Labor court dismisses dismissal due to minor sick leave assistance and orders union fine for oversight failure.

Työntekijä oli sairaslomansa aikana avustanut puolisoaan ansiotoiminnassa. Kun avustaminen oli ollut vähäistä ja kun näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi suorittanut sellaisia työtehtäviä, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti hänen tervehtymiseensä, osallistuminen puolison ansiotoiminnan avustamiseen sairausloman aikana ei ollut erityisen painava syy työsopimuksen irtisanomiseen.

Työnantajaliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Jorma Sippo Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 17.12.1981 tehdyssä majoitus ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista solmitussa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Kun paikallisissa neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen, oli asiasta neuvoteltu useaan otteeseen liittojen välillä. Työnantaja oli ilmoittanut, että koska Karjalaisen sairasloma jatkui edelleen, yhtiön edustajat eivät olleet halukkaita keskustelemaan irtisanomisen peruuttamisesta eikä hänen työsuhteensa palauttamisesta. Työnantajapuoli ei ollut kiinnostunut irtisanomisen sopimuksenvastaisuudesta, sillä Karjalaiselle ei ollut muodostunut taloudellista vahinkoa. Vahingonkorvausvelvollisuus laittoman irtisanomisen johdosta saattoi kuitenkin työntekijäliiton käsityksen mukaan syntyä, vaikka irtisanottu työntekijä ei olisi kärsinyt lainkaan ansionsa menetystä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Jorma Sippo Oy oli irtisanonut Karjalaisen työsopimuksen ilman irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n edellyttämää erityisen painavaa syytä, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan Karjalaiselle vahingonkorvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta menettelystä kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 24 .996 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajaliiton edustaja oli pitänyt irtisanomisen perusteita riittävinä. Työnantajaliitto oli näissä keskusteluissa tuonut voimakkaasti esiin sen, ettei Karjalaiselle ollut syntynyt minkäänlaista vahinkoa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Jorma Sippo Oy on ollut jutussa kuultavana.

KANTAJAN VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vielä lausunut, ettei Karjalainen ollut työskennellyt miehensä kioskilla. Hän ei ollut myöskään nostellut tukkuliikkeessä tai kioskilla painavia esineitä asioita toimittaessaan. Karjalainen oli sairaslomansa aikana asioinut vain miehensä seurassa tukkuliikkeessä. Karjalaiselle oli syntynyt vahinkoa irtisanomisen johdosta. Karjalaisen sairasloma oli päättynyt 25.12.1983, minkä jälkeen hän olisi ollut kykenevä entiseen tarjoilijan työhönsä. Sen oli Karjalaiselle todennut häntä hoitanut lääkäri. Mikäli Karjalaista ei olisi irtisanottu, olisi hän palannut joulukuussa 1983 työhönsä. Se, että Karjalainen oli ollut sairaslomalla irtisanomisajan päättyessä, ei voinut vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään. Jos estyminen työn tekemisestä johtui työntekijästä itsestään, se saattoi vaikuttaa alentavasti vahingonkorvauksen määrään. Irtisanomissuojasopimuksessa ei kuitenkaan ollut mainittu tällaista seikkaa vahingonkorvausta alentavana tekijänä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Aino Karjalainen on 21.4.1974 alkaen työskennellyt tarjoilijana Kajaanin Seurahuoneella. Vuodesta 1978 lukien hän on ollut Jorma Sippo Oy:n palveluksessa. Karjalainen on 15.3.1983 lukien ollut sairaslomalla hartialihasten kiputilan vuoksi. Yhtiö on 29.4.1983 irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 2 kuukauden kuluttua. Irtisanomisen syyksi yhtiö on ilmoittanut työnantajan harhaanjohtamisen ja työsopimuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun kilpailevan toiminnan. Työnantaja on täsmentänyt irtisanomisen syyksi ilmoitettua käyttäytymistä siten, että Karjalainen on sairaslomansa aikana työskennellyt miehensä omistamalla kioskilla myyjänä suorittaen myös tukkuliikkeestä tavarahankintoja. Kun hän on joutunut nostelemaan painavia tavaraeriä, työskentely sairasloman aikana on vaikuttanut haitallisesti hänen tervehtymiseensa. Irtisanomisen jälkeen Karjalainen on ollut sairaslomalla 25.12.1983 saakka, minkä jälkeen hän on ollut työttömänä.

Todistajana kuulusteltuna Karjalaisen aviomies on kertonut, että kanteessa tarkoitetulla kioskilla, joka on avoinna pääasiassa iltapäivisin ja iltaisin, on hänen lisäkseen ollut töissä hänen poikansa. Hänen vaimonsa ei ole sairaslomansa aikana osallistunut kioskilla suoritettuihin töihin, mutta on siellä käydessään saattanut myydä joskus asiakkaille. Todistaja on itse suorittanut hankinnat tukkuliikkeestä hänen vaimonsa seuratessa toisinaan mukana. Todistajana kuulusteltu liikemies on puolestaan kertonut kioskilla käydessään keväällä 1983 ostaneensa savukkeita Aino Karjalaiselta. Vastaajayhtiön toimitusjohtaja jutussa kuultuna on ilmoittanut nähneensä keväällä 1983 Karjalaisen myyvän kioskilla karamellejä lapsiasiakkaille. Toimitusjohtaja on selittänyt saaneensa tukkuliikkeestä kuulla Karjalaisen usein asioineen siellä miehensä kanssa.

Esitetyn selvityksen mukaan Aino Karjalaisen ei ole näytetty muuta kuin pari kertaa sairaslomansa aikana kioskilla käydessään suorittaneen myyntejä ja satunnaisesti asioineen miehensä seurana tukkuliikkeessä. Hänen toimiansa voidaan luonnehtia lähinnä sellaiseksi avioliittolaissa tarkoitetuksi toisen puolison ansiotoiminnassa avustamiseksi, jonka edellytetään tapahtuvan korvauksetta. Aviomiehen avustaminen on ollut vähäistä. Näyttämättä on myös jäänyt, että Karjalainen olisi suorittanut sellaisia työtehtäviä, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti hänen tervehtymiseensä. Hänen kioskilla suorittamiaan tehtäviä ei ole osoitettu erityisen painavaksi syyksi työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiö on sen vuoksi velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on yhtiön toimitusjohtajalle ilmoittanut pitävänsä irtisanomisen perusteita riittävinä ja asiasta käydyissä neuvotteluissa asettunut tukemaan työnantajan menettelyä. Työnantajaliiton olisi kuitenkin pitänyt tarkemmin perehtyä työsopimuksen irtisanomisen perusteiden asianmukaisuuteen. Tämän laiminlyödessään liitto on jättänyt täyttämättä valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jorma Sippo Oy on irtisanonut Aino Karjalaisen työsopimuksen ilman irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä ja velvoittaa yhtiön suorittamaan hänelle korvaukseksi työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta päättämisestä 20 000 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 13.2.1984 lukien.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto velvoitetaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Hotellija Ravintolahenkilökunnan Liitolle 6 000 markkaa. Jorma Sippo Oy ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Heiniö, Hurmalainen, P. Virtanen ja Sulkunen

Tuomio oli yksimielinen.