Labor court allows partial vacation pay when employer wrongly grants extra leave without consent or statutory conditions.

Viranhaltijalle liikaa myönnettyä vuosilomaa ei ilman viranhaltijan suostumusta tai niitä edellytyksiä, joilla loma virkaehtosopimuksen mukaan voitiin antaa lomakauden ulkopuolella, voitu oikaista siten, että viranhaltijalle liikaa annetusta lomakauden ulkopuolella pidetystä lomasta osa jälkeenpäin katsottiin etukäteen annetuksi vuosilomaksi.

Kysymys myös viranhaltijan oikeudesta lomakorvaukseen.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Ylöjärven-Kurun kansanterveystyön kuntainliitto

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välisessä 1.3.1981 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

3. l u k u

VUOSILOMA

59 §

1 mom. Vuosiloma annetaan pääviranhaltijalle työnantajan määrämänä aikana lomakautena, jollei virkatehtävien laatu tai lomavuorojen järjestely vaadi loman tai sen osan antamista muulloin samana kalenterivuotena taikka 57 §:n 2 momentista muuta johdu. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Viranhaltijan suostumuksella voidaan vuosiloma tai sen osa antaa muulloinkin kuin lomakautena, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Huomatus: _________

Vähintään 30 päivän vuosilomasta suositellaan annettavaksi osa talvilomana varsinaisen lomakauden ulkopuolella.

2 mom. Muuhun kuin lomakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa annetaan, mikäli kysymyksessä ei ole virkatehtävän laadun tai virantoimituksen keskeytyksen vuoksi muuna kuin lomakautena annettava loma taikka 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu loman osa, puolella pidennettynä, ei kuitenkaan enemmästä kuin koko vuosiloman puolesta määrästä, niin että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta.

3 mom. Vastoin viranhaltijan tahtoa ei vuosilomaa saa antaa kahta useammassa erässä. Vuosilomaa ei saa antaa, mikäli mahdollista, vähemmän kuin yhdeksän arkipäivää sisältävissä osissa paitsi jos kysymyksessä on 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu loman osa. Tämä loman osa voidaan jakaa ainoastaan viranhaltijan suostumuksella. Lomien ajankohtia on, mikäli mahdollista, viranhaltijoiden kesken eri vuosina sopivasti vuoroteltava.

4 mom. Lomajärjestys on vahvistettava ja saatettava viranhaltijain tietoon yleensä vähintään neljä viikkoa ennen vuosiloman alkamista. Jollei lomajärjestystä ole vahvistettu jonkun viranhaltijan kohdalta, katsotaan hänen lomansa alkaneeksi lomanantovuoden kesäkuun 16. päivänä.

Huomautus: __________

Loman määrääminen tapahtuu vuosilomajärjestyksen antamisella. Asiasta määrätään tarkemmin virkasäännössä.

62 §

Jos vuosilomaa tai sen osaa ei erityisestä syystä voida antaa pääviranhaltijalle lomavuotta lähinnä seuraavan huhtikuun loppuun mennessä, suoritetaan lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 63 §:n määräyksiä. Lomakorvaus maksetaan viimeistään mainitun kuukauden aikana.

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että Ylöjärven-Kurun kansanterveystyön kuntainliiton palveluksessa apuhoitajana olevalle Merja Kivistölle oli lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1981-31.3.1982 vahvistettu vuosiloma pidettäväksi 14.12.1982-10.1.1983 ja 29.3.-11.4.1983. Kivistön vuosiloma oli äitiysloman vuoksi sijoitettu lomakauden ulkopuolelle. Jälkimmäistä loman osaa vahvistaessaan kuntainliitto oli myöntänyt Kivistölle vuosiloman virkaehtosopimuksen 59 §:n mukaisesti puolella pidennettynä. Kuuden varsinaisen lomapäivän lisäksi Kivistölle oli myönnetty kolme lomanpidennyspäivää. Virkaehtosopimuksen mukaan virantoimituksen keskeytyksen vuoksi lomakauden ulkopuolelle siirtynyttä loman osaa ei kuitenkaan tarvinnut antaa pidennettynä. Työnantaja oli korjannut virheen siten, että 29.3.-11.4.1983 pidetystä vuosilomasta kolme päivää eli kaksi lomapäivää ja yksi loman pidennyspäivä oli katsottu lomanmääräytymisvuodelta 1982-1983 ansaituksi, etukäteen myönnetyksi vuosilomaksi.

