteella. Tämän ohella liitto on vaatinut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.
Suomen Satamatyönjohtajien Liitto on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt kannettaan ja luopunut vaatimuksestaan, jonka mukaan kaikkien koneenjakajien työsuhteisiin olisi sovellettava 1.10.1982 lähtien ahtausalan työehtosopimusta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Niemi oli otettu 14.10.1974 ja Lehto 7.1.1974 varastomiehiksi yhtiön palvelukseen. Heidän palkkansa ja muut työsuhteen ehdot olivat määräytyneet työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n välisen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Niemi oli 16.10.1981 nimitetty koneenjakajaksi. Hänen palkkaansa oli korotettu silloin noin 500 markalla työntekijöiden taulukkopalkkaan verrattuna. Samalla oli sovittu siitä, että palkkauksen ero tultaisiin säilyttämään. Markku Lehto oli vastaavasti nimitetty koneenjakajaksi 1.7.1983. Hän oli saanut vastaavan palkankorotuksen.
Varastotoimihenkilöiden ja työnjohtajien palkkataulukkojen 1.10.1982 tapahtuneesta samaistamisesta lähtien oli varastotoimihenkilöiden ja työnjohtajien tehtävänkuvaus kattanut molemmat aikaisemmin erillään olleet tehtävänkuvaukset. Työehtosopimuksista oli sen jälkeen varastotoimihenkilön käsite poistettu kokonaan. Palkkataulukkojen samaistamisen yhteydessä oli edellytetty, että varastotoimihenkilöille oli heidän sitä halutessaan, jos he siihen pystyivät, annettava työnjohtotehtäviin tarpeellinen perehdyttämiskoulutus. Varastotoimihenkilöt suorittivat vienti- ja tuontiterminaaleissa tavaran laivaukseen ja muihin vastaaviin töihin liittyviä työnjohtotehtäviä, mutta eivät osallistuneet laivoilla tapahtuvaan lastaus- tai purkaustyön johtamiseen. Niemi ja Lehto eivät olleet olleet työehtosopimuksessa tarkoitettuja varastotoimihenkilöitä, eivätkä he olleet tehneet varastotoimihenkilöiden tehtäviä.
Työntekijäliitto oli liittojen välisissä neuvotteluissa ilmoittanut, ettei sillä ollut tarkoitus pyrkiä laajentamaan työehtosopimuksen soveltamisalaa vaatiessaan työehtosopimuksen määräysten soveltamista Niemen ja Lehdon työsuhteisiin. Kanteen hyväksyminen merkitsisi kuitenkin työnjohtajien työehtosopimuksen olennaista laajentamista työntekijöihin päin, jolloin sillä olisi myös järjestöpoliittisia vaikutuksia. Voimassa olevat sopimussuhteet ja -rajat olivat työehtosopimuksessa siinä määrin vakiintuneita, että niiden muuttaminen ei voinut olla mahdollista ilman liittojen välillä käytäviä neuvotteluja.
Koneenjakajat Tapani Niemi ja Markku Lehto eivät tehtävänsä ja toimenkuvansa puolesta olleet toimineet sellaisissa esimiestehtävissä, että heidän työsuhteisiinsa olisi sovellettava työehtosopimusta. He eivät myöskään olleet sopimuksen tarkoittamia työnjohtajia.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Suomen Satamatyönjohtajien Liitto on vielä lausunut, että vastaajaliitto ja yhtiö olivat pyrkineet uudelleen luomaan satamatyönjohtajista erillisen varastotoimihenkilöryhmän, vaikka se oli jo poistettu työehtosopimuksesta.
Perehdyttämiskoulutusta ei ollut annettu samaistamismenettelyn yhteydessä varastotoimihenkilöille muualla kuin Kotkassa. Koulutusta ei ollut järjestetty esimerkiksi vastineessa mainitulle Saariselle Raumalla, vaikka hän olisi ollut siihen halukas.
