Union and union section fined for violating peace obligations and supervision duties during strike actions.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon ja poistuneet joukkotoimenpiteenä työpaikalta sosiaalitiloihin 15-30 minuuttia ennen työpäivän päättymistä saadakseen käyttöönsä taukotupia ja painostaakseen työnantajaa sisällyttämään pesuajan työaikaan ja saadakseen työnantajan luopumaan työajankäytön valvonnasta tai ainakin vähentämään sitä. Työtaistelut olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluihin eikä ammattiosaston ollut muutenkaan selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto, joka oli kehottanut luottamusmiehiä huolehtimaan työrauhan säilyttämisestä, olisi työtaistelutoimenpiteiden jatkuessa ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Sovel- Mikäli jokin muutakin kuin metalliteollisuutta hartamis- joittava työnantaja on ainoastaan metalliteolliala suutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin.

MTHL Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Suomen MeTy talliteollisuuden työnantajaliiton jäsenyhdistyksen, Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat r.y:n rakennuspeltijaostoon eikä teollisuuseristysjaostoon kuuluvien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitmukset, tuja sopimuksia: STK-SAK

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Säännöllinen työaika

Työ- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia

_______

viikko työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, Työ- ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuovuoro- rokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemikausi sessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen Keski- työaika voidaan järjestää myös siten, että se kesmääräi- kimäärin on 40 tuntia viikossa: nen työaika päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajankaksona;

siten, että se keskimäärin on 38 tuntia viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona; sekä siten, että se keskimäärin on 36 tuntia viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Vuoro- Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäikauti- sesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkonen tuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena työajan ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tältila- löin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää päinen edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa piden- ensi kerran sovelletaan. Työaikalain 6 §:n mukaitämi- sessa työssä (periodityö) säännöllinen työaika määnen räytyy lain 6 §:n 1 momentin mukaan. Vir- Työntekijällä on oikeus työpaikallaan nauttia työn vokkei- suorittamisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai den virvokkeita tämän saamatta aiheuttaa keskeytystä nautti- tuotannollisessa toiminnassa. minen T y ö a j a n s i j o i t u s

Työ- Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tar

_______

tunti- peelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti jär- lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. jestelmä Tila- Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neupäiset votellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluotmuutok- tamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan set asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

Ellei paikallisesti muuta sovita tai ellei työnantaja ole tuotannon teknillisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa, alkaa työaika päivätyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00. Työajan kestäessä on tunnin lepoaika.

Kaksi- Kaksivuorotyössä pidetään puolen tunnin pituinen vuoro- lepoaika, ellei ole sovittu siitä, että työntekityön jällä on tilaisuus aterioida työn aikana. lepoaika Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa työnjohdon määräämänä aikana ja sen Ruo- osoittamassa paikassa. kailukolmivuorotyössä Tark- Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään

________

kailu työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

Lepo- Mom. 4. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti so

_______

ajan pien voidaan myös päivätyössä noudattaa tuntia lyhyempää lepoaikaa, ei kuitenkaan lyhyempää kuin lyhen- puoli tuntia. Tänä aikana työntekijä saa esteettötä- mästi poistua työpaikalta. minen

14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ

Ylityö Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa

_______

säädetyin rajoituksin ja maksetaan siitä työpalkka ja ylityökorvaus siten kuin tässä pykälässä on määrätty. Ylityökorotusten suhteen noudatetaan alempana mainittuja laskentasääntöjä, ellei paikallisesti ole sovittu muusta tämän pykälän ehdot täyttävästä laskentatavasta. Ylityökorotusta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.

Vuoro- Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tä

_______

kauti- män työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentissa mainitun nen säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai ylityö enintään 9 tuntiin tilapäisesti pidennetyn työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin nojalla järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Vii- Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan

________

koit- työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aitainen kana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtoylityö sopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin nojalla on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, keskeytymättömän vuorotyön osalta kuitenkin vain edellyttäen, ettei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 4. Keskituntiansion laskemisesta on määräykset

_______

tämän työehtosopimuksen 11 §:ssä.

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Liittojen asettaman metalliteollisuuden paikallisia neuvottelusuhteita tutkineen toimikunnan 9.11.1971 päivätyn mietinnön mukaisesti liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimieli

_______

tuomio- syydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 moistuin mentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan työntekijät olivat olleet lakossa seuraavasti:

Lakkojen tarkoituksena oli ollut saada työnantaja suostumaan 15 minuutin pituisen pesuajan sisällyttämiseen päivittäiseen työaikaan sekä saada työnantaja luopumaan työajan käytön valvonnasta tai ainakin vähentämään sitä.

