Labor court dismisses union claim that overtime reduction bonus must be included in annual leave pay base.

Kemian perusteollisuudessa noudatetussa keskusjärjestöjen välisessä lomapalkkasopimuksessa tarkoitettuun vuosilomapalkan perusteena olevaan keskituntiansioon sisällytettiin työssäolon ajalta maksetut palkat ja lisät. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toteutetun työajan lyhentämisen johdosta maksettava erityinen lisä puolestaan kohdistui vapaapäiviin ja maksettiin vapaapäivien palkkaan liittyvänä. Kun asianosaisliitot eivät olleet sopineet lomapalkkasopimuksen määräyksen sanamuodosta poikkeavasta tulkinnasta, ei työajan lyhentämisestä maksettavaa lisää tullut kemian perusteollisuudessa sisällyttää lomapalkkasopimuksessa tarkoitettuun keskituntiansioon.

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Kemira Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 21.2.1979 tehdyssä kemian perusteollisuutta koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

10 §

Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36 tuntiin viikossa toteutetaan 1.1.1980 lukien. Liittojen välinen toimikunta jatkaa työajan lyhentämiseen liittyvien käytännön kysymysten selvittelyä.

Asianosaisliittojen välillä edellä mainitun työehtosopimuksen määräyksen nojalla asetetun toimikunnan 23.4.1979 pitämän kokouksen pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat kohdat:

I

2. Säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 1.1.1980 alkaen siten, että se on keskimäärin 36 tuntia viikossa.

VI 1. Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta. Tämä toteutetaan siten, että

- työtuntijärjestelmän vuorovapaat eli ajantasausvapaat ovat palkallisia,

- vuorovapaapäiviltä maksetaan peruspalkan lisäksi keskimääräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 17,5 % keskituntiansiosta.

Asianosaisliittojen kesken 6.9.1979 muutetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on 1.1.1980 lukien muun ohessa seuraavat määräykset:

B. Keskeytymätön 3-vuorotyö

1. Keskeytymättömässä vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.

13. Siirtyminen keskimäärin 36-tuntiseen viikkoon toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Tämä tapahtuu kuukausipalkkaisissa yrityksissä siten, että

työtuntijärjestelmän vuorovapaat eli ajantasausvapaat ovat palkallisia ja että

vuorovapaapäiviltä maksetaan peruspalkan lisäksi keskimääräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 17,5 % keskituntiansiosta.

Asianosaisliittojen kesken 21.2.1979 tehdyssä kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

22 §

Vuosiloma

1. Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Tämän ohella noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 6.3.1973 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta siihen 29.12.1973 ja 4.4.1978 tehtyine muutoksineen.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen lomapalkkasopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Kemira Oy:n Oulun tehtailla oli vuonna 1981 syntynyt paikallisten osapuolten kesken erimielisyyttä siitä, tuliko lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua keskituntiansiota laskettaessa ottaa huomioon keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 6 §:n B-kohdan alakohdassa 13 tarkoitettu 17,5 prosentin suuruinen lisä vai ei. Kemian Työntekijäin Liiton lähtökohtana tulkintariidassa oli, että kun keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhennyksestä sovittiin, oli samalla sovittu myös nimenomaisesti, ettei ansiotaso työajan lyhennyksen johdosta alentunut. Ansiotasoon sisältyivät myös vuosilomapalkka ja muut vuosilomaetuudet. Mikäli mainittua 17,5 prosentin suuruista lisää ei otettaisi huomioon vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa, se merkitsisi ansiotason alentumista.