Saarinen ja Jasu olivat olleet varastotoimihenkilöitä. Niemi ja Lehto olivat kanteessa tarkoitettuna aikana tehneet samoja töitä kuin Saarinen ja Jasu ja tulleet heidän tilalleen heidän tehtäviinsä. Lehto oli hoitanut loma- ja vapaavuorojen sijaisuuksia näissä tehtävissä jo pitempään ennen vakinaistamistaan. Koska vastineessa mainittu varastotoimihenkilöitä koskeva luettelo oli laadittu jo 29.4.1981, eivät Niemi ja Lehto olleet voineet olla luettelossa, sillä he eivät vielä silloin olleet olleet nykyisissä tehtävissään. Luettelon tarkoituksena oli ollut vain selvittää, keitä sillä hetkellä oli ollut varastotoimihenkilön tehtävissä ja miten suuresta ryhmästä oli ollut kysymys. Tarkoitus ei siis ollut ollut samaistaa vain luettelossa mainitut.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Suomen Satamatyönjohtajien Liitto on pyrkinyt pitkään saamaan varastotoimihenkilöille ja työnjohtajille sovitut erilaiset palkkataulukot yhdistetyiksi. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on aluksi suhtautunut tavoitteeseen torjuvasti. Liittojen välillä on vuonna 1979 päästy sopimukseen siitä, että varastotoimihenkilöiksi luettuihin vientivarastonhoitajiin, joita on Kotkassa ollut 11, ryhdytään soveltamaan työnjohtajien palkkataulukon mukaista palkkausta. Sen jälkeen on käytyjen neuvottelujen yhteydessä liittojen välillä todettu, kuten 29.4.1981 päivätty nimiluettelo osoittaa, että varastotoimihenkilöitä koskevan palkkataulukon mukaisessa palkkauksessa on ollut enää vain 14 kaksivuorotyötä tekevää varastotoimihenkilöä. Heistä kaksi, nimittäin Mauno Jasu ja Kari Saarinen ovat olleet Raumalla Wass & Lundberg Oy:n palveluksessa koneenjakajan tehtävissä.
Wass & Lundberg Oy:ssä koneenjakajina työskentelevien Niemen ja Lehdon työtehtävien on edellä esitetyn perusteella selvitetty voivan laatunsa puolesta kuulua työnjohtajan tehtävien määritelmän piiriin sellaisena kuin se on voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Kun otetaan huomioon, että samoja tehtäviä aikaisemmin hoitaneet ovat olleet työehtosopimuksen soveltamisalan piirissa, Niemen ja Lehdon on katsottava luettelossa mainittujen kahden henkilön sijaan tulleina myös kuuluvan työehtosopimuksen alaisuuteen.
Työnjohtajien ja satamatoimihenkilöiden palkkataulukkojen yhdistämistä koskeva sopimus on sanonnoiltaan tulkinnanvarainen. Etenkin siihen nähden, että työehtosopimukseen ei ole tehty sellaisia täsmennyksiä, jotka osoittaisivat selvästi, että uusien varastotoimihenkilöiden työtehtäviä suorittamaan otettavat uudet työntekijät kuuluvat työehtosopimuksen soveltamispiiriin, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajaliitto olisi laiminlyö
nyt velvollisuutensa valvoa työehtosopimuksen noudattamista Wass & Lundberg Oy:n menettelyn osalta.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jutun käsittelyn aikana täsmennetyn kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Oy Wass & Lundberg on velvollinen soveltamaan sen palveluksessa oleviin Tapani Niemeen ja Markku Lehtoon kanteessa tarkoitettua työehtosopimusta, Niemeen nähden 1.10.1982 lukien ja Lehtoon 1.7.1983 lukien. Muilta osin kanne hylätään.
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto ja yhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, M. Virtanen, Virtanen ja Hölttä.
Tuomio oli yksimielinen.