Labor court dismisses union strike claims for breach of collective agreement peace obligations.

Siitä riippumatta, oliko työntekijöillä ollut oikeus saada työt järjestetyksi aikapalkalla tehtäviksi, he olivat lakon päätyttyä aikatyöhön siirryttyään ryhtyneet tekemään työtä urakkajärjestelmään kuuluvia ohjeaikoja tarkasti noudattaen ja siten alentaneet työvauhtiaan keskimäärin ainakin runsaalla kolmanneksella. Kun siirtyminen töiden suorittamiseen tuollaisella työvauhdilla oli tapahtunut yhteisesti ja sillä oli tuettu esitettyä palkkavaatimusta, työntekijät olivat näin menetellessään ryhtyneet työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Työvauhdin hidastamiseen oli ottanut osaa ammattiosaston luottamusmies, jonka toimista osasto vastasi. Osasto ei muutoinkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työvauhdin vähentämisen lopetetuksi. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi saati sitten jarrutuksen lopettamiseksi.

Kantaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 3.6.1984 solmitussa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

8 § Aikapalkka

Mom. 2. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden

_______

palkkojen kehityksen tulee vastata suorituspalkkatyötä tekevien työntekijöiden palkkojen kehitystä.

9 § Suorituspalkka

Suori- Mom. 1. Työntekijäin ansiotason kohottamiseksi py

_______

tus- ritään suorituspalkkatyön osuutta alalla lisäämään. palkka Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se tekni

_______

sesti on mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettäväksi merkkikohtaisia ohjeaikoja. Mikäli ohjeajoissa todetaan keskinäisiä epäsuhteita, tarkistuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista valittu toimikunta.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkkaus.

Mom. 3. Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellai

_______

nen, että urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa (1.3.1985 lähtien työkohtaista palkkaa) korkeammaksi.

Urakkatyön hinnoitteluperuste tulee määrittää ennen työn aloittamista tai viimeistään työn aikana.

Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöi

_______

den (menetelmä, välineet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua vähimmäistuntipalkkoihin (1.3.1985 lähtien työkohtaisiin palkkoihin) ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alis- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos tami- toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian nen liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava lii- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat toil- ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia le sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

2 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 125 penniä tunnilta 3.6.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

b) 115 penniä tunnilta, kuitenkin 4,5 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1985 tai lähinnä sen jälkeen

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että vähimmäistuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus tulee aiheutamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössa palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorouksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C D. Toteuttaminen

Liittojen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että allekirjoituspöytäkirjan kohdat C ja D toteutuvat työpaikoilla.

F. Laskentaohjeet

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

Asianosaisliittojen yhdessä laatimissa vuoden 1984 työehtosopimuksen laskenta- ja soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

1. Palkankorotukset

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 125 penniä tunnilta 3.6.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

b) 115 penniä tunnilta, kuitenkin 4,5 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1985 tai lähinnä sen jälkeen.

Palkkojen korotukset suoritetaan tämän laskentaohjeen mukaisia menettelytapoja noudattaen.

Tämän laskentaohjeen esimerkeissä on käytetty a)-vaiheen lukuja. b)-vaiheen korotukset tehdään vastaavalla tavalla.

Aikapalkkojen korotus toteutetaan lisäämällä aikapalkkoihin yleiskorotus. Suorituspalkkojen korotus voidaan suorittaa käyttäen korotuskerrointa, joka lasketaan seuraavasti:

2. Uudet työpalkat

2.2. Suorituspalkka (urakka, osaurakka ja palkkiopalkka)

Pääsääntönä suorituspalkkoja korotettaessa on pidettävä sitä, että suorituspalkkatyöt muuttumattomalla suoritusteholla antavat kohdassa 1. mainitun yleiskorotuksen verran korkeamman ansion tuntia kohden kuin minkä ne antoivat ennen korotusta. Tällöin edellytetään, että ko. työt tehdään samoilla menetelmillä ja välineillä ja samoissa olosuhteissa. Lisäksi on huomioitava 9 §:n mom. 3:n hinnoittelusääntö, jonka mukaisesti urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. (1.3.1985 lähtien työkohtaista palkkaa korkeammaksi.)