Työajan lyhentämistä koskeneissa neuvotteluissa ei ollut käsitelty riidan kohteena olevaa asiaa. Mainittu lisä, joka oli sovittu kohdistuvan vuorovapaille, oli puhtaasti laskennallista kompensaatiota työajan lyhennyksen aiheuttamasta ansiotason alenemisesta. Kun lisää vastanneet palkanosat oli aiemmin otettu huomioon lomapalkkasopimuksessa määrätyllä tavalla vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa, tuli lisä myös 1.1.1980 jälkeen, kun muusta ei ollut sovittu, sisällyttää vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Tätä kantaa tuki myös työtuomioistuimen tekstiiliteollisuuden vastaavan määräyksen tulkintaa koskevassa asiassa antama tuomio numero 60/1983.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että laskettaessa lomapalkkasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota, on lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettuun tai maksettavaksi erääntyneeseen palkkaan sisällytettävä kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n B-kohdan alakohdassa 13 tarkoitettu 17,5 prosentin määräinen lisä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Myöskään työtuomioistuimen tekstiiliteollisuuden vastaavaa lomapalkkamääräystä koskeva tuomio ei tukenut kantajan asiassa esittämää näkemystä sen vuoksi, että määräykset tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa ja kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa olivat jo sanamuodoltaan erilaiset. Kemian perusteollisuudessa lomapalkkasopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen sanamuodon mukaan vuosilomapalkkaan ei tullut laskea muulta kuin tehdyltä työajalta maksettavia palkkatekijöitä. Mikäli riidanalainen lisä olisi haluttu ottaa huomioon kemian teollisuuden vuosilomapalkassa, siitä olisi tullut sopia erikseen liittojen välillä. Sitä ei ollut kuitenkaan tapahtunut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kemian Työntekijäin Liitto on vielä lausunut, että työnantajaliittojen välisillä neuvonpidoilla ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kemian Työntekijäin Liitto ei ollut osallistunut neuvotteluihin. Myöskään noiden neuvottelujen jälkeen Kemira Oy:ssä käydyssä neuvottelussa ei ollut käsitelty lainkaan riidanalaisen lisän sisällyttämistä vuosilomapalkkaan, vaan neuvottelu oli järjestetty muista syistä. Keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa kantajaliiton edustajat olivat olleet koko ajan sillä kannalla, että riidanalainen lisä tuli sisällyttää vuosilomapalkkaan. Siten kantajaliitto ei ollut missään vaiheessa ilmaissut tarkoittavansa luopua alunperin omaksumastaan tulkintalinjasta. Ensimmäiset kokemukset riidanalaisen määräyksen soveltamisesta oli saatu vasta kesällä 1981, jolloin oli selvinnyt työnantajan Kemian Työntekijäin Liiton kannasta poikkeava tulkinta vuosilomapalkan laskennassa. Tämän jälkeen vuosilomapalkan laskeminen oli ollut erimielisyyden aiheena vuodesta 1981 lukien.

Kemian Työntekijäin Liitto on myöntänyt, ettei paperiteollisuudessa otettu vuosilomapalkkaa laskettaessa huomioon vuorovapaisiin kohdistuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten vuorolisiä, sunnuntaikorotusta tai työajan lyhentämisen korvaamisesta maksettavaa lisää. Se johtui kuitenkin eräistä alakohtaisista syistä, eikä siitä voitu tehdä johtopäätöksiä kemian perusteollisuuden työehtosopimusta tulkittaessa.

VASTAAJAN SELITYS

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä lausunut, että paperiteollisuudessa ei lomapalkan laskennassa otettu huomioon vuorovapaille kohdistettuja rahaeriä. Menettely korvasi sen ansionmenetyksen, joka työajan lyhentämisestä työntekijöille aiheutui, mutta ei johtanut ylikompensaatioon. Työnantajaliittojen kesken käyty neuvottelu osoitti, että työnantajapuolella oli jo sopimusta tehtäessä mielletty selvästi se, mitä työehtosopimuksiin otetuilla sopimusmääräyksillä oli tarkoitettu. Keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa olivat työnantajaliiton edustajat osoittaneet, että työnantajien noudattama laskentatapa antoi täyden korvauksen ansionmenetyksestä. Työntekijäpuoli ei ollut riitauttanut laskelmia. Näin ollen kantajan vaatimukset tässä jutussa perustuivat ajatukseen, jonka mukaan ansionmenetys tulisi korvatuksi vasta silloin, kun työntekijöille maksettaisiin ylikompensaatiota. Tähän työnantaja ei ollut kuitenkaan velvollinen suostumaan sopimuksen määräyksen nojalla.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliitot ovat kanteessa kerrotuin tavoin sopineet kemian perusteollisuudessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämisestä keskimäärin 36 tuntiin viikossa 1.1.1980 lukien. Liitot ovat 6.9.1979 työajan lyhentämisen toteuttamiseksi sopineet työehtosopimuksen määräysten muuttamisesta. Niistä käy ilmi, että lyhennettyyn työaikaan siirtyminen on suoritettava ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkkausta noudattavissa yrityksissä, jollaisista kanteessa on kysymys, työajan muuttaminen on toteutettava siten, että työtuntijärjestelmän mukaisilta vuoro- eli ajantasausvapailta maksetaan vuorovapaapäivää kohti peruspalkan lisäksi keskimääräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 17,5 prosenttia keskituntiansiosta.