Työnantaja oli toistuvasti kehottanut pääluottamusmiestä, osastojen luottamusmiehiä sekä muita ammattiosaston edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Myös Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli eri tavoin vaatinut Metallityöväen Liitolta toimenpiteitä työtaistelujen lopettamiseksi.

Tämän vuoksi ja kun sekä Metallityöväen Liitto että Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto olivat laiminlyöneet velvollisuutensa ryhtyä toimenpiteisiin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskevia määräyksiä vastaan kohdistuneiden työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi ja kun ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet olivat osallistuneet niihin, kantaja on vaatinut ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä säädettyjen velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton esittämien poissaolojen ajankohtia, poissaoloihin osallistuneiden työntekijöiden lukumääriä sekä luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumista poissaoloihin ei sinänsä kiistetty. Kuitenkaan työntekijät eivät ole väitetyllä tavalla siirtyneet ennen työajan päättymistä sosiaalitiloihin tai niiden läheisyyteen. Myöskään ylitöistä työntekijät eivät olleet kieltäytyneet.

Metallityöväen Liiton taholta oli useita kertoja otettu yhteyttä työpaikalle ja kehotettu huolehtimaan työrauhan säilyttämisestä. Sähköosaston työntekijöiden jatkaessa ammattiosaston kannasta poiketen 7.1.1983 edellisenä päivänä aloitettua mielenosoitusta ja ilmoittaessa jatkossa tekevänsä 7,5 tunnin työpäivää, kieltäytyvänsä ylitöistä ja kellokortin leimaamisesta ruokatauon yhteydessä ammattiosaston luottamusmiesten toimenpiteiden ansiosta työntekijät saatiin luopumaan esittämistään uhkauksista. Asiassa on myös otettava huomioon, että sähköasennusosaston työntekijöistä ainoastaan kolmannes kuuluu Metallityöväen Liittoon. Pääluottamusmiestä ei ole kanteessa väitetyllä tavalla kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin. Pääluottamusmies ei ole myöskään käyttäytynyt väitetyllä tavalla ohjaavasti.

Kysymyksessä ei ole olleet työtaistelutoimenpiteet eikä poissaolot ole missään tapauksessa kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä ovat olleet varsin lyhytaikaiset ja ohimenevät poissaolot.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut kuultavana jutussa.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet lakossa 22.12.1982 ja 19.1.1983 välisenä aikana lukuun ottamatta lakkoja, jotka kanteessa on väitetty toimeenpannuksi 17, 18, 19.1.1983 kello 15.00 jälkeen. Lakkoon 22.12.1982 on osallistunut yksi ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies ja lakkoon 6.1.1983 kolme ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Eri osastoilla 13. ja 19.1.1983 välisenä aikana toimeenpantuihin lakkoihin on osallistunut osaston luottamusmies ja sisustusasennusosastolla 13, 14 ja 17.1.1983 toimeenpantuun lakkoon on lisäksi osallistunut kaksi osaston toimikunnan jäsentä. Lakot ovat edelleen jatkuneet 21.1.1983 ja 28.1.1983 välisenä aikana sekä 4.2. ja 7.2.1983 ja näihin lakkoihin on osallistunut eri osastojen luottamusmiehiä ja toimikunnan jäseniä.

Lakkojen lisäksi huomattava osa telakan 1900 työntekijästä on syksystä 1982 lähtien joukkotoimenpiteenä poistunut työpaikalta 15-30 minuuttia ennen työpäivän päättymistä kokoontuen sosiaalitiloihin tai niiden läheisyyteen. Sähköasennusosastolla ja sähkötyöpajalla työntekijät, joista vain osa on Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston jäseniä, ovat jättäneet 18. ja 19.1.1983 kellokortin leimaamatta ruokatunnin yhteydessä. Sen sijaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijät olisivat painostustarkoituksessa kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä.

Työtaistelutoimenpiteet on toimeenpantu taukotupien käyttöön saamiseksi, pesuajan sisällyttämiseksi työaikaan ja niillä on yritetty painostaa työnantajaa luopumaan työajan käytön valvonnasta tai ainakin vähentämään sitä. Työtaistelut ovat osaksi voineet olla mielenosoitusluonteisia, mutta ne ovat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on useampia kertoja kehottanut Metallityöväen Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liiton on näytetty puhelimitse kehottaneen luottamusmiehiä huolehtimaan työrauhan säilyttämisestä, mutta liiton toimenpiteitä lakkojen lopettamiseksi ja niiden estämiseksi ei kuitenkaan työtaistelutoimenpiteiden jatkuessa ole pidettävä riittävinä. Ammattiosaston, joka vastaa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten toimista, ei myöskään ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle edellisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta viisituhatta (5 000) markkaa ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kuusituhatta (6 000) markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla (1 400) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Pelkonen, Vihma, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, Sulkunen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.