Labor court dismisses union strike claims but orders fines for supporting prohibited work stoppages.

Viranhaltijain lakko, jolla oli tuettu virkaehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia, oli muodostanut virkaehtosopimuslaissa kielletyn työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosasto, joka oli tehnyt päätöksen lakon toimeenpanemisesta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden rikkomisesta kahden viranhaltijayhdistyksen ja virkamiesjärjestön osalta sekä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta toisen ammattiosaston osalta hylätty.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y., Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy r.y., Suomen Apuhoitajaliitto r.y., Tehy:n Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto r.y., Keski-Suomen Sairaanhoitajapiirin apuhoitajien ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toisaalta kunnallisia viranhaltijoita edustavien viranhaltijayhdistysten, muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä, jollei tästä tai muusta keskitetystä virkaehtosopimuksesta tahi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan valtuutuksen nojalla tehdystä kunnan tai kuntainliiton omasta virkaehtosopimuksesta taikka sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.

2. PALKKATAULUKOT JA NIIDEN MUKAISTEN KUUKAUSIPALKKOJEN YLEISKOROTUS

3. PALKKATAULUKOIDEN ULKOPUOLISTEN KUUKAUSIPALKKOJEN YLEISKOROTUS. VÄHIMMÄISPALKKA.

4. ERÄIDEN PALKANLISIEN JA LISÄPALKKIOIDEN YLEISKOROTUS

5. PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU JA IKÄLISÄJÄRJESTELMÄT

6. MUIDEN PALKKOJEN JA PALKKIOIDEN PERUSTASO

7. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

11. TYÖRAUHA

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Välittömästi työnseisauksesta tiedon saatuaan työnantaja oli ilmoittanut lakkoon aikoneille viranhaltijoille, että kysymyksessä oli työrauhavelvoitteen vastainen toimenpide ja että viranhaltijoiden oli palattava työhön. Samalla työnantaja oli antanut määräykset laitoksen toiminnan turvaamisesta.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on edelleen kertonut, että sopimusvaltuuskunnan toimiston johtaja oli Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 8.12.1982 tapahtuneen samanlaisen työrauhavelvoitteen vastaisen työnseisauksen vuoksi kehottanut TVK:n edustajia ryhtymään kaikkin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhavelvoitteen vastaisten toimenpiteiden eliminoimiseksi tuolloin ja vastaisuudessa. TVK:n edustajat olivatkin todenneet toimeenpannun työnseisauksen työrauhavelvoitteen vastaiseksi.

Kaikesta edellä kerrotusta ja työnseisaukseen osallistuneiden viranhaltijoiden TVK-V:lle, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehylle ja Suomen Apuhoitajaliitolle lähettämästä työnseisausta koskevasta sähkeestä huolimatta TVK-V tai sen alayhdistykset eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin estääkseen työrauhavelvoitteen vastaisen työnseisauksen Keski-Suomen keskussairaalassa. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto oli joutunut kirjeellä 10.12.1982 uudelleen kehottamaan TVK-V:tä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 8.12. ja Keski-Suomen keskussairaalassa 9.12. toimeenpantujen laittomien työnseisausten estämiseksi.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vielä lausunut, että Keski-Suomen keskussairaalassa toimeenpantu työnseisaus oli suunniteltu ennalta, sillä Keskisuomalainen-lehti oli saanut tiedon työnseisauksesta 8.12. iltapäivällä. Työnseisaus oli aiheuttanut potilaille vaikeuksia pidentyneiden odotusaikojen ja vastaanottoaikojen siirtymisten vuoksi. Lisäksi kirurgian ylilääkäri oli joutunut peruuttamaan tuoksi aamuksi määrätyn laajemman kirurgisen toimenpiteen.

Esittämillään perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosaston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdassa tarkoitetun työrauhavelvoitteen tahallisesta rikkomisesta sekä TVK-V:n, Suomen Apuhoitajaliiton ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn tuomitsemista hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:ssä ja kunnallisen yleisen

virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdassa tarkoitetun valvontavelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan TVK-V on lausunut, että sen valtuuskunnan kokous, jossa oli vahvistettu järjestön yleistavoitteet sopimuskierrokselle 1983, oli pidetty 9.12.1982 kello 10 alkaen Helsingissä Katajanokan Kasinolla. Kanteessa mainittu sähke oli toimitettu Katajanokan Kasinolle, missä ravintolan henkilökunta oli toimittanut sen TVK-V:n edustajille vasta valtuuskunnan kokouksen päättymisen jälkeen noin kello 11.50. Ennen tuota ajankohtaa työnseisaus ei ollut ollut TVK-V:n tiedossa.