Neuvoteltaessa työajan lyhentämisestä ei asianosaisliittojen välillä ole ollut esillä kysymys siitä, otetaanko 17,5 prosentin määräinen lisä huomioon laskettaessa lomapalkkasopimuksessa tarkoitettua keskituntiansiota. Työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkka määräytyy keskusjärjestöjen lomapalkkasopimuksen määräysten perusteella. Työajan lyhentämisen yhteydessä ei näitä määräyksiä ole muutettu. Lomapalkkasopimuksen mukaan vuosilomapalkan laskemisen perusteena on keskituntiansio, joka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä perustuntipalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkan laskemisessa noudatettava menettely on ollut esillä työnantajaliiton aloitteesta liittojen välillä tammikuussa 1981 eräiden muiden asioiden vuoksi käydyissä neuvotteluissa. Työnantajaliiton puolelta on selvitetty sen käsitystä, jonka mukaan riidanalaista lisää ei ole sisällytettävä vuosilomapalkan perusteena olevaan keskituntiansioon. Työntekijäliiton edustajat eivät ole tehneet huomautuksia heille esitetyn tulkinnan johdosta. Kun kysymys on otettu esille siitä etukäteen ilmoittamatta, työtuomioistuimen mielestä se, että työntekijäliiton edustajat ovat vaieten sivuuttaneet heille esitetyn selostuksen, ei osoita työntekijäliiton hyväksyneen työnantajaliiton omaksumaa tulkintaa. Työpaikoilla, muun muassa Kemira Oy:ssä sitä on kuitenkin noudatettu.

Samoihin aikoihin kun kemian perusteollisuudessa on myös paperiteollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä tekstiilija vaatetusteollisuudessa sovittu työajan vastaavanlaisesta lyhentämisestä. Metalliteollisuudessa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa kanteessa tarkoitettua lisää vastaava lisä työehtosopimusten mukaan maksetaan säännöllisen työajan tunneilta. Kun kanteessa tarkoitetussa työehtosopimuksessa lisä on sovittu maksettavaksi palkallisilta vuorovapaapäiviltä suoritettavan peruspalkan yhteydessä, lisän maksamisen perusteet ovat näissä tapauksisa niin toisistaan poikkeavia, ettei metalliteollisuudessa tai tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa noudatetusta käytännöstä saa johtoa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen tulkintaan.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa työajan lyhentämisen johdosta maksettava erillinen lisä on samalla tavalla kuin kemian perusteollisuudessakin kohdistettu vapaapäiville, eikä sitä oteta huomioon lomapalkkasopimuksen mukaista keskituntiansiota laskettaessa.Jutussa ei ole selvitetty, että kemian perusteollisuudessa toimeenpantua työajan lyhentämistä toteutettaessa olisi käytetty paperiteollisuuden järjestelmää esikuvana - puhumattakaan, että asianosaisliittojen kesken olisi sovittu sopimusten yhdenmukaisesta soveltumisesta. Paperiteollisuudessa noudatetusta menettelystä ei tästä syystä voida tehdä päätelmiä kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen suhteen. Keskusjärjestöt, joiden ratkaistavaksi Kemian Työntekijäin Liitto on alistanut vuosilomapalkan laskentaa koskevan erimielisyyden, eivät 2.7.1982 laaditun neuvottelumuistion mukaan katsoneet voivansa antaa lausuntoa asiassa.

Lomapalkkasopimuksen mukaan keskituntiansioon sisällytetään työssäolon ajalta maksetut palkat ja lisät. Työajan lyhentämisestä maksettava lisä kohdistuu vapaapäiviin ja on sovittu maksettavaksi vapaapäivien palkkaan liittyvänä. Lomapalkkasopimuksen sanamuoto ja sen mukainen järjestelmä tukevat selvästi työnantajaliiton esittämää kantaa. Asianosaisliitot eivät ole työehtosopimuksessa tai muutoin sopineet lomapalkkasopimuksen määräyksen muunlaisesta tulkinnasta, kuten olisi pitänyt, jos vapaapäiville kohdistuva lisä olisi tarkoitettu sisällytettäväksi lomapalkkasopimuksessa tarkoitettuun keskituntiansioon. Työtuomioistuimen mielestä kanteessa tarkoitettu erimielisyys on tästä syystä ratkaistava työnantajapuolen näkemyksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää kanteen.

Asian laatuun nähden saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Kemira Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Sariola, Pyrhönen, Kuivanen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.