Labor court rules employer must pay rest break compensation when shortening work hours under collective agreement.

Työehtosopimukseen perustuva työaikajärjestely oli sanamuotonsa mukaan koskenut yksinomaan sahoja. Työntekijä- ja työnantajaliitot olivat yhtä mieltä siitä, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa oli noudatettu sahoja koskevaa työaikajärjestelyä, työajan lyhentämisen jälkeen palkkaperusteisiin tuli sisällyttää työehtosopimuksessa sovittu korvaus virkistystauosta.

Työtuomioistuin on lausunnossaan selittänyt, että työnantajaliittoon kuulumattoman yhtiön, jos se olisi työehtosopimukseen sidottu tai jos se työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan on ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, on pitänyt sisällyttää ovitehtaan työntekijöiden palkkoihin virkistystaukokorvaus työajan lyhentämisen tapahduttuakin.

Asianosaiset: Lausunto Alavuden kihlakunnanoikeudelle (Puutyöväen Liitto r.y./Harjavalta Oy)

Kuultavat: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton välillä 14.3.1980-28.2.1981 voimassa olleessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Säännöllinen työaika

6 §

5. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määritellyissä rajoissa.

Sahoilla voidaan työajat ja tauot järjestää esim. seuraavasti:

6.00- 9.00; 9.30-12.00; 12.30-15.00;

15.30-18.30; 19.00-21.30; 22.00- 0.30;

M u i s t. 1. Kahden 30 minuutin pituisen ruokailutauon sijasta voidaan pitää esim. yksi 45 minuutin ja yksi 15 minuutin tauko. Näitä taukoja ei lueta työaikaan, ja työntekijöillä on oikeus poistua työpaikalta. Tehollisen työajan ollessa 8 tuntia maksetaan 20 minuutilta korvaus, joka lasketaan keskituntiansion perusteella.

Samojen liittojen välillä 19.3.1981-28.2.1983 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Säännöllinen työaika

5. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määritellyissä rajoissa.

Sahoilla voidaan työajat ja tauot järjestää esim. seuraavasti:

6.00- 8.40; 9.10-11.40; 12.00-14.30;

15.00-17.40; 18.10-20.40; 21.00-23.30;

M u i s t. 1. Ensimmäisen ja toisen rupeaman välissä oleva 30 minuutin tauko on ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Toisen ja kolmannen rupeaman välissä oleva 20 minuutin tauko luetaan työaikaan. Em. tauot voidaan jakaa toisinkin edellyttäen, että tehollinen työaika on aina 7 t 40 minuuttia. Paikallisesti voidaan sopia ruokailutauon pituudeksi vähintään 20 minuuttia, jota ei lueta työaikaan. Taukoaikoja muutettaessa on aina todettava milloin pidetään työaikaan kuuluva 20 minuutin pituinen tauko, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Muita taukoja ei lueta työaikaan.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa seuraavaa:

5 §

Sahojen työaika

1. Työajan lyhentäminen toteutetaan sen palkanmaksukauden alusta lukien joka alkaa lähinnä 1.6.1981 ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Todettiin, että sahojen työajan lyhentäminen toteutetaan palkanmaksuperusteita muuttamatta.

3. Työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan 5 kappaleen Muist. 1:n mukainen 20 minuutin virkistystaukokorvaus on sisällytettävä sahaushinnoitteluun mikäli se on maksettu erillisenä lisänä.

4. Paikallisesti voidaan sopia, että tehollinen työaika on edelleen 8 tuntia. Tällaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kk.

Harjavalta Oy:n Kuortaneen tehtaalla, missä toimi sahan ohella ovitehdas, oli toukokuun 1981 loppuun saakka sekä sahalla että ovitehtaalla tehty 8 tunnin tehollista työaikaa ja työntekijöille oli maksettu kutakin työvuoroa kohden erillinen virkistystauko korvaus 20 minuutin ajalta. Tehdas oli siirtynyt 1.6.1981 sekä sahan että ovitehtaan osalta 7 tunnin 40 minuutin teholliseen työaikaan. Yhtiö oli maksanut 1.6.1981 ja 13.9.1981 väliseltä ajalta työehtosopimusosapuolten edellyttämällä tavalla virkistystaukokorvauksen myös ovitehtaan työntekijöille. Mainitun ajankohdan jälkeen yhtiö ei vaatimuksista huolimatta ollut maksanut ovitehtaan työntekijöille virkistystaukokorvausta ilmoittaen perusteeksi, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan sanamuodon mukaisesti korvaus tulisi sisällyttää sahaushinnoitteluun, jota ei sellaisenaan sovellettu muualla kuin sahaustyössä.

