Labour Court ruled that bus station employees in a converted street kitchen must follow the bus station collective agreement, not the catering agreement.

Kysymys siitä, kumpaa työehtosopimusta oli sovellettava sekä linja-autoasemien henkilökunnan työehtosopimukseen että majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan ylläpitämissä katukeittiöissä työskenteleviin työntekijöihin.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Oy Matkahuolto Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 2.5.1979 tehdyssä linja-autoasemien henkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Sopimukseen sidotut

1. Tähän työehtosopimukseen ovat sidottuja: a) allekirjoittaneet Oy Matkahuolto Ab ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. siihen osallisina, b) ne työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun järjestön jäseniä.

2 §.

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasemien ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin, paitsi kahvila- ja ravintolatyöntekijöihin.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto r.y:n välillä 15.3.1980 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevissa työehtosopimukseen osallisten hyväksymissä työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

I SOPIMUKSEN ULOTTUVUUTTA, TYÖSUHTEEN ALKAMISTA JA LAKKAAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus kattaa työ- ja palkkaehtojen minimimääräysten osalta iästä riippumatta kaikki majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevät työntekijät. Sopimusta sovelletaan kuitenkin vain työaikalain alaista työtä suorittaviin työntekijöihin, joten esim. majoitus- ja ravitsemisliikkeiden erillisissä konttoreissa työskentelevät työntekijät ovat sopimuksen ulkopuolella ja pääasiassa kaupan alaa koskevien sopimusten piiriin kuuluvia.

Vaikka majoitus- ja ravitsemisliike ei toimintansa perusteella tarvitsisikaan lääninhallituksen toimilupaa, mutta se harjoittaa majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa asetuksessa mainittua toimintaa, liike kuuluu sopimuksen piiriin, ellei se kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin. Esimerkiksi terveydenhoitolautakunnan hyväksymät ns. katukeittiöt ovat sopimuksen piirissä ja kioskiasetuksen piiriin kuuluvat liikkeet jäävät sopimuksen ulkopuolelle.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Matkahuolto Ab oli järjestäytynyt sekä Autoliikenteen Työnantajaliittoon että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoon. Varsinaisen linja-autoasematoiminnan lisäksi Oy Matkahuolto Ab harjoitti kahvilaja ravintolatoimintaa linja-autoasemien yhteydessä. Kahteen työnantajaliittoon kuuluminen oli huomioitu myös edelle jäljennetyssä linja-autoasemien henkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen 2 §:ssä.

Suorsan ja Hujasen palkkausta koskevasta erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 23.9.1981. Tuolloin työnantajapuolen edustaja oli ilmoittanut, että Suorsan ja Hujasen työpiste oli muuttunut grillikioskista majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen mukaiseksi katukeittiöksi. Sen vuoksi työnantajapuoli oli katsonut olevansa velvollinen noudattamaan Suorsan ja Hujasen työsuhteeseen majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työntekijäpuolelta oli todettu, etteivät he voineet hyväksyä yksipuolista sopimusalan muuttamista. Myyntipisteen nimen vaihtuessa grillistä katukeittiöksi eivät työntekijöiden tehtävät olleet muuttuneet. Ainoastaan myyntiartikkeleita oli tullut lisää.

Hujasen palkka oli ennen 1.10.1981 ollut 2 442 markkaa kuukaudessa. Korotettuna 2 %:n yleiskorotuksella oli hänen palkkansa 1.10.1981 noussut 2 492 markkaan. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta soveltaen oli Hujasen palkka 1.3.1982 korotettu 2 617 markkaan. Matkahuoltovirkailijan työehtosopimuksen mukainen palkka oli 1.9.1981 noussut 2 658 markkaan. Hujanen olisi 1.12.1981 tullut oikeutetuksi 6 vuoden palvelusvuosilisään, jolloin hänen palkkansa olisi noussut 2 785 markkaan. Matkahuoltovirkailijan III palkkaryhmän mukainen palkka oli 1.3.1982 ollut 6 vuoden palveluksen jälkeen 2 925 markkaa. Erotus Hujasen tappioksi oli syyskuulta 1981 216 markkaa, 1.10.-30.11.1981 166 markkaa, 1.12.1981-28.2.1982 293 markkaa ja 1.3.1982-30.9.1982 308 markkaa kuukaudessa ja lokakuulta 1982 440 markkaa ja 1.11.1982 jälkeen 322 markkaa kuukaudessa.

