Labor court orders employer to pay severance protection breach damages and unions to pay monitoring fines.

Työnantaja ei ollut pyrkinyt selvittämään lomauttamansa työntekijän kokemusta ja ammattitaitoa nurmikon perustamistyössä, vaan ottanut lomautuksen alkamisen jälkeen palvelukseensa sitä tekemään uuden työntekijän. Työntekijän aloitekyvyn puutetta koskevan lomautusperusteen johdosta todettu, että yksistään työntekijän työsuorituksen mahdollisesti vaatiman suuremman valvonnan ja ohjauksen vuoksi työnantaja ei voi hyväksyttävästi jättää tarjoamatta ennestään työsuhteessa olevalle työntekijälle hänen ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantaja velvoitettu maksamaan korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta lomauttamisesta.

Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö, jotka olivat neuvotteluissa asettuneet tukemaan työnantajan suorittamaa lomautusta perehtymättä riittävästi olosuhteisiin työmaalla, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

Kuultavat: Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan Piiri r.y. Rakennustoimisto Arvo Tuunainen Kommandiittiyhtiö Toimitusjohtaja Arvo Tuunainen

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1979 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

II Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita rakennusalalla koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisen perusteet

1.Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 8 §:n mukaisesti.

7 §

Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

8 §

Erinäisiä määräyksiä

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä. Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessaan työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisasanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon; liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

Esittämillään perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Rakennustoimisto Arvo Tuunainen Kommandiittiyhtiön menetelleen rakennusalan irtisanomisuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan YliPentilän ja velvoittaisi kommandiittiyhtiön ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen toimitusjohtaja Arvo Tuunaisen yhteisvastuullisesti maksamaan Yli-Pentilälle korvaukseksi irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta lomauttamisesta 1.542 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan Piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto kanteeseen vastatessaan lausunut, että Yli-Pentilä oli suorittanut työmaalla lähinnä sekatyömiehen töitä, kuten maan lapiointia, ojan kaivua ja soran tasausta sekä maan, betonin ja tiilien kärräystä. Yli-Pentilä ei ollut ollut kokenut rakennumies. Se oli käynyt ilmi lähinnä aloitekyvyn heikkoutena ja työnlaadun huonoutena. Esimerkiksi maakaistaleen tasoitustyössä toinen työntekijä oli joutunut laittamaan Yli-Pentilää varten merkit maakaistaleen kulmiin ja ilmoittamaan, kuinka syvältä maata tuli kaivaa. Yli-Pentilä oli suorittanut ainoastaan maan tasoituksen annettujen ohjeiden mukaan. Yli-Pentilä ei ollut ollut yrityksen vastaavien mestareiden suosiossa, koska he olivat joutuneet olemaan alituisesti Yli-Pentilän vieressä neuvomassa häntä. Lisäksi Yli-Pentilä oli ilmoittanut työnantajalle, ettei hän uskaltanut työskennellä telineillä. Hänen työssä käymisensäkin oli ollut epäsäännöllistä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on edelleen kertonut, että kun Yli-Pentilän jälkeen oli 15.6.1981 otettu työntekijä yhtiön palvelukseen, hän oli ensin tehnyt Saima-Kauhan rivitalotyömaalla pintanurmetuksen, jonka suorittaminen oli vaatinut aikaisempaa kokemusta. Työnantaja oli katsonut, ettei Yli-Pentilän ammattitaito ja huolellisuus ollut riittänyt tähän työhön. Saima-Kauhan työmaan nurmikon viimeistelytyö oli kestänyt ainoastaan vajaan viikon. Sen jälkeen uusi työntekijä oli siirtynyt Kauha-Sopen rakennustyömaalle maalaustöihin. Hän ei ollut työnsuhteensa aikana tehnyt sellaisia töitä, joita Yli-Pentilä oli tehnyt aikaisemmin. Jokaisen työmaan loppuvaiheeseen liittyvät viimeistelytyöt vaativat sellaista ammattitaitoa, huolellisuutta ja tarkkuutta, jota Yli-Pentilällä ei ollut ollut.