2.2.3. Vanha aikaurakka (ohjeaikaurakka)

Vanhat aikaurakat tarkistetaan siten, että urakat antavat korotuksen jälkeen ansiotason, joka on kohdassa 1 mainitun yleiskorotuksen (125 p) verran korkeampi kuin entinen ansiotaso ja täyttävät lisäksi hinnoittelusäännön.

Ohjeaikaurakoissa ansio muodostuu yleensä siten, että urakka-ansio on:

käytetty aika x k1 + voittoaika x k2, jossa

k1 = käytetyn ajan rahakerroin k2 = voittoajan rahakerroin ja

voittoaika = ohjeajan ja käytetyn ajan erotus.

Tätä urakka-ansiota on tarkistettava siten, että se muuttumattomalla suoritusteholla antaa yleiskorotuksen verran enemmän tuntia kohti.

Yksinkertaisimmin tämä on toteutettavissa siten, että käytetyn ajan rahakerrointa k1 korotetaan yleiskorotuksen verran.

Mikäli k1:stä korotetaan yli yleiskorotuksen, joudutaan ohjeaikaa tai k2:sta vastaavasti pienentämään.

Tämä voidaan toteuttaa mm. siten, että lasketaan korjaamoa, osastoa tai työryhmää varten korjauskerroin, jolla entiset ohjeajat korjataan.

KANNE

Kanteen perustelut

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan työpalkkoja koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin, joissa oli myös määräyksiä palkoista ja niiden korotuksista, ja vielä työehtosopimuksen työrauha- ja neuvottelumääräyksiin.

Metallityöväen Liitolle oli esitetty kirjallinen vaatimus työrauhan palauttamisesta 15.6.1984. Liitto eivätkä sen toimihenkilöt olleet ryhtyneet toimenpiteisiin jarrutuksen lopettamiseksi, vaan se oli jatkunut edelleen entisessä laajuudessa. Luottamusmiehet olivat ottaneet siihen osaa muiden työntekijöiden tavoin. Työtaistelu jatkui vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työnantaja ei ole hyväksynyt aikatyöhön siirtymistä eikä suostunut urakkapalkan korottamiseen. Valtakunnallisen lakon päätyttyä saavutetut työntulokset ovat alentuneet huomattavasti. Työnantajan laskelmien mukaan työvauhdin hidastuminen on ollut noin 35-50 prosenttia. Tilanne on jatkunut samanlaisena jutun pääkäsittelypäivään saakka kuitenkin niin, että työntekijät ovat 26.6.1984 ilmoittaneet luopuvansa palkankorotusesityksistään.

Työntekijäliiton puolelta on selitetty työn tulosten alentumisen johtuneen siirtymisestä urakkatyöstä aikatyöhön ja työvauhdin vastaavan korjaamossa aikaisemmin sovellettuja ohjeaikoja. Työtuomioistuin on kahdessa aikaisemmassa tuomiossa n:ot 34/1979 ja 77/1981 todennut, että ohjeajat voivat muuttua yksinomaan palkanlaskentatekijöiksi ilman, että ne vastaisivat aikatyön normaalijoutuisuutta. Esitetyn selvityksen mukaan näin on myös tapahtunut Hyvinkään Autokeskus Ky:n korjaamossa, jossa työt pääosin on suoritettu aikaurakkatyönä.

Työvauhdin hidastamiseen on ottanut osaa ammattiosaston pääluottamusmies, jonka toimista osasto vastaa. Osasto ei muutoinkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työvauhdin vähentämisen lopetetuksi. Metallityöväen Liitto on saanut työnantajaliitolta 15.6.1984 päivätyn ilmoituksen työvauhdin hidastamisesta. Jutussa ei ole näytetty, että Metallityöväen Liitto olisi ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi saati sitten työn jarrutuksen lopettamiseksi. Näin menetellessään liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa.

Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton on yhteisvastuullisesti korvattava Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Hurmalainen, Äimälä, P. Virtanen ja Hietikko.

Eri mieltä olevan jäsen Hietikon lausunto, johon jäsen P. Virtanen yhtyi:

Edellä esitetyn perusteella katson, ettei ammattiosastolla enempää kuin ammattiliitollakaan ollut vastuuta työehtosopimuksen oikeasta noudattamisesta tässä asiassa. Näin ollen harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saavat Hyvinkään Metallityöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.