Labor court orders unions to pay fines for striking over unfair layoffs and violating work peace obligations.

Työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan työntekijöiden mielestä riittämättömin perustein ilmoitetuista ja toteutetuista lomautuksista tai ainakin muuttamaan lomautusten toteuttamistapaa työntekijöiden haluamalla tavalla. Ammattiosastot vastasivat toimikuntiensa jäsenten ja asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto r.y. Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia set liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitsopi- tuja sopimuksia: mukset, STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 §

Säännöllinen työaika

Työ- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia

_______

viikko työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, Työ- ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuovuoro- rokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemikausi sessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen Keski- työaika voidaan järjestää myös siten, että se kesmääräi- kimäärin on 40 tuntia viikossa: nen työaika

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

26 §

Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta

Kokouk- Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työeh

_______

sen tosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröijär- dyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla jestäjä osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkaKokouk- mista, ruokatauolla tai välittömästi työajan sen päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkoleajan- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan kohta työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Kokousasiat Sopimi- a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tänen män sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Kokous- b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on paikka joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Jär- c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksesjes- tä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat täjän kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja vastuu järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Ulkopuoli d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua koset koukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan osan- liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisotta- ten keskusjärjestöjen edustajia. jat

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välillä 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

8 §

Lomautus

Lomauttaminen Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok.n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 31 §:ssä. Lomautuksen ennakkoilmoitus Milloin tämän pykälän 1 kappaleen mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Lomautusilmoitus Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.

Edellä tämän pykälän 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

12 §

Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston ja Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomiseta hyvityssakkoon.

Heti kun vastaajaliitto oli saanut tiedon tapahtuneesta työajan lyhentämisestä, oli liitosta oltu puhelimitse ja sähkeitse yhteydessä työntekijöihin ja vaadittu tilanteen normalisointia. Tämän vuoksi ei vastaajaliitto ollut syyllistynyt mihinkään laiminlyöntiin rikkomuksesta puhumattakaan.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä, tai että tuomittavaa hyvityssakkoa ainakin soviteltaisiin sitä alentaen työnantajan syyllisyyden ja vastaajaliiton toimenpiteiden vuoksi.

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto, jonka lausumaan Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosasto on yhtynyt, on työtuomioistuimessa lausunut, että rationalisointisopimuksen 3 §:ssä todettiin mm., että "on välttämätöntä, että rationalisointitoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen koko henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti ... irtisanomismenettelyyn, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen..." Saman pykälän kohdalla olevan soveltamisohjeen lopussa todettiin, "että keskusjärjestöt kuitenkin suosittelevat, että yritykset rationalisointitoimissaan kiinnittäisivät mahdollisuuksien mukaan huomiota aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sekä koulutukseen, työn opastukseen ja sisäisten siirtojen avulla pyrkisivät huolehtimaan työntekijöiden työsuhteen jatkuvuudesta".

Yhteistoimintalain säännösten mukaan olisi työnantajan tullut ennen lomautus- tai irtisanomisilmoituksia neuvotella niiden taustana olevista syistä ja periaatteista, käydä läpi henkilömäärät ja henkilöt, joita muutokset koskivat sekä miten suunnitellut toimenpiteet vaikuttivat työpaikan työtehtäviin esim. töiden uudelleenjärjestelyihin taikka sisäisiin siirtoihin.

Kun työnantajapuolelta oli ilmoitettu laajoista pakkolomautussuunnitelmista ja henkilökunnan vähentämistarpeista, oli ammattiosastojen taholta sanottuihin säännöksiin vedoten pyritty käymään asiallisia neuvotteluja, jotta uhkaavat lomautukset olisi saatu joko hoidetuksi muulla tavoin tai ainakin niitä olennaisesti vähennetyksi. Työnantajan neuvottelumenettely oli kuitenkin ollut vain näennäistä ja muodollista. Työnantajan tarkoituksena ei ollut ollut päästä mihinkään sellaisiin tuloksiin, joilla olisi millään tavoin haluttu muuttaa työnantajan suunnitelmia pakkolomautusten osalta, vaikka jo varsin varhaisessa vaiheessa oli alkanut selvitä, ettei työnantajalla ollut ollut käytettävissään laillisia edellytyksiä suunniteltujen pakkolomautusten ja muitten järjestelyjen toteuttamiseen.

Työntekijät olivat pitäneet nurinkurisena sitä, että työnantajalla oli yksipuolinen oikeus työsopimuslaissa ja irtisanomissuojasopimuksessa määritellyillä edellytyksillä toteuttaa pakkolomautuksia. Työntekijäpuolella ei sen sijaan ollut ainakaan mihinkään kirjattuna vastaavanlaista oikeutta tietyillä edellytyksillä lyhentää työpäivää, vaikka tasapuolisuusperiaate tätä olisi edellyttänytkin. Tapahtuneet poissaolot olivat olleet yritys kiinnittää yleisempää huomiota tähän epäkohtaan. Poissaolot eivät näin ollen olleet kohdistuneet vain tämän työpaikan työnantajan laittomiin pakkolomautussuunnitelmiin, vaan olivat olleet eräänlainen poliittinen mielenosoitus pakkolomautussäännösten vääristymiä vastaan.

Poissaolot eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja lomautusta koskeviin määräyksiin, koska työnantajalle eivät mainitut määräykset antaneet oikeutta laittomasti pakkolomauttaa työntekijöitä enempää kuin laittomasti toteuttaa rationalisointisopimuksen tai yhteistoimintalain neuvottelu- ja muita velvollisuuksia. Poissaolot eivät olleet kohdistuneet myöskään työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin, koska työehtosopimukseen kirjatut työaikasäännökset sanamuodoltaan olivat enimmäistyöaikaa rajoittavia. Poissaolojen syinä olivat siis olleet toisaalta Oy Tampella Ab:n laittomat suunnitelmat ja menettelyt neuvottelujen käymisessä sekä toisaalta yleisen lomautussäännöstön epätyydyttävä tila. Hyvityssakkoa, sikäli kuin sitä lainkaan tuomittaisiin, tuli näin ollen sovitella alentavasti.

Lyhennettyjen työpäivien teko oli päättynyt 5.11.1982. Tämä kuvasi myöskin sitä, että liiton toimenpiteillä oli ollut asiassa vaikutusta.

Edellä olevilla perusteilla ammattiosastot ovat katsoneet, että kanne tulisi kokonaisuudessaan jättää tutkittavaksi ottamatta sen yksilöimättömyyden vuoksi tai hylätä, koska poissaolot olivat johtuneet joko työnantajasta itsestään tai työsopimuslain lomautussäännöksien epäoikeudenmukaisuudesta.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Metallityöväen Liiton toimitsija on saatuaan tiedon työtaisteluista ollut puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut häntä palauttamaan työrauhan ja ryhtymään sopimuksen mukaisiin neuvotteluihin. Lisäksi Metallityöväen Liitto on pääluottamusmiehelle lähettämillään sähkeillä kahdesti kehottanut työrauhan palauttamiseen. Näitä toimenpiteitä ei työtuomioistuimen mielestä voida kuitenkaan pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta viisituhatta (5 000) markkaa ja Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosaston niinikään työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa ja velvoittaa Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston ja Tampereen Metallialan Työntekijäin Ammattiosaston sekä Metallityöväen Liiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla(1 300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Pelkonen, Hurmalainen, Vihma, Äimälä, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.