Labor strike over local wage agreement deemed strike against collective agreement; unions fined for failing to restore peace.

Putkiasentajien työtaistelun tarkoituksena oli ollut saada työnantaja noudattamaan urakan ulosmaksusta tehtyä paikallista sopimusta.

Työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuutta ei työtuomioistuimen omaksuman kannan mukaisesti poistanut se seikka, että palkkaus perustui paitsi työehtosopimuksessa oleviin nimenomaisiin määräyksiin myös niitä korkeampiin palkkoihin johtaviin paikallisiin sopimuksiin.

Työntekijäliitto ja sen aluejärjestö, jotka eivät olleet ryhtyneet sanottaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

Kuultavat: Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 21.4.1983 tehdyssä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

13 §

URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET

PUTKIJOHTOALA

4. Urakkatyössä on A-taulukon mukaan laskettu henkilökohtainen tuntipalkka 25 %:lla korotettuna taattu ja se maksetaan ulos tilikausittain.

27 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1983 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

PALKANKOROTUSTEN TOTEUTTAMINEN

Palkankorotukset toteutuvat kahdessa korotusvaiheessa seuraavasti:

I korotusvaihe 13.4.1983 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

II korotusvaihe 1.10.1983 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

Palkankorotusten suuruudet ovat:

I korotusvaiheessa 88 p/h

II korotusvaiheessa 50 p/h

I korotusvaiheessa palkoista poistetaan ensin 18 p/h ja sitten suoritetaan em. korotus.

Kunkin korotusvaiheen yhteydessä palkankorotusten jälkeen on tarkistettava, etteivät korotetut palkat alita uusia työehtosopimukseen perustuvia palkkoja. Jos alitusta tapahtuu tai jos vanha palkka oli työehtosopimukseen perustuva, sovelletaan suoraan uusia työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.

Putkijohtotyönantajainliitto oli esittänyt Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle, Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö r.y:lle ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:lle kirjallisen vaatimuksen lakon lopettamisesta. Yhdistykset eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet asiassa mihinkään toimenpiteisiin.

Esittämillään perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:n, Rakennustyöläisten Turun aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n 4 momentin perusteella työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Putkijohtotyönantajainliitto on työtuomioistuimessa pidetyssä suullisessa esivalmistelussa luopunut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:een kohdistamistaan vaatimuksista.

Rakennustyöläisten Liitto, jonka esittämään Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 ovat kohdaltaan yhtyneet, on työtuomioistuimessa lausunut, että Vähäsilta Oy:n työntekijät olivat yli 2 vuotta sitten sopineet työnantajan kanssa siitä, että työntekijöille urakkatöistä maksettava ulosmaksu (urakkaennakko) olisi suuruudeltaan A-taulukon mukaisesti laskettu henkilökohtainen tuntipalkka 60 %:lla korotettuna.

Yhtiössä oli tuon sopimuksen mukaisesti toimittu aina syksyyn 1982 saakka. 1.10.1982 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta voimaan tulleen IV palkankorotuksen yhteydessä työnantaja oli pyrkinyt rikkomaan sopimuksen. Työnantaja oli aikonut korottaa ulosmaksua vain yleiskorotuksen mukaisilla 70 pennillä, vaikka työntekijäin kanssa tehty sopimus oli edellyttänyt, että pohjaksi otettaisiin A-taulukon mukainen palkka. Käydyissä neuvotteluissa oli kuitenkin sovittu, että ulosmaksun määräytyminen säilytetään ennallaan eli 60 %:na A-taulukon mukaisesta henkilökohtaisesta palkasta. Siihen oli lisäksi tullut indeksikorotuksesta johtuva väliaikainen 18 pennin ylimääräinen korotus, joka ei sinänsä liittynyt millään tavalla yrityskohtaiseen sopimukseen. Sopimus oli tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi.

Uuden työehtosopimuksen tultua keväällä 1983 voimaan työnantaja oli noudattanut kanteessa kerrottua korotusmenettelyä. Työntekijät olivat kieltäytyneet työstä saadakseen työnantajan noudattamaan tehtyä sopimusta 60 %:n ulosmaksusta. Tuollainen palkan maksamatta jättämisen vuoksi toimeenpantu työtaistelu (ns. palkan ulosmittaustyötaistelu) ei kohdistunut työehtosopimukseen tai sen yksityiseen määräykseen ja näin ollen se jäi työrauhavelvoitteen ulkopuolelle.

Siitä huolimatta, että työtaistelu ei kuulunut työehtosopimuslain 8 §:ssä säännellyn työrauhavelvoitteen piiriin, Rakennustyöläisten Liitto oli osaltaan pyrkinyt tilanteen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Liiton jaostosihteeri oli 12.5.1983 saanut asiasta työnantajapuolen edelliselle päivälle päivätyn kirjeen. Vaikka jaostosihteeri oli ollut velvollinen osallistumaan Rakennustyöläisten Liiton XV liittokokoukseen 12-15.5.1983, hän oli kirjeen saatuaan soittanut työnantajan edustajalle ja ihmetellyt, miksi työnantaja oli halunnut "tappelua tappelun päälle" järjestämällä tällaisia huononnuksia. Jaostosihteeri oli liittokokouksen aikana ottanut yhteyttä kokoukseen niinikään osallistuneeseen Rakennustyöläisten Turun aluetoimiston putkijohtoalan toimitsijaan. Toimitsija oli 16.5.1983 kehottanut työntekijöitä ryhtymään työhön suotuisamman neuvotteluilmapiirin aikaansaamiseksi. Työntekijät olivat luvanneet palata työpaikalle 23.5.1983, mutta näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut.

Esittämillään perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Siltä varalta, että lakon katsottaisiin kohdistuneen työehtosopimukseen, Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, että se samoin kuin Rakennustyöläisten Turun aluejärjestökin olivat ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja sen vuoksi vaatinut kanteen hylkäämistä myös tällä perusteella.

Asianosaiset ja kuultavat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Vähäsilta Oy:n putkiasentajat ovat 9.5.1983 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt 30.5.1983. Työtaistelun syynä on ollut se, ettei asentajien ns. ulosmaksupalkkoja ole 21.4.1983 allekirjoitetun työehtosopimuksen voimaan tultua korotettu ottamalla huomioon työnantajan ja työntekijöiden välillä syksyllä 1982 tehtyä sopimusta, jonka mukaan ulosmaksu olisi muodostunut työehtosopimuksessa sovittua korkeammaksi.

Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, ettei työtaistelu ole kohdistunut työehtosopimukseen, kun sen tarkoituksena on ollut saada työnantaja noudattamaan paikallista sopimusta. Työtuomioistuimessa omaksutun kannan mukaisesti palkkausta koskevan vaatimuksen tukemiseksi työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpannun työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuutta ei poista se seikka, että työntekijäin palkkaus perustuu paitsi työehtosopimuksessa oleviin nimenomaisiin määräyksiin myös niitä korkeampiin palkkoihin johtaviin paikallisiin sopimuksiin. Näin ollen työtuomioistuin katsoo työtaistelun kohdistuneen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto, jotka eivät ole ryhtyneet sanottaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Putkijohtotyönantajainliitolle hyvityssakkoa neljätuhatta (4.000) markkaa ja Rakennustyöläisten Liiton kolmetuhattaviisisataa (3.500) markkaa sekä velvoittaa Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakolmellasadalla (1.300) markalla. Lisäksi Putkijohtotyönantajainliiton on korvattava Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:n oikeudenkäyntikulut neljälläsadalla (400) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Sariola, Saastamoinen, Kenraali ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.