Työnantaja oli myöhemmin kesällä tarjonnut Yli-Pentilälle hänen ammattitaitoaan vastaavia töitä, mutta Yli-Pentilä ei ollut ottanut niitä vastaan. Yli-Pentilä oli toiminut erään toisen työnantajan palveluksessa traktorin kuljettajana 12.6.-7.8. 1981 välisen ajan.

Erimielisyysneuvotteluissa osapuolilla oli ollut osittain virheellisiä tietoja itse tapahtumien kulusta. Yli-Pentilän henkilökohtaisten ominaisuuksien selostamisella oli ollut se merkitys, että ne rajoittivat työtehtäviä, joita työnantaja oli ollut velvollinen Yli-Pentilälle tarjoamaan. Työnantaja ei ollut ollut velvollinen tarjoamaan Yli-Pentilälle työtä, johon hänen ammattitaitonsa ja muut ominaisuutensa eivät olleet riittäneet. Kokemus oli osoittanut, että työntekijän väkinäisestä sijoittamisesta liian paljon ammattitaitoa vaativiin töihin oli yleensä seurannut, että työ oli jouduttu teettämään uudestaan ammattitaitoisilla työntekijöillä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vielä katsonut, että vaikka työnantaja olisi menetellytkin rakennusalan irtisanomisuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Yli-Pentilän, hänelle ei ollut syntynyt sellaista vahinkoa, jonka työnantaja olisi sanotun sopimuksen 9 §:n perusteella velvollinen korvaamaan.

Esittämillään perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan Piiri r.y., Rakennustoimisto Arvo Tuunainen Kommandiittiyhtiö ja toimitusjohtaja Arvo Tuunainen ovat olleet jutussa kuultavina.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Rakennustoimisto Arvo Tuunainen Kommandiittiyhtiö on lomauttanut palveluksessaan erilaisissa töissä rivitalotyömaalla työskennelleen Matti Yli-Pentilän 11.6.1981 alkaen toistaiseksi. Lomautuksen syyksi yhtiö on ilmoittanut työn vähyyden. Yhtiö on kuitenkin jo 15.6.1981 ottanut palvelukseensa uuden työntekijän. Hän on tehnyt aluksi noin viikon ajan oppilasasuntolan työmaalla pihanurmikon perustamistyötä ja myöhemmin maalaustyötä.

Selvityksen mukaan rakennusliikkeet yleensä valitsevat pienempiin nurmikkotöihin palveluksessaan olevista rakennustyöntekijöistä niihin kykenevät, kun taas suuremmat työt saatetaan antaa erikoisliikkeiden suoritettaviksi.

Yli-Pentilä on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut ammattikokemuksestaan. Sen mukaan hän on aikaisemmin tehnyt nurmikkoa kotitilallaan sekä ollessaan töissä maantietyömaalla tienluiskiin. Kommandiittiyhtiön palvelukseen Yli-Pentilän jälkeen otetun työntekijän on selvitetty aikaisemmin tehneen nurmikon yhtiön johtajan omakotitalon pihaan ja noin kuukauden ajan huolehtineen Kauhajoen kunnan puisto- ja ulkoilualueiden kunnossapitotyöstä. Rakennustoimisto Arvo Tuunainen Kommandiittiyhtiö ei ole Yli-Pentilän lomauttaessaan pyrkinyt selvittämään hänen kokemustaan ja ammattitaitoaan nurmikon perustamistyössä.

Työnantajapuolen esittämän Yli-Pentilän aloitekyvyn puutetta koskevan väitteen johdosta on todettava, että tarve valvoa ja ohjata työntekoa saattaa vaihdella samaa työtä tekevien työntekijöiden kohdalla. Yksistään työntekijän työnsuorituksen mahdollisesti vaatiman toista työntekijää suuremman valvonnan ja ohjauksen vuoksi ei työnantaja voi hyväksyttävästi jättää tarjoamatta ennestään työsuhteessa olevalle työntekijälle hänen ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.

Näistä syistä johtuen kommandiittiyhtiö on jättäessään tarjoamatta nurmikon perustamistyötä Yli-Pentilälle menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiri, jotka ovat neuvotteluissa asettuneet tukemaan työnantajan suorittamaa lomautusta perehtymättä riittävästi olosuhteisiin työmaalla, ovat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Jussila, Saastamoinen, P. Virtanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.