Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by refusing to adjust interim advance payments. The court ruled the employer's refusal was not a breach due to interpretative uncertainty. The union's failure to enforce the agreement did not constitute a violation either.

Palkanmaksukausittaista ennakkoa, jolla oli ymmärrettävä tarkoitetun urakan ulosmaksua, oli työehtosopimuksen mukaan tarkistettava välimittausten yhteydessä. Kun muusta tarkistustavasta ei työehtosopimuksessa ollut määräyksiä, oli sekä urakan ulosmaksua tarkistettaessa että mittauksen perusteella suoritettavia ns. välipohjia maksettaessa noudatettava työehtosopimuksen ennakkopalkan maksamista koskevaa määräystä, jonka mukaan urakkatyötä tekevälle työntekijälle oli maksettava ennakkona noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantajan, joka oli kieltäytynyt välimittausten yhteydessä tarkistamasta ulosmaksua vastaamaan noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta, katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Myöskään työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys eivät olleet asian yhteydessä laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Kysymys myös mittauksen suorittamisen ajankohdasta. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 18.4.1983 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

V. Työpalkkoja koskevat määräykset

17 §

Urakanmittaus ja mittauspalkka

1. Urakkatyönmittaus suoritetaan viivyttelemättä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän tai hänen edustajansa kesken edeltäkäsin sovittuna ajankohtana. Jos jommankumman edustaja ilman pätevää syytä ei saavu sovittuun mittaustilaisuuteen, on toisella osapuolella oikeus suorittaa mittaus yksinään, ja on näin suoritettu mittaus pätevä.

2. Mikäli urakkatyö vaatii mittausta, maksetaan mittausajalta yhdelle työkunnan edustajalle ammatinmukainen tuntipalkka ns. ammattitaitolisineen. Milloin mittaus tapahtuu työnantajan suostumuksella urakkatyön kestäessä, maksetaan mittausajalta keskiansion mukainen palkka.

5. Välimittauksia, joissa tarkistetaan palkanmaksukausittainen ennakko, suoritetaan noin kerran kuukaudessa sopivien työvaiheiden valmistuessa.

Jos on sovittu, että välimittaus on osa lopullista mittausta, laaditaan siitäkin tämän pykälän 3 kohdassa tarkoitettu mittauspöytäkirja sekä noudatetaan mitä 4 kohdassa on sanottu. Tällöinkin jää sisään 10 % suoritetun työn arvosta siksi kunnes työ on täysin valmis.

18 §

Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka jos silloin on pyhä edellisenä arkipäivänä (palkanmaksupäivä). Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päivän palkka (laskenta-aika).

2. Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta, ja sisälle jäänyt erä heti kun työ on valmis ja vastaanotettu.

KANNE

Kanteen perustelut

Kun työnantaja ei työntekijöiden useista vaatimuksista huolimatta ollut suostunut menettelemään asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, työntekijät olivat syys-lokakuun vaihteessa 1983 kääntyneet Rakennustyöläisten Liiton Lappeenrannassa olevan aluesihteerin puoleen. Aluesihteeri oli 5.10.1983 ottanut yhteyttä työnantajaliiton piirijärjestön asiamieheen ja vaatinut, että työkunnan ulosmaksu urakan osalta oli nostettava työehtosopimuksen edellyttämälle tasolle. Työnantajaliiton piiriasiamies ei kuitenkaan ollut ryhtynyt asiassa minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Sen jälkeen kun asiasta oli tullut tieto Rakennustyöläisten Liiton keskustoimistoon, oli liiton jaostosihteeri lähettänyt asian johdosta kirjeen Suomen Rakennusteollisuusliitolle. Tämän jälkeen asiaa oli 28.10.1983 käsitelty liittojen välisessä neuvotteluissa. Työnantajaliitto oli neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn, eikä se ollut katsonut olevan mitään syytä ryhtyä toimenpiteisiin asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy oli edellä kerrotuissa tapauksissa tahallaan menetellyt työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan ja 18 §:n 2 kohdan vastaisesti ja että työtuomioistuin tuomitsisi Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen LahtiKymen Piirin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Mittauksen perusteella laaditun jakolistan mukaan työkunnan ansioksi oli muodostunut syyskuun 16 päivään 1983 mennessä 47 002,45 markkaa. Se merkitsi 935 työtunnilta 50,27 markkaa tuntia kohti. Kun työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan mukaan urakkatyötä suorittavalle työntekijälle oli maksettava ennakkoa noin 90 prosenttia suoritetun työn arvosta, työnantaja oli mainitun työehtosopimusmääräyksen perusteella ollut velvollinen maksamaan työkunnalle 42 299,40 markkaa. Kun ennakkona oli työkunnalle siihen mennessä maksettu 32 725 markkaa, joka oli maksettu 935 tunnilta 35 markan mukaisesti, oli työnantaja suorittanut työntekijöille mittauksen perusteella välipohjina 9 574,40 markkaa.