TVK-V oli 8.12.1982 toimittanut Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehylle ja Suomen Apuhoitajaliitolle kirjelmän, jossa oli edellytetty, että sanotut liitot huolehtivat työrauhan säilymisestä. Kirjelmällä oli haluttu varmistaa, ettei Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa puhjenneen työnseisauksen kaltaisia toimenpiteitä esiinny.

Siltä varalta että työtuomioistuin toteaisi TVK-V:n rikkoneen valvontavelvollisuutensa, liitto on huomauttanut, ettei kysymyksessä voinut samanaikaisesti olla sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan vastainen toimenpide. Vastuu voi syntyä vain virkaehtosopimuksen työrauhamääräyksen perusteella. Ottamalla huomioon työnseisauksen kesto, laajuus ja vähäiset vaikutukset sairaalan toiminnoille tässäkin tilanteessa TVK-V tulisi kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla jättää tuomitsematta hyvityssakkoon.

Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto on työtuomioistuimessa lausunut, että työnseisaus oli perustunut sen 8.12.1982 tekemään päätökseen. Ammattiosasto oli toimeenpannut työnseisauksen vuoden 1983 palkkaneuvottelujen tukemiseksi ottaen erityisesti huomioon, että TVK-V:n valtuuskunta oli koolla 9.12.1982. Työnseisaukseen oli osallistunut 40 Tehyn ammattiosaston noin 670 jäsenestä. Työnseisaukseen ei ollut osallistunut yhtään luottamusmiestä, eivätkä luottamusmiehet olleet asiasta edeltäkäsin tienneet. Tiedon saatuaan luottamusmiehet olivat tehneet selväksi, että työnseisaus oli virkaehtosopimuslain vastainen ja kehottaneet työnseisaukseen osallistuneita lopettamaan työnseisauksen ja palaamaan työhön. Ammattiosasto oli ilmoitanut työnseisauksesta Keskisuomalainen-lehdelle myöhään joulukuun 8 päivän iltana. Työnseisauksen aikana siihen osallistuneet viranhaltijat olivat lähettäneet sähkeen TVK-V:n valtuuskunnalle ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn liittohallitukselle.

Työnseisauksen johdosta ei potilaille ollut aiheutunut tavallista pidempiä odotusaikoja eikä toimenpiteiden peruuntumisia. Ammattiosasto oli työnseisauksesta päättäessään pitänyt erityisen tärkeänä sitä, ettei siitä aiheutuisi vahinkoa tai vaaraa potilasturvallisuudelle. Työnseisaus oli mitoitettu tämän mukaisesti.

Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto on vielä huomauttanut, ettei kysymyksessä voinut samanaikaisesti olla sekä virkaehtosopimuslain että virkaehtosopimuksen vastainen toimenpide. Vastuu voi syntyä vain virkaehtosopimuksen työrauhamääräyksen perusteella.

Esittämillään perusteilla Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto on pyytänyt työtuomioistuinta ottamaan hyvityssakkoa tuomitessaan huomioon, ettei työnseisauksesta ollut aiheutunut vahinkoa tai vaaraa potilasturvallisuudelle sekä työnseisauksen muutenkin vähäiset vaikutukset sairaalan toiminnalle, työnseisaukseen osallistuneiden lukumäärä, ammattiosaston koko ja työnseisauksen kestoaika.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on työtuomioistuimessa lausunut, että se oli saanut tiedon työnseisauksesta sähkeellä, joka oli lähetetty työnseisauksen aloittamisen jälkeen. Järjestön valvontavelvollisuus oli alkanut siitä, kun työnseisauksesta oli saatu tieto. Työnseisauksen alkamisesta oli ollut kirjoitus 9.12.1982 ilmestyneessä Keskisuomalainen-lehdessä. Ei kuitenkaan voitu olettaa, että Tehyn toimistossa aamuisin luetaan keskisuomalaisia lehtiä ja että Tehy olisi tätä kautta saanut tiedon työnseisauksesta.