Kun tulkintatilanteessa oikeuskäytännön myöskään työehtosopimuksen yleinen tarkoitus syrjäytti sen kanssa ristiriidassa olevan työehtosopimuksen määräyksen sanamuodon, oli kysymyksessä olevaa allekirjoituspöytäkirjan määräystä sovellettava myös jatkojalostukseen. Harjavalta Oy on järjestäytymättömänä työnantajanakin työehtosopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla velvollinen noudattamaan työsopimuksessa tai työsuhteessa vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, joita asianomaisen alan yleiseksi työehtosopimukseksi katsottavassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu, mukaan lukien virkistystaukokorvausta koskevat määräykset.

Sanotuilla perusteilla ja koska asia työnantajan järjestäytymättömyyden vuoksi kuuluu yleisessä alioikeudessa käsiteltäviin, Puutyöväen Liitto on vaatinut, että kihlakunnanoikeus vahvistaisi, että Harjavalta Oy on velvollinen maksamaan Kuortaneen ovitehtaan työntekijöille kyseessä olevan virkistystaukokorvauksen sisällyttämällä sen perustuntipalkkoihin. Lisäksi Puutyöväenliitto on vaatinut, että yhtiö velvoitettaisiin suorittamaan sille maksamatta jääneet virkistystaukokorvaukset ajalta 14.9.-5.12.1981 yhteensä 10683,25 markkaa 6 %:n korkoineen 5.12.1981 lukien.

Harjavalta Oy on katsonut, että kysymyksessä olevan asian ratkaiseminen ei kuulunut yleisen alioikeuden toimivaltaan, koska asiassa ei ollut noudatettu työriitojen sovittelusta annetun lain mukaista neuvottelumenettelyä.

Kihlakunnanoikeus on pyytänyt asiassa työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Harjavalta Oy velvollinen sisällyttämään 19.3.1981 tehdyn mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä tarkoitetun virkistytaukokorvauksen sanotun yhtiön Kuortaneen ovitehtaan työntekijöiden palkkoihin.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 § nojalla varannut Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle ja Puutyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Sanotut liitot ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossa esittäneet seuraavaa:

Maaliskuun 19. päivänä 1981 allekirjoitetun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 5. kohdan 5. kappaleen ja siihen sisältyvän muistutus 1:n mukaan sahojen työaika- ja taukojärjestelyjä muutettiin aiemmin voimassa olleeseen käytäntöön verrattuna siten, että työehtosopimuksen mukaiset virkistystauot sisällytettiin 8 tunnin työaikaan, jolloin teholliseksi työajaksi jäi 7 tuntia 40 minuuttia. Aiemmin tehollinen työaika oli 8 tuntia ja työntekijöille maksettiin pitämättä jääneistä virkistystauoista keskituntiansion perusteella määräytyvä korvaus 20 minuutilta. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 pykälän mukaan tehollisen työajan lyhentäminen toteutettiin palkanmaksuperusteita muuttamatta. Samalla kuitenkin sovittiin, että 8 tunnin tehollisen työajan yhteydessä maksettu 20 minuutin virkistystaukokorvaus sisällytetään sahaushinnoitteluun, mikäli se on maksettu erillisenä lisänä.