Koska työkunnan ansio jo työn alkuvaiheessa oli muodostunut niin korkeaksi, että työkunnalle oli jouduttu maksamaan tavanomaista suurempia välipohjia, oli ensimmäisen välimittauksen yhteydessä sovittu, että työsopimuksessa sovittu 35 markan suuruinen ulosmaksu korotettaisiin 39 markkaan. Edellä selostettujen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti oli sopivien työvaiheiden valmistuttua suoritettu seuraavat välimittaukset 28.11.1983, 16.1.1984 ja 4.3.1984. Työntekijöille oli kunkin mittauksen perusteella maksettu välipohjina 90 prosenttia suoritetun työn arvosta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan mukaan urakkatyötä tekevälle työntekijälle oli maksettava palkkana eikä välipohjina noin 90 prosenttia tehdyn työn arvosta. Palkanmaksukausittaisen ennakon, ulosmaksun suuruutta oli työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdassa sovittu tarkistettavaksi noin kuukausittain pidettävissä välimittauksissa. Nämä kaksi työehtosopimusmääräystä täydensivät näin toisiaan. Urakkasumman loppuosa 10 prosenttia jäi sisälle. Se maksettiin urakan valmistuttua niin sanottuina pohjarahoina. Käytännössä oli näiden varsinaisten pohjarahojen lisäksi maksettu työntekijöille myös niin sanottuja välipohjia sellaisissa tapauksissa, joissa välimittauksessa oli ilmennyt, että ulosmaksu oli ollut liian pieni - toisin sanoen alle 90 prosenttia tehdyn työn arvosta. Työehtosopimus edellytti kuitenkin, että ulosmaksu tällaisissa tapauksissa nostettiin 90 prosenttiin. Välimittausten perusteella ulosmaksua voitiin nostaa tai laskea taikka pitää se ennallaan.

Nyt esillä olevassa tapauksessa ei työkunnan jäsenten ja työnantajan välillä ollut sovittu välimittauksen siirtämisestä. Välimittaus olisi hyvin voitu suorittaa jo kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Työnantajaliiton piirijärjestön palveluksessa olevan mittamestarin kiireet eivät olleet oikeuttaneet työnantajaa siirtämään välimittauksen toimittamista.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Toimitetussa välimittauksessa on todettu, että työntekijöiden keskituntiansioksi on siihen mennessä muodostunut 50,27 markkaa. Tämän johdosta työntekijät ovat esittäneet työnantajalle ulosmaksun korottamista työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan perusteella 90 %:iin mainitusta keskituntiansiosta. Osapuolten välillä ei ole päästy asiasta sopimukseen, mutta työnantaja on kuitenkin korottanut ulosmaksun 39,50 markkaan tunnilta.

Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohta näyttäisi sanamuotonsa mukaan lähinnä tarkoittavan välimittauksesta saadun tuloksen perusteella siihenastisesta työstä ennen työn valmistumista ja vastaanottamista maksettavaa palkan osaa. Ennakkona maksetaan näet noin 90 %:a jo suoritetun työn arvosta. Määräyksen nojalla on kanteessa tarkoitetussa tapauksessa, kuten yleensäkin puheena olevan laatuisissa urakkatöissä, välimittauksen yhteydessä maksettu mittaustuloksen perusteella työntekijöille ns. välipohjina se osa urakkahinnasta, joka on vastannut 90 %:a tehdyn työn arvosta vähennettynä siihen mennessä maksettujen ulosmaksujen määrällä.

Kun palkanmaksukausittainen ennakko ja siten siis urakan ulosmaksu on nimenomaisesti sovittu tarkistettavaksi välimittausten yhteydessä, tarkistamista ei voi ainakaan puheena olevan työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan sanamuodon mukaan ymmärtää niin suppeasti, että se koskisi vain välipohjina maksettavia urakkahinnan erotuksia. Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan ennakkopalkan maksamismenettelyä, kun muusta tarkistustavasta ei työehtosopimuksessa ole sovittu, on sen vuoksi noudatettava niin ulosmaksua tarkistettaessa kuin välipohjia mahdollisesti maksettaessa. Esitetyn selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettua urakkatyösopimusta tehtäessä ei ole sovittu ulosmaksun korottamisessa noudatettavasta menettelystä vaan ainoastaan sen suuruudesta.

