Labor court dismissed union claim that city violated collective agreement by unilaterally allocating reserve funds.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan suostumus työehtosopimuksen solmimiselle voitiin antaa myös työehtosopimuksessa. Paikallinen kokonaistuntipalkkasopimus oli perustunut työehtosopimuksen määräykseen ja oli siten osa työehtosopimusta. Työehtosopimusten liitteinä olleiden mallisopimusten ei katsottu rajoittavan työehtosopimuksen määräyksen perusteella tehtyä paikallista kokonaistuntipalkkasopimusta. Työnantaja- ja työntekijäpuolen käymä neuvottelu oli ollut paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen neuvotteluryhmän neuvottelu, jossa oli tapahtunut myös työehtosopimuksen mukainen ammattiyhdistyksen edustajan kuuleminen. Järjestelyvaraerän sijoittamista koskeneen paikallisen neuvottelun päätyttyä erimielisyyteen työnantaja saattoi yksipuolisesti määrätä siitä.

Kysymys siitä, oliko paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen määräystä, jonka osalta työehtosopimuksen oikeusvaikutus oli kiistetty, pidettävä työehtosopimuksen määräyksenä vaiko ei, oli kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys.

Asianosaiset: Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Helsingin kaupunki

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n kesken 18.4.1974 allekirjoitetussa ja 1.4.1974 voimaantulleessa kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

18 §

KOKONAISTUNTIPALKKA

1. Paitsi 16 §:ssä tarkoitettua tuntipalkkaa ja 17 §:ssä tarkoitettua suorituspalkkaa, voidaan palkkausmuotona käyttää ns. kokonaistuntipalkkaa.

2. Kokonaistuntipalkalla tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa tuntipalkkaan pyritään sisällyttämään mahdollinen urakkahyvitys sekä työehtosopimuksen mukaiset erilliset lisät, ei kuitenkaan vuorotyölisää eikä muuta yleisestä työajasta poikkeavaa työajan perusteella maksettavaa lisää, eikä muitakaan sellaisia lisiä, joiden erillisenä maksamista työn luonteesta tai siinä esiintyvistä erityisistä olosuhteista johtuen pidetään välttämättömänä. Kokonaistuntipalkan lisäksi erillisinä maksettavat lisät määritellään yksityiskohtaisesti paikallisessa kokonaistuntipalkkasopimuksessa.

3. Kokonaistuntipalkat sovitaan paikallisesti, tarpeen vaatiessa kutakin laitosta tai työkohdetta varten erikseen. Kokonaistuntipalkoista sovittaessa on otettava huomioon työntekijältä vaadittava ammattitaito sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisesti porrastetuiksi ja että ansiotaso on oikeassa suhteessa samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettaviin palkkoihin.

6. Työmäärän tai vaativuusasteen muuttuessa voidaan kokonaistuntipalkkoja tarkistaa. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Liite n:o 6/Kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1974

KOKONAISTUNTIPALKKAUSTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MALLI

S O P I M U S

Samojen asianosaisten kesken 25.3.1981 allekirjoitetussa ja 1.3.1981 voimaantulleessa alan työehtosopimuksessa ovat vastaavat kohdat seuraavanlaiset:

C. K o k o n a i s t u n t i p a l k k a

13. Paitsi tämän pykälän A. kohdassa tarkoitettua tuntipalkkaa ja B. kohdassa tarkoitettua suorituspalkkaa, voidaan palkkausmuotona käyttää myös kokonaistuntipalkkaa.

14. Kokonaistuntipalkalla tarkoitetaan palkkausmuotoa, joka yleensä tasollisesti sijoittuu aikaja suorituspalkan väliin ja jossa tuntipalkkaan sisällytetään mahdollinen urakkahyvitys sekä työehtosopimuksen mukaiset henkilökohtaiset lisät, lukuunottamatta erillisenä maksettavaa hyvänmiehenlisää, sekä myös olosuhdelisät keskimääräisinä silloin, kun ne ovat riittävän tarkasti ennakoitavissa. Kokonaistuntipalkkaan ei sisällytetä kuitenkaan vuorotyölisää eikä muuta yleisestä työajasta poikkeavaa työajan perusteella maksettavaa lisää, eikä muitakaan sellaisia lisiä, joiden maksamista joko täysimääräisesti tai osittain erillisinä pidetään työn luonteesta tai siinä esiintyvistä erityisistä olosuhteista johtuen välttämättömänä. Nämä kokonaistuntipalkkaan sisältymättömät erillisinä maksettavat lisät määritellään yksityiskohtaisesti paikallisessa kokonaistuntipalkkasopimuksessa (liite n:o 4).