Edellä olevilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Matkahuolto Ab:n ylläpitämien katukeittiöiden työntekijöiden työsuhteisiin on sovellettava linja-autoasemien henkilökunnan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut Oy Matkahuolto Ab:n velvoittamista suorittamaan Suorsalle ja Hujaselle edellä yksilöidyn palkanerotuksen esitetyn laskelman mukaisesti ja yhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Autoliikenteen Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkon.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenenä Oy Matkahuolto Ab oli ollut tietoinen työnantajaliiton sopimasta soveltamisalaa koskevasta tulkinnasta. Tämän vuoksi se on myös ollut velvollinen noudattamaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta perustamissaan katukeittiöissä. Ensimmäiset katukeittiöt Oy Matkahuolto Ab oli perustanut Kajaaniin ja Kouvolaan 1981 ja siten vasta huomattavasti sen jälkeen, kun edellä selostetusta soveltamisalaa koskevasta ratkaisusta oli sovittu. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltaminen oli johtunut siis edellä selostetusta sidonnaisuudesta eikä työnantajan halusta säästää palkkakustannuksia. Kanteessa esitetyt laskelmat työntekijöiden palkkasaatavista olivat paikkansa pitäviä siinä tapauksessa, että heihin tulisi soveltaa linja-autoasemien henkilökunnan työehtosopimusta.

Edellä olevilla perusteilla Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Oy Matkahuolto Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vastineen johdosta lausunut, että linja-autoasemien henkilökuntaa koskevassa vuoden 1977-1979 työehtosopimuksessa oli palkkaryhmän II kohdalla mainittu säilytyksen hoito ja kioskimyynti. Kioskimyynti oli tarkoittanut sekä kioskilta myyntiä että niin sanottua grillimyyntiä. Vuoden 1979 sopimusratkaisussa, joka oli kolmivuotinen, oli toinen ja kolmas palkkaryhmä yhdistetty siten, että toinen palkkaryhmä oli noussut kolmanteen palkkaryhmään. Vuodesta 1979 alkaen oli sekä kioski- että grillimyyjät luokiteltu kolmannen palkkaryhmän matkahuoltovirkailijoiksi.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Matkahuolto Ab:n Kajaanin linja-autoasemalla sijaitsevassa toimipisteessä toimiva grilli on vuonna 1981 muutettu katukeittiöksi. Sen jälkeen on yhtiö ryhtynyt soveltamaan katukeittiössä työskentelevien Kirsti Suorsan ja Anja Hujasen työsuhteisiin Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton välillä solmittua majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta aikaisemmin noudatetun linja-autoasemien henkilökunnan työehtosopimuksen asemesta. Selvityksen mukaan eivät Suorsan ja Hujasen tehtävät ole olennaisesti muuttuneet heidän aikaisemmin tekemistään grillimyyjien tehtävistä. Ainoastaan myyntivalikoima on jossain määrin lisääntynyt. Tarkempaa selvitystä uusista myyntituotteista ei ole esitetty.

Linja-autoasemien henkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan sovelletaan sopimuksen määräyksiä Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasemien ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin lukuunottamatta kahvila- ja ravintolatyöntekijöitä. Vuosina 1977-1979 voimassa olleen linja-autoasemien henkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen palkkataulukossa on ollut mainittuna kioskimyynti, joka on luettu II palkkaryhmään kuuluvaksi työksi. Palkkaryhmittelyä on sittemin 1.2.1979 alkaen muutettu muun muassa siten, että palkkaryhmä II on nostettu palkkaryhmään III. Esitetyn selvityksen mukaan on linja-autoasemien henkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta noudatettu Oy Matkahuolto Ab:ssä sekä kioski- että grillimyyjiin. Viimeksi mainittuihin on työehtosopimusta sovellettu siinäkin tapauksessa, ettei heidän tehtäviinsä grillituotteiden myynnin lisäksi ole kuulunut muita tehtäviä.

Linja-autoasemien henkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on sopimuksen soveltamisala rajoitettu edellä kerrotuin tavoin siten, että sopimuksen ulkopuolelle on jätetty vain kahvila- ja ravintolatyöntekijät. Linja-autoasemien henkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta on Oy Matkahuolto Ab:ssä sovellettu myös grillimyyjiin. Kun katukeittiössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien ei ole näytetty ainakaan sanottavasti eroavan grillimyyjien tehtävistä, työtuomioistuin katsoo, että Oy Matkahuolto Ab:n katukeittiössä työskenteleviin työntekijöihin on sovellettava linja-autoasemien henkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta.

Oy Matkahuolto Ab on myös ollut sidottu majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen. Yhtiö on edellä selostetun majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisohjeen nojalla voinut perustellusti katsoa, että kaikkiin katukeittiössä työskenteleviin työntekijöihin tulee soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Sen vuoksi Oy Matkahuolto Ab ei ole noudattaessaan tätä sopimusta Suorsan ja Hujasen työsuhteissa tietensä rikkonut työehtosopimusta. Kun kysymys heihin soveltuvasta oikeasta työehtosopimuksesta on varsin tulkinnanvarainen, ei myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto Oy Matkahuolto Ab:n menettelyn hyväksyessään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.