Kieltäytyessään työntekijöiden esittämästä vaatimuksesta huolimatta korottamasta kanteessa tarkoitetun välimittauksen tuloksen perusteella urakan ulosmaksua vastaamaan noin 90 %:a siihen asti suoritetun työn arvosta, Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä.

Työehtosopimuksen määräykset ovat, kuten jo esitetystä käy ilmi, niukat ja tulkinnanvaraiset. Kun jutussa on myös selvitetty, että niitä on eri työmailla ja eri osissa maata sovellettu toisistaan poikkeavilla tavoilla, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lahti-Kymen Piiri olisivat työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy on menetellyt työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan ja 18 §:n 2 kohdan vastaisesti jättäessään edellä kerrotuin tavoin tarkistamatta urakan ulosmaksua vastaamaan noin 90 %:a suoritetun työn arvosta. Muilta osin kanne hylätään. Asian laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Hurmalainen, M. Virtanen, P. Virtanen ja Hietikko.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen M. Virtasen lausunto, johon jäsen Hurmalainen yhtyi:

Työehtosopimuksen 17 § koskee otsikkonsa mukaisesti urakan mittausta ja mittauspalkkaa. Työehtosopimuksen 18 § puolestaan koskee otsikkonsa perusteella palkanmaksua. Työehtosopimuksen 17 §:n 1-4 kohdat käsittelevät urakkatyömittauksen teknistä suorittamista ja 5 kohta välimittausta.

Työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan mukainen välimittaus suoritetaan sopimuksen sanamuodon mukaisesti noin kerran kuukaudessa sopivien työvaiheiden valmistuessa. Saman kohdan toisen kappaleen mukaan välimittaus voidaan sopia osaksi lopullista mittausta, jolloin myös jää sisään 10 % suoritetun työn arvosta siksi, kunnes työ on täysin valmis. Työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan mukaisen välimittauksen suorittamisen ajankohta ei ole sidottu tarkkaan säännöllisesti toistuvaan ajanjaksoon, vaan ajankohta on likimääräinen ja riippuu sopivan työvaiheen valmistumisajankohdasta. Työehtosopimuksen 17 ja 18 §:n erilainen otsikointi ja rakenne huomioon ottaen työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan mukaisella palkanmaksukausittaisella ennakon tarkistamismenettelyllä ei siis voida tarkoittaa työpalkkana 18 §:n 1 kohdan mukaan joka toisena perjantaina maksettavia eriä, koska välimittausta ei työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan mukaan tule edes suoritetuksi palkanmaksukausittain vaan noin kerran kuukaudessa.

Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan mukaan maksetaan ennakkona noin 90 % suoritetun työn arvosta. Sopimuskohdan sanonta "noin" osoittaa, että kyseessä on likiarvo, mutta 90 %:n ennakkoon pyritään. Samoin tästä on pääteltävissä, että kyseessä ei ole palkkaperuste, joka olisi sidottu meneillään olevan urakan keskituntiansioon. Tästä ei myöskään voida päätellä, että työsopimuksessa tarkoitettu ulosmaksu olisi tasan 90 % välimittauksen tuloksesta. Ottaen huomioon lisäksi työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan toisen kappaleen määräyksen, jonka mukaan välimittauksen ollessa osa lopullista mittausta jää sisään silloinkin 10 % lopullisen työn arvosta, on päädyttävä tulokseen, että työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdassa ennakolla on tarkoitettu koko tehdyn työn arvosta ennen loppumittausta maksettavaksi tulevaa ennakkoa, joka muodostuu työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohdan mukaisesta palkanmaksukausittaisesta ennakosta lisättynä välimittauksen yhteydessä maksettavilla välipohjilla.

Edellä olevilla perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen määrään, että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy kuitenkin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsen Hietikon lausunto:

Yhdyn enemmistön kantaan muutoin, mutta katson, että Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy on jättäessään edellä kerrotuin tavoin tarkistamatta urakan ulosmaksua vastaamaan noin 90 %:a suoritetun työn arvosta tietensä rikkonut työehtosopimuksen 17 §:n 5 kohtaa ja 18 §:n 2 kohtaa. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lahti-Kymen Piiri, jotka eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin saadakseen työnantajan korjaamaan menettelynsä työehtosopimuksen mukaiseksi, ovat näin ollen laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomitsen Rakennusliike Kaarlo Hämäläinen Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle 600 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle, liiton 2 000 markkaa ja piirijärjestön 3 000 markkaa ja velvoitan yhtiön, liiton ja piirijärjestön yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.