15. Kokonaistuntipalkat sovitaan markkamääräisinä paikallisesti, tarpeen vaatiessa kutakin laitosta tai työkohdetta varten erikseen, tämän työehtosopimuksen liitteessä n:o 4 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Sen lisäksi, mitä 14. kohdassa on mainittu, kokonaistuntipalkoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijältä vaadittava ammattikoulutus, ammattitaito ja -kokemus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisesti porrastetuiksi ja että ansiotaso olisi mahdollisimman oikeassa suhteessa samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettaviin palkkoihin.

18. Työn, työmäärän tai työn vaativuusasteen muuttuessa voidaan kokonaistuntipalkkoja tarkistaa kesken sopimuskauden. Tarkistaminen on mahdollista myöskin jommankumman osapuolen aloitteesta muustakin syystä, kuten esimerkiksi yhteisesti todetun ansiokehityksen perusteella. Kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

32 §

AMMATTIYHDISTYKSEN EDUSTAJAN KUULEMINEN

Sopimukseen sidotulle paikalliselle yhdistykselle varataan tilaisuus neuvotteluihin tai yhdistyksen edustaja kutsutaan kuultavaksi ennen lopullisten päätösten tekemistä työehtosopimukseen liittyvissä muissakin kuin sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa, jos niillä on yleisempää merkitystä.

Liite n:o 4/Kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1981

KOKONAISTUNTIPALKKAUSTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN MALLI

S O P I M U S

Viimeksi mainitun eli vuosien 1981-1983 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

14 § Sovittiin, että niissä kunnissa ja kuntainliitoissa, joissa käytetään kokonaistuntipalkkausta ja/tai urakka- ja muuta suorituspalkkausta varataan paikallisesti käytettäväksi 1.3.1982 tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien järjestelyvaraerä, joka lasketaan siten, että 28.2.1982 kunnan tai kuntainliiton palveluksessa kokonaistuntipalkkauksessa ja urakka- ja muussa suorituspalkkauksessa olevien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan 13 pennillä.

Järjestelyvara tulee laskea ja käyttää kunta- tai kuntainliittokohtaisesti. Sellaisilla paikkakunnilla, joissa on olemassa useampia kokonaistuntipalkkasopimuksia sekä urakka- ja suorituspalkkahinnoitteluja, tulee järjestelyvara kuitenkin laskea ja käyttää edellä 1 momentissa sanotulla tavalla virasto ja laitoskohtaisesti, ellei paikallisesti sovita muusta menettelystä.

Järjestelyvara käytetään urakka- ja muiden suorituspalkkahinnoittelujen (6 ja 9 §) sekä kokonaistuntipalkkauksen (5 §) korottamiseen ensisijaisesti mahdollisten epäkohtien korjaamiseen.

Sanotuilla perusteilla Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Helsingin kaupunki oli menetellyt kaupungin rakennusviraston katurakennusosastolla työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkamääräysten nojalla solmitun paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen ja työehtosopimuksen 32 §:n vastaisesti, kun se oli yksipuolisella päätöksellään työntekijöitä kuulematta päättänyt järjestelyvaraerän sijoittamisesta ja tällä menettelyllään rikkonut paikalliset kokonaistuntipalkkasopimukset.

Sanotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin kuin siinä oli väitetty Helsingin kaupungin rikkoneen työehtosopimuksen 32 §:n määräyksiä ja kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin siinä oli väitetty Helsingin kaupungin rikkoneen paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen velvoitemääräyksenä sisältyvää neuvottelumenettelymääräystä tai mikäli kanne tältäkin osin tutkittaisiin sen hylkäämistä perusteettomana.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Helsingin kaupunkia on kuultu jutussa.

________

Mitä ensiksikin tulee kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tekemään oikeudenkäyntiväitteeseen, niin kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitetun vuoden 1974 työehtosopimuksen 18 §:ään perustuvan paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen 5 §, jonka osalta työehtosopimuksen oikeusvaikutus on kiistetty, pidettävä työehtosopimuksen määräyksenä vaiko ei, on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä väitteen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo että kaupunki ei ole tehnyt kysymyksessä olevan järjestelyvaran sijoittamisessa 1.3.1982 alkaen kanteessa tarkoitettua virhettä, ja sen vuoksi harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa kunnallinen sopimusvaltuuskunta pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Mörä, puheenjohtaja, Tiitinen, Hurmalainen, Heiniö, P. Virtanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.