Labor court orders employer to pay damages for unjust dismissal and fines unions for regulatory breaches.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta ilman irtisanomissuojasopimuksen mukaista perustetta tapahtuneesta lomauttamisesta.

Kun työntekijä oli työnantajaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja hänelle olisi ollut tarjolla työtä työnantajan palveluksessa, ei työnantajaliiton olisi tullut tukea työnantajan menettelyä neuvotteluissa käytetyllä perusteella. Työnantajaliiton piirijärjestön olisi puolestaan tullut paremmin kuin ilmeisesti oli tapahtunut tuoda esille lomautushetkellä vallinneet todelliset olosuhteet. Liitto ja piirijärjestö tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Oy H.L. Backlund Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1981 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44)

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla, irtisanomissuojasopimuksessa, on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Määräaikainen työsopimus

1. Työsopimus on määräaikainen silloin, kun se on tehty määräajaksi tai määrättyä työtä koskevaksi tai sen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta.

2. Määräaikainen työsopimus lakkaa 1. momentissa tarkoitetun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Mikäli työsopimuksen määräaikaisuutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

3. Mikäli määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lähinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Asiasta oli lähetetty Suomen Rakennusteollisuusliitolle kirjallinen ilmoitus 24.2.1982. Liittojen välisissä neuvotteluissa asia oli ollut esillä 17.3.1982 ja 29.4.1982. Käydyissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli vedonnut työnantajan jo aikaisemmin esittämiin perusteluihin väittäen työkunnan olleen kykenemätön ja haluton suoriutumaan urakasta ja jatkamaan työtä urakalla. Tämän vuoksi työnantaja oli katkaissut urakan. Kantajan käsityksen mukaan mitään työsopimuksen irtisanomista ei ollut tapahtunut vaan tämä oli jälkeenpäin keksitty. Suokas oli ollut työsuhteessa työnantajaan noin 10 vuotta. Hänen työhistoriansa osoitti, että hänellä oli tarvittava ammattitaito talonrakentamiseen samoin kuin muillakin työkunnan jäsenillä. Niin ikään työnantajan työkunnan vähentämismenettely oli ollut työehtosopimuksen vastainen, kun viimeksi tulleet työntekijät oli jätetty työkohteeseen ja vanhimmat työntekijät lomautettu.

Suokkaan tuntipalkka oli ollut ennen urakkatyötä 24 markkaa tunnissa ja urakan välimittauksessa 21.12.1981 ansioksi oli todettu 22-23 markkaa tunnissa. Suokas oli joutunut lomautuksen ja työsuhteen tosiasiallisen päättämisen johdosta työttömäksi 11.2.1982 alkaen. Työttömyys oli kestänyt 19.3.1982 saakka. Suokas oli työnantajan menettelyn johdosta kärsinyt vahinkoa 24 markan tuntipalkan mukaan laskien 5 184 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike Oy H.L. Backlund oli menetellyt työehtosopimuksen sekä irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Suokkaan ja päättäessään hänen työsuhteensa edellä kerrotuin tavoin. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Oy H.L. Backlundin velvoittamista suorittamaan Suokkaalle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena laittomasta lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestä 5 184 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Oy H.L. Backlundin tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kun urakkatyösopimus edellä sanotulla tavalla oli purettu, Suokas yhtiön vanhana työntekijänä oli lomautettu, koska hänelle ei ollut voitu osoittaa muuta työtä. Työnantaja ei sinänsä ollut ottanut arvostelussaan kantaa työkunnan yksittäisten jäsenten ammattitaitoon, koska työkunnan työn tulos kokonaisuudessaan oli joka tapauksessa ollut epätyydyttävä. Kokonaisuutena työkunta oli myös vastuussa työn tuloksesta. Tämän vuoksi urakkasopimus olikin katkaistu ja sopimus tehty uuden työkunnan kanssa. Oli todettava, ettei Suokkaan oma työpanoskaan ollut tyydyttänyt työnantajaa, joten tilanteessa ei ollut ollut syytä asettaa Suokasta poikkeusasemaan muuhun työkuntaan nähden. Vahingonkorvausvaatimus oli näin ollen perusteeltaan aiheeton. Mitä sen määrään tuli, niin Suokkaan tuntipalkka oli sopimuksen päättymishetkellä ollut 22 markkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ei työnantajaa, joka tuomitaan vahingonkorvaukseen irtisanomissuojasopimuksen rikkomisesta, voida samanaikaisesti tuomita hyvityssakkoon irtisanomissuojasopimuksen tieten rikkomisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Rakennusliike Oy H. L. Backlundin suorittamaan Martti Suokkaalle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työntekijän lomauttamisesta ilman irtisanomissuojasopimuksen mukaista perustetta 5 184 markkaa korkolain voimaantulosäännös huomioon ottaen ja korkovaatimus enemmälti hyläten 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.4.1984 lukien. Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiriyhdistyksen ja Suomen Rakennusteollisuusliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, edellisen 4 000 markkaa ja jälkimmäisen 4 000 markkaa.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike Oy H.L. Backlund velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 250 markalla.

Hyvityssakkovaatimus Rakennusliike Oy H. L. Backlundia vastaan hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Hurmalainen, Äimälä, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.