Labor court fines union branches for violating work peace obligations during a strike.

Sähköasentajien lakoilla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan aikapalkkojen korottamiseen, muuttamaan varallaolosopimuksia ja kumoamaan eräälle työntekijälle annetun varoituksen. Lakot olivat näin ollen kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työntekijöiden ansion määräytymisestä. Varoituksen johdosta toimeenpantu lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Varallaolon osalta työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen varallaoloa koskeviin määräyksiin. Kaksi ammattiosastoa vastasivat toimihenkilöidensa osallistumisesta työtaisteluihin. Kolmas ammattiosasto ei ollut toiminut riittävän tehokkaasti sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Työntekijäliiton toimenpiteitä lakkojen kestoaika ja työtaistelun uusiutuminen huomioon ottaen ei myöskään voitu pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Asianosaiset: Voimalaitosten Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

Kuultavat: Kolarin Sähköalantyöntekijäin osasto r.y. Pellon Sähköalantyöntekijäin osasto r.y. Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 12.4.1983 allekirjoitetussa voimalaitos- ja sähkönjakelualan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1) Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 §.

A. Työhön ottaminen ja irtisanominen

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja irtisanoa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

IV T Y Ö P A L K A T

9 §.

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

B. Aikatyö

1) Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

2) Perustuntipalkan lisäksi voidaan työntekijälle maksaa henkilökohtaista lisää, jonka suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työntekijän ammattitaito, työteho, kokemus sekä tehtävän asettamat vaatimukset. Lisäksi tulee ottaa huomioon työnantajan järjestämän tai osoittaman ammattikoulutuksen antama ammattitaidon lisäys. Muut kuin tässä sopimuksessa mainitut, työntekijän muuna kuin työaikanaan suorittamat ammatilliset kurssit tai tutkinnot otetaan huomioon siinä määrin kuin niiden voidaan katsoa lisänneen työntekijän tehtävissään tarvitsemaa ammattitaitoa. Lisä lasketaan prosentteina perustuntipalkasta.

Siirrettäessä työntekijä ylempään palkkaryhmään voidaan henkilökohtaista lisää tarkistaa, mutta palkan tulee kuitenkin nousta vähintään perustuntipalkkojen erotuksen verran.

3) Perustuntipalkan, henkilökohtaisen lisän ja mahdollisen ammattitutkintolisän summaa kutsutaan normaalituntipalkaksi.

11 §.

YLITYÖ, ODOTTAMATON TYÖ, HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA VARALLAOLO

E. Varallaolo

1) Varallaololla tarkoitetaan sähkön tuotannon ja jakelun häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi tarvittavaa järjestelyä, jossa työntekijä on sopimuksen nojalla velvollinen pysyttelemään jäljempänä selostetulla tavalla päivitysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2) Sidotussa varallaolossa varallaolijan tulee olla asunnossaan tai sen läheisyydessä lähtövalmiina. Sidotusta varallaolosta maksetaan korvauksena 50 % normaalituntipalkasta.

3) Vapaamuotoisessa varallaolossa varallaolija saa vapaasti valita olinpaikkansa paikallisesti sovitulla alueella, jolta hänet tulee voida tavoittaa puhelimella, radiolla, äänimerkillä tms. tavalla kohtuullisen ajan kuluessa. Hälytyksen saatuaan varallaolijan tulee olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta sovitussa paikassa 40 min. kuluessa.

Varallaolijan liikkuma-aluetta ei tule rajoittaa niin suppeaksi, ettei vapaamuotoiseen varallaoloon kuuluvaa liikkumavapautta voida käytännössä toteuttaa.

Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan korvauksena 30 % normaalituntipalkasta.

5) Varallaolosta on laadittava kirjallinen sopimus, jossa määritellään varallaolon sidonnaisuusaste (sidottu tai vapaamuotoinen), varallaolon vuorojärjestelmä, tapa jolla varallaolija hälytetään työhön sekä muut tarpeelliset seikat.

VIII NEUVOTTELUJÄRJESTYS

20 §.

ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies tai luottamusmies, jotka tarvittaessa voivat kutsua asiantuntija-apua.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolten tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä. Edellä mainitut muistiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annettava muistioista omat kappaleensa.

Työnantaja oli vaatinut pääluottamusmiehelle ja ammattiosastoille lähettämillään kirjeillä näitä välittömästi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin normaalin työnteon aloittamiseksi ja toimimaan muutoinkin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Työnantaja oli suullisesti ollut useita kertoja yhteydessä pääluottamusmieheen. Työnantajaliitto oli välittömästi saatuaan tiedon työtaistelusta ottanut puhelinyhteyden työntekijäliittoon ja vaatinut toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi. Myöhemmin työnantajaliitto oli useaan kertaan puhelimitse vaatinut työrauhan palauttamista ja lisäksi lähettänyt kirjeen työntekijäliittoon. Toimenpiteet eivät olleet kuitenkaan johtaneet tulokseen.