Välittömästi työnseisauksesta tiedon saatuaan Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja oli lähettänyt Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosaston puheenjohtajalle sähkeen, jossa oli ilmoitettu työnseisauksen olevan virkaehtosopimuslain vastainen. Ammattijärjestö oli edellyttänyt, että ammattiosasto ryhtyisi välittömiin toimiin työnseisauksen lopettamiseksi. Muihin toimenpiteisiin ammattijärjestö ei ollut työnseisauksen johdosta ennättänyt ryhtyä, koska työnseisaus oli välittömästi sähkeen lähettämisen jälkeen päättynyt.Tätä toimenpidettä voitiin työnseisauksen kestoaikaan nähden pitää riittävänä. Ammattijärjestö oli 9.12.1982 lähettänyt ammattiosastokirjeen, jossa ammattiosastoja oli kehotettu rauhoittamaan jäseniään ja olemaan ryhtymättä työnseisauksiin. Toimenpiteiden riittävyyttä osoitti myös se, ettei tämän jälkeen työnseisauksia sen paremmin Keski-Suomen keskussairaalassa kuin muuallakaan ollut esiintynyt.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on katsonut, ettei kysymyksessä voinut samanaikaisesti olla sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11. kohdan tarkoittama valvontavelvollisuuden rikkominen. Vastuu voi syntyä vain virkaehtosopimuksen työrauhamääräyksen perusteella. Ammattijärjestö on kiistänyt valvontavelvollisuuden tahallisen rikkomisen. Siltä varalta, että työtuomioistuin katsoisi sen rikkoneen valvontavelvollisuutensa, ammattijärjestö on pyytänyt, että se työnseisauksen kesto, laajuus ja vähäiset vaikutukset huomioon ottaen kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla jätettäisiin tuomitsematta hyvityssakkoon.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosasto on työtuomioistuimessa lausunut, että lakkoon oli osallistunut vain 11 ammattiosaston 240 jäsenestä. Luottamusmiehiä tai ammattiosaston jäseniä ei työnseisaukseen ollut osallistunut. Kun ammattiosasto ei ollut ollut työnseisauksesta tietoinen, sen mahdollisuudet työnseisauksen estämiseen olivat olleet rajoitetut. Paikallinen pääluottamusmies oli työnseisauksesta tiedon saatuaan ryhtynyt välittömästi kiertämään työpaikkoja kehottaakseen työntekijöitä palaamaan työhön. Sillä oli varmaan ollut osuutensa siihen, että työnseisaus oli jäänyt lyhyeksi.

Esittämillään perusteilla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosasto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Apuhoitajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työnseisaukseen oli osallistunut ainoastaan 11 apuhoitajaliiton jäsentä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistosta eikä paikalliselta työnantajalta ollut tullut ilmoitusta työnseisauksesta. Kun työntekijöiden toimenpiteistä oli tullut tieto liittoon, se oli välittömästi ryhtynyt valvontavelvollisuuden edellyttämiin toimenpiteisiin. Työntekijöiltä ei ollut tullut liittoon sähkettä.

Apuhoitajaliitto on vielä todennut, että Apuhoitaja-lehti 1/83 oli ilmestynyt noin kuukausi työnseisauksen jälkeen. Näin ollen näillä kahdella asialla - artikkelilla ja lakolla - ei ollut yhteyttä keskenään. Liitto oli kuitenkin tuominnut laittomat työtaistelut muissa yhteyksissä ja ollut yhteydessä muihin keskussairaaloihin vastaavanlaisen toiminnan hillitsemiseksi.

Kun työnseisaus oli jäänyt lyhyeksi ja siihen osallistujien määrä oli ollut pieni, Apuhoitajaliitto on katsonut täyttäneensä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden moitteettomasti.

Esittämillään perusteilla Suomen Apuhoitajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosasto ja Suomen Apuhoitajaliitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto on 8.12.1982 tehnyt päätöksen seuraavana päivänä kello 9.30-12 Keski-Suomen keskussairaalassa toimeenpantavasta työnseisauksesta. Lakkoon on osallistunut noin 40 Tehyn ammattiosaston noin 670 jäsenestä. Lakon tarkoituksena on ollut vuoden 1983 palkkaneuvottelujen tukeminen.

Lakkoon on osallistunut myös 11 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosasto 240:stä jäsenestä. Sen sijaan ammattiosaston toimihenkilöt ja luottamusmiehet eivät ole osallistuneet lakkoon eikä ammattiosaston ole näytetty olleen etukäteen tietoinen työnseisauksesta. Työtuomioistuin katsoo, ettei ammattiosasto näissä oloissa ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Esittämillään perusteilla ja kun lakolla on tuettu virkaehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia ja lakko on siten muodostanut kanteessa mainitun kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä kielletyn työtaistelutoimenpiteen, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen muilta osin, sanotun lain 20 ja 21 §:n nojalla tuomita Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosaston maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa ja korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla (1 200) markalla. Asian laatuun nähden saavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin apuhoitajien ammattiosasto, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen Apuhoitajaliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Heiniö, Metsäpelto, Kenraali ja Salonen.

Tuomio oli yksimielinen.