Vaikka 8 tunnin pituisen tehollisen työajan käyttäminen työehtosopimuksen tarkan sanamuodon mukaan oli mahdollista aikaisemminkin vain sahoilla, käytännössä mainittua työaikajärjestelmää oli sovellettu jossain määrin myös sahojen jälkikäsittely- ja jatkojalostusosastoilla. Tällöin maksettiin myös virkistystaukokorvaus. Kun korvaus merkitsi asiallisesti ottaen sitä, että 8 tunnin tehollisesta työstä maksettiin 8 tunnin 20 minuutin palkka, korvaus maksettiin samansuuruisena suoralla urakalla-, osaurakalla- ja aikapalkalla työskenneltäessä. Edellä sanotusta johtuen liitot antoivat tapaus kerrallaan yhteisymmärryksessä soveltamisohjeen, jonka mukaan 20 minuutin virkistystauosta maksettu korvaus tuli sisällyttää palkkausperusteisiin kaikissa niissa tapauksissa, joissa sahoja koskevan työaikamääräyksen perusteella oli noudatettu 8 tunnin tehollista työaikaa ja siitä oli maksettu sopimuksen edellyttämä virkistystaukokorvaus.

________

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Osallisliitot ovat antaneet yhteisen lausunnon mekaanisen metsäteollisuuden vuosina 1981-1983 voimassa olleessa työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetun virkistystaukokorvauksen maksamisesta. Työtuomioistuin katsoo, että lausunnossa esitettyjä käsityksiä riidanalaisten määräysten sisällöstä on pidettävä oikeina, eikä työtuomioistuimella ole perustetta niistä poiketa.

Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoihin merkitystä selvityksestä on katsottava käyvän ilmi, että Harjavalta Oy:n Kuortaneella sijaitsevilla sahalla ja ovitehtaalla on 1.6.1981 saakka noudatettu 8 tunnin teholliseen työaikaan perustuvaa työaikajärjestelmää. Sanotusta ajankohdasta lukien sahalla ja myös ovitehtaalla on tehollinen työaika lyhennetty 7 tuntiin 40 minuuttiin. Palkat on maksettu sen jälkeen sahalla aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti 8 tunnilta 20 minuutilta päivää kohti lasketun tuntipalkan mukaan, mutta ovitehtaalla sitä vastoin vain 8 tunnin tuntipalkan perusteella. Palkoista poisjätettyä 20 minuutin palkanosaa on pidettävä lausunnossa tarkoitettuna virkistystaukokorvauksena.

Lausunnossaan liitot ovat todenneet, että teholliseen työaikaan perustuva työaikajärjestely on työsopimuksen määräysten mukaan koskenut sanamuotonsa perusteella yksinomaan sahoja. Sitä on kuitenkin noudatettu jossain määrin sahojen jälkikäsittely- ja jatkojalostuslaitoksilla, jollaisena puheena olevaa ovitehdastakin on pidettävä. Liitot ovat yhteisesti jo pitemmän ajan yksittäistapauksissa antaneet soveltamisohjeita, joiden mukaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa sahoja koskevan työaikamääräyksen perusteella aikaisemmin on noudatettu 8 tunnin teholliseen työaikaan perustuvaa järjestelyä ja työajasta on maksettu 20 minuutin osalta virkistystaukokorvaus, työajan lyhentämisen jälkeenkin palkkausperusteisiin on tullut edelleen sisällyttää korvaus virkistystauosta. Näin olisi ovitehtaan kohdalla pitänyt työehtosopimuksen määräysten mukaan menetellä.

Jutun asiakirjoista selviää, että Harjavalta Oy ei työnantajaliittoon kuulumattomana ole mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen sidottu. Työtuomioistuin ei ole lausunnoissaan aikaisemminkaan ottanut kantaa siihen kysymykseen, missä tapauksessa ja millä edellytyksillä työnantaja on työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan velvollinen noudattamaan työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin lainkohdassa tarkoitettujen työehtosopimusten ehtoja. Tältä osin mahdolliset riitakysymykset ovat yleisten tuomioistuinten ratkaistavia.

Näillä perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan selittää, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan 5 kappaleen ja siihen sisältyvän 1 muistutuksen ja niitä täydentävän työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n mukaan, kun työajan lyhentäminen on sovittu tapahtuvaksi palkanmaksuperusteita muuttamatta, Harjavalta Oy, jos se olisi ollut työehtosopimukseen sidottu tai jos se työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, on ollut velvollinen sisällyttämään Kuortaneen ovitehtaan työntekijöiden palkkoihin työajan lyhentämisen jälkeenkin korvauksen työehtosopimuksessa tarkoitetusta virkistystauosta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Sariola, Saastamoinen, Kuivanen ja Porttila.

Lausunto oli yksimielinen.