Näillä perusteilla Voimalaitosten Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton, Kolarin Sähköalantyöntekijäin osaston, Pellon Sähköalantyöntekijäin osaston ja Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä työntekijäliiton ja Kolarin Sähköalantyöntekijäin osaston osalta.

Voimalaitosten Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kolarin Sähköalantyöntekijäin osasto, Pellon Sähköalantyöntekijäin osasto ja Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y. ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että 28 Tornionlaakson Sähkö Oy:n 29:stä sähköasentajasta on toimeenpannut lakon 14.12.-29.12.1983 välisenä aikana painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkojensa korottamiseen 2,50 markalla tunnilta, muuttamaan mainittujen sähköasentajien varallaolosopimuksia ja kumoamaan työnantajan eräälle työntekijälle antamat varoituksen ja huomautukset tai käsittelemään niihin liittyvät asiat uudelleen. Tähän lakkoon on osallistunut Kolarin Sähköalantyöntekijäin osaston 45 jäsenestä kolme sekä Pellon Sähköalantyöntekijäin osaston 27 jäsenestä kahdeksan, niiden joukossa kaksi luottamusmiestä ja neljä toimikunnan jäsentä, ja Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y:n 31 jäsenestä noin puolet, joukossa kolme osaston luottamusmiestä sekä varapääluottamusmiehenä ja osaston toimikunnan rahastonhoitajana toimiva henkilö.

Oltuaan välillä kolme päivää työssä yhtiön mainitut työntekijät pääluottamusmiestä ja kahta asentajaa lukuun ottamatta ovat jälleen ryhtyneet lakkoon 3.1.1984 painostaakseen tällä kertaa työnantajaa suostumaan 1,50 markan määräisen yleiskorotuksen suorittamiseen työntekijöille tunnilta. Tämä lakko on jatkunut edelleen jutun pääkäsittelypäivänä 10.1.1984.

Työtaistelut ovat kummallakin kerralla kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työntekijöiden ansion määräytymisestä. Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan annettujen varoitusten johdosta toimeenpantu lakko on katsottu kohdistuneen työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Näihin määräyksiin työtuomioistuin katsoo nytkin ensiksi toteutetun lakon kohdistuneen. Kun kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 11 §:n varallaoloa käsittelevässä E kohdassa ovat määräykset sekä niin sanotusta sidotusta varallaolosta että vapaamuotoisesta varallaolosta; ja kun työntekijät ensiksi toteutettuun lakkoon ryhtyessään ovat vaatineet, että vain toista mainituista varallaolomuodoista eli sidottua varallaoloa tulisi yhtiössä soveltaa, työtaistelun on katsottava kohdistuneen tässä tapauksessa ensiksi toteutetussa muodossaan myöskin työehtosopimuksen varallaoloa koskeviin määräyksiin.

Pellon Sähköalantyöntekijäin osasto ja Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y. vastaavat toimihenkilöidensä osallistumisesta työtaisteluihin. Vaikka nämä ammattiosastot ovatkin vaatineet jäseniään palauttamaan työrauhan, ne vas

taavat siitä, etteivät ne ole vallinneessa tilanteessa kyllin tehokkaasti täyttäneet työrauhavelvollisuuttaan.

Kolarin Sähkötyöntekijäin osaston taholta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tähän on osaltaan vaikuttanut osaston puheenjohtajan sairaus, joka on aiheuttanut sen, että toimikunnan kokousta ei ollut ehditty järjestää. Tämäkään ammattiosasto ei kuitenkaan ole toiminut riittävän tehokkaasti sille työrauhan ylläpitämiseksi kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto puolestaan on lähettänyt työntekijöiden edustajille kirjeitä, joissa se on vaatinut nyt kysymyksessä olevan työtaistelun lopettamista ja neuvotteluihin ryhtymistä, minkä lisäksi liiton jaostosihteeri on ollut useita kertoja puhelinyhteydessä asianomaiseen pääluottamusmieheen ja ollut myös läsnä työhuonekunnan kokouksessa ja kehottanut sähköasentajia palaamaan töihin. Lakkojen uusiuduttua liitto on uudelleen lähettänyt jaostosihteerinsä selvittämään paikalle tilannetta. Liiton toimenpiteitä ei kuitenkaan, ottaen huomioon lakkojen kestoaika ja työtaistelun uusiutuminen, voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Pellon Sähköalantyöntekijäin osaston ja Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y:n kummankin maksamaan Voimalaitosten Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä Kolarin Sähköalantyöntekijäin osaston ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton maksamaan Voimalaitosten Työnantajaliitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, osaston tuhat viisisataa (1 500) markkaa ja liiton kolmetuhatta (3 000) markkaa. Sen ohessa Pellon Sähköalantyöntekijäin osasto, Tornionlaakson Sähköalantyöntekijät r.y., Kolarin Sähköalantyöntekijäin osasto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan korvaukseksi Voimalaitosten Työnantajaliitolle oikeudenkäyntikuluista kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Sariola, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.