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 59 §:n 1 momentin mukaan työnantaja voi määrätä vuosiloman pidettäväksi lomakauden ulkopuolella silloin, kun virkatehtävien laatu tai lomavuorojen järjestely sitä vaati. Kivistön lomanmääräytymisvuodelta 1982-1983 ansaitusta lomasta oli kaksi päivää määrätty lomakauden ulkopuolelle vastoin edellä mainittuja virkaehtosopimuksen mukaisia edellytyksiä. Tämän loman osan antamiseen lomakauden ulkopuolella ei Kivistö myöskään ollut antanut suostumustaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa sen, että Kivistö ei ole saanut lomanmääräytymisvuodelta 1982-1983 hänelle virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvaa vuosilomaa kokonaisuudessaan. Lisäksi kanteessa on vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan virkaehtosopimuksen 62 §:n oikeana sisältönä, että Kivistöllä on oikeus pitämättä jääneiden lomapäivien osalta lomakorvaukseen, koska lomaa ei virkaehtosopimuksen mukaisesti enää voitu antaa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Asianosaisten välillä 17.6.1982 käydyissä keskusneuvotteluissa, jotka olivat koskeneet eräälle toiselle apuhoitajalle liikaa myönnetyn vuosiloman oikaisemista, oli osapuolten välillä todettu, että virheellisesti myönnetty vuosiloma oikaistiin ensisijaisesti siten, että virhe huomioitiin kysymyksessä olevan lomanmääräytymisvuoden vielä mahdollisesti pitämättä olevaa vuosilomaa vahvistettaessa. Edelleen oli todettu, että jos tämä ei enää ollut mahdollista, voitiin liikaa annettu vuosiloma virkaehtosopimuksen 59 §:n 1 momentin mukaisin edellytyksin tai viranhaltijan suostumuksella katsoa seuraavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaituksi etukäteen myönnetyksi lomaksi. Samat seikat oli todettu myös nyt esillä olevassa asiassa 2.1.1984 käydyissä keskusneuvotteluissa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Ylöjärven kansanterveystyön kuntainliiton palveluksessa olevalla apuhoitajalla Merja Kivistöllä on lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1981-31.3.1982 ollut oikeus 26 arkipäivän vuosilomaan. Kivistön äitiyslomalla olon johdosta on hänen vuosilomastaan vahvistettu 20 päivää pidettäväksi 14.12.1982-10.1.1983 ja loppuosa 29.3.-11.4.1983. Viimeksi mainittu vuosiloman osa on myönnetty siten, että Kivistön jäljellä oleva lomanosa on annettu virheellisesti puolella pidennettynä, jolloin Kivistö on kuuden jäljellä olleen varsinaisen lomapäivänsä lisäksi saanut kolme ylimääräistä lomapäivää. Kun virhe on havaittu, on työnantaja kesäkuun lopussa 1983 menetellyt siten, että Kivistölle vahvistettua 1.4.1982 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittua lomaa on lyhennetty kahdella päivällä. Nuo lomapäivät työnantaja on katsonut Kivistön pitäneen etukäteen 29.3.-11.4.1982 olleen vuosilomansa yhteydessä.

Keskusneuvottelun tuloksen huomioon ottaen ja kun Kivistö ei ole antanut suostumustaan toimitettuun loman oikaisemiseen, eikä virkaehtosopimuksen 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä loman osan antamiselle lomakauden ulkopuolella ole ollut, on Kivistö siten saanut lomanmääräytymisvuodelta 1982-1983 ansaitsemansa loman kaksi päivää liian lyhyenä. Näiltä saamatta jääneiltä kahdelta lomapäivältä Kivistöllä on oikeus virkaehtosopimuksen 62 §:n nojalla lomakorvaukseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, ettei Kivistö ole saanut hänelle lomanmääräytymisvuodelta 1982-1983 virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvaa vuosilomaa kokonaisuudessaan ja että Kivistöllä on oikeus kysymyksessä olevalta lomanmääräytymisvuodelta saamatta jääneiden lomapäivien osalta lomakorvaukseen.

Jutun laatuun katsoen saa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Keskinen, Leivo ja Koivistoinen.

Tuomio oli yksimielinen.