Labor court dismisses union's strike claim, ruling it violated collective agreement wage rules.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's appeal regarding strikes intended to pressure employers for higher piece-rate wages. The court found that the strikes targeted work inspection procedures rather than wage-setting provisions, violating the collective agreement's peace obligation. Consequently, the union's trade union section was ordered to pay a fine and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; Section 12 of the Collective Agreement: Strikes targeting work inspection methods do not constitute a valid exercise of the right to strike under wage-setting provisions and violate the peace obligation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Painostaakseen työnantajaa luopumaan uuden urakkamenetelmän käyttöönottamisen vuoksi suoritetusta työntutkimuksesta työntekijät olivat ryhtyneet istumalakkoihin. Lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimusta koskeviin määräyksiin. Sen sijaan työtuomioistuin katsonut jääneen näyttämättä, että lakoilla olisi pyritty painostamaan työnantajaa korottamaan urakkapalkkoja ja että ne näin ollen olisivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto, joka vastasi asettamiensa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta työtaisteluihin, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 §
Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
5 §
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. koh
_______
ta, s.91.
III TYÖNTUTKIMUKSET
12 §
Työntutkimukset
Perus- Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja
________
teita työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 92 ja 99.
Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.
Työ- Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käy
_______
arvo tetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 allekirjoittamassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
5. k o h t a :
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = =
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 31.1.1983 aloitettu työntutkimus oli ollut tarpeellinen muuttuneen työmenetelmän ja muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Tämän uuden tutkimuksen aikana olosuhteet olivat vastanneet todellisia olosuhteita. Tästä huolimatta työntekijät olivat ilmoittaneet luottamusmiehen välityksellä, etteivät he hyväksyneet työntutkimusta, vaan että uusi urakkahinta olisi pitänyt määritellä ilman tutkimusta tai käyttää aikaisempaa tutkimusta urakkahinnan perusteena. Tällä tavoin työntekijät olivat pyrkineet urakkahinnan korottamiseen.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Porin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy W. Rosenlew Ab:n prosessiteknisen tehtaan työntekijät ovat toimeenpanneet istumalakon 31.1.1983 kello 8.30-15.30, 1.2.1983 kello 10.00-15.30, 2.2.1983 kello 6.50-15.50 ja 3.2.1983 kello 6.50-10.50. Istumalakkoihin on osallistunut 80 Porin Metallityöväen Ammattiosaston 1780 jäsenestä. Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet, joista yksi on ollut ammattiosaston toimikunnan jäsen, ovat osallistuneet lakkoon.
Pääluottamusmies ja työosaston luottamusmies ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet ilmoittaneensa työntekijöille istumalakkojen olevan työehtosopimuksen vastaisia ja kehottaneensa työntekijöitä jatkamaan työtään. Ammattiosaston ei ole väitettykään ryhtyneen muihin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenen osallistumisesta työtaisteluihin.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Porin Metallityöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut kahdellatuhannella (2 000) markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Heiniö, Saastamoinen, Kenraali ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.