Labor union union committee fined for ineffective strike prevention violating collective agreement peacekeeping duties.

Ammattiosasto, joka vastasi toimikuntansa jäsenten ja luottamusmiesten osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin lakkoihin, ei ollut muutoinkaan toiminut kyllin tehokkaasti työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Mäntyluodon Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 8.4.1983 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom 1 Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek

_____

noit- nillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattelu- tava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 te §:n 6 tai 7 momentin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Ura- Mom 2 Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole

______

kasta kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sopi- sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, minen joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

Työnantajan taholta oli kehotettu luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Työnantaja ei kuitenkaan ollut havainnut kehotuksen johtaneen toimenpiteisiin. Päinvastoin luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin selvästi asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli välittömästi työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut ollut vaikutusta lakon päättymiseen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet. Osasto oli sallinut sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten ja muiden edustajiensa esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättänyt huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Myös Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin asiassa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Mäntyluodon Metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt kantajan ilmoituksen työhäiriöiden kestoajoista ja laajuudesta paikkansa pitäväksi siten täsmennettynä, että telakkaosaston 470 työntekijää olivat poistuneet työpaikalta 29.9.1983 kello 11:een mennessä.

Työnseisausten syynä oli ollut urakkahinnoitteluperusteiden epämääräisyys. Esimerkiksi apuhintalisät olivat hinnoittelijasta riippuen vaihdelleet 15-30 %:n välillä ja ulotteisten lohkojen kohdalla vaihtelu oli ollut vielä suurempi. Myös valmisteluaikoja koskeva käytäntö oli ollut epäjohdonmukainen ja hinnoittelijasta riippuva. Esimerkiksi hinnoittelijat olivat soveltaneet ulotteisten lohkojen osalta erilaisia urakanvalmisteluaikoja. Työntekijäpuoli oli vuosien mittaan useaan otteeseen pyrkinyt pääsemään asiassa molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

28.9.1983 toimeenpantu työnseisaus oli syntynyt erään työntekijäryhmittymän aloitteesta hitsaajien urakoiden epämääräisten hinnoitteluperusteiden takia. Työnantaja oli keskeyttänyt näennäisiin perusteisiin vedoten palkanmaksun eräiltä nosturinkuljettajilta sekä työkaluvaraston ja työkalukorjaamon työntekijöiltä 28.9. kello 13 sekä siivoojilta 29.9. kello 7. Työnantajan toimenpide oli aiheuttanut sen, että valtaosa työntekijöistä oli poistunut työpaikalta.

Työnseisauksilla ei ollut pyritty urakkahintojen korottamiseen. Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli pyrkinyt siihen, että eri hinnoittelijoiden soveltamat hinnoitteluperusteet yhdenmukaistettaisiin.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen 28. ja 29.9.1983 ja vaatinut työrauhan välitöntä palauttamista. Lisäksi Metallityöväen Liitosta oli 28.9. lähetetty pääluottamusmiehelle telesanoma, jossa luottamusmiehiä ja ammattiosastoa oli kehotettu toimimaan työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja töiden käynnistämiseksi. Liitto oli kehottanut osapuolia aloittamaan paikalliset neuvottelut työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat useaan otteeseen vaatineet työntekijöitä pysymään työssään ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Mielialat olivat kuitenkin olleet siinä määrin tulehtuneet, ettei työhäiriöitä ollut voitu estää. Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto olivat olosuhteet huomioon ottaen tehneet voitavansa työrauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Mäntyluodon Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo sinä selvitetyksi, että Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon tehtaan työntekijät ovat 28.-30.9.1983 olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa. Lakkoihin on osallistunut myös ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä, joiden toimenpiteistä ammattiosasto vastaa. Lakkojen pääasiallisena tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan rakenteilla olevan lautan kaksoislaitalohkojen hitsausurakkahintojen korottamiseen. Työnantajan keskeytettyä 28.9.1983 aamulla alkaneen lakon vuoksi palkanmaksun eräiltä aamuvuoron työntekijöiltä kello 13 osa konepajaosaston työntekijöistä on myös tästä syystä poistunut työpaikalta. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet pääosaltaan ainakin työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies ovat vaatineet työntekijöitä pysymään työssä ja noudattamaan erimielisyyden selvittämisessä työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Työtuomioistuimen mielestä nämä ammattiosaston toimenpiteet eivät ole olleet kyllin tehokkaita työrauhan turvaamiseksi.

Metallityöväen Liiton edustaja on 28. ja 29.9.1983 puhelimitse vaatinut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi liitto on 28.9.1983 lähettänyt pääluottamusmiehelle telesanoman, jossa luottamusmiehiä ja ammattiosastoa on kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi ja erimielisyyskysymyksen selvittämiseksi työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Lakon kestoajan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijäliitto ei olisi toiminut näissä oloissa riittävän tehokkaasti työrauhan palauttamiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, työntekijäliittoa vastaan ajetun kanteen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Mäntyluodon Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa neljätuhatta (4 000) markkaa ja korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kuudellasadalla (1 600) markalla. Metallityöväen Liitolle ei ole tuleva korvausta kuluistaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Hurmalainen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.