Labor court allows union fine for strike action targeting employer's management rights under collective agreement.

Työtaistelutoimenpiteeksi katsotun ravintolan ostoboikotin syynä oli ollut ravintolan kahden vahtimestarin työsopimuksen irtisanominen. Ostoboikotti oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ostoboikotin oli toimeenpannut ammattiosasto. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin ostoboikottiin ryhtymisen estämiseksi taikka sen lopettamiseksi välittömästi siitä tiedon saatuaan ja työnantajaliiton vaadittua tällaisia toimenpiteitä.

Asianosaiset: Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y.

Kuultavat: HRHL r.y:n Helsingin Portieeri- ja Vahtimestariosasto n:o 9 r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 17.12.1981 solmitussa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §

Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Luottamusmiessopimus (LTK-SAK) 6.3.1970

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

Työsuojelusopimus (LTK-SAK) 18.2.1977 ja sen soveltamisohjeet (MaRa-HRHL) 18.2.1977

24 §

Työtaistelutoimenpiteet Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

25 §

Neuvottelujärjestys 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin kesken siten kuin luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjassa on sovittu, ja on neuvottelut aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä lukien.

2. Elleivät osapuolet paikallisissa neuvotteluissa pääse sovintoon, on asia saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laaditaan muistio, joka tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena ja joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion malli on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee luotamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

3. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös luottamusmiehen valinneelle ammattiosastolle.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske 1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

Työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperuteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä säädetyllä tavalla.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä sopimuksessa työsuojelutyöstä palvelualojen työpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

8 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhde

Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja jos hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Työsuojeluvaltuutetun ansio ei liioin saa alentua, jos hänet on valtuutetun tehtäviensä vuoksi kokonaan vapautettu työnteosta.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei koko yrityksen tai yrityksen sen alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan osan, jolle työsuojeluvaltuutettu on valittu, toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsuojelun valvontalaissa säädetään.

19 §

Vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten vaali suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista muuta johdu.

Vaalin suorittamista varten työnantaja luovuttaa hallinnassaan olevaa huonetilaa sovittavana ajankohtana. Tarvittaessa työnantaja antaa luettelon työpaikan työntekijöistä ja toimihenkilöistä.

Työntekijä- ja toimihenkilöryhmiin kuuluvista on ennen vaalia sovittava työpaikalla työnantajan sekä toimihenkilöiden ja työntekijäin edustajien kesken.

Ellei paikalliseti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta työsuojelutoimikunta milloin se on työpaikalle asetettu ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta työsuojelutoimikunnassa olevat palkansaajia edustavat jäsenet. Työsuojelutoimikunnan jäseniin sovelletaan tällöin 16 §:n määräyksiä.

Edellä olevilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton ja HRHL r.y:n Helsingin Portieeri- ja Vahtimestariosasto n:o 9:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on jutun käsittelyn aikana myöntänyt, että ostoboikottitoimenpiteet olivat olleet työtaistelutoimenpiteitä, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Edelleen työntekijäliitto on ilmoittanut, että liitto ja ammattiosasto olivat purkaneet boikotin kanteessa mainitussa lehdessä 7.11.1982 julkaistulla ilmoituksella.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

HRHL r.y:n Helsingin Portieeri- ja Vahtimestariosasto n:o 9 on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtaistelutoimenpiteeksi katsottavan ostoboikotin syynä on ollut Lehtisen ja Miettusen työsopimusten irtisanominen. Ostoboikotti on siis kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ostoboikotin on toimeenpannut ammattiosasto. Työntekijäliiton ei ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin ostoboikottiin ryhtymisen estämiseksi taikka sen lopettamiseksi välittömästi siitä tiedon saatuaan ja työnantajaliiton vaadittua tällaisia toimenpiteitä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton maksamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä HRHL r.y:n Helsingin Portieeri- ja Vahtimestariosasto Nro 9:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdeksallasadalla (1 800) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Pelkonen, Vihma, Sariola, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.