Labor court fines union branches and federation for failing to enforce work peace duties during strikes.

Työtuomioistuin oli tuomioillaan n:o 12 ja 48/1983 tuominnut kolme ammattiosastoa ja työntekijäliiton hyvityssakkoon tehtaalla tapahtuneiden työnseisausten johdosta. Tehtaan työntekijät olivat tämänkin jälkeen jatkaneet lakkoja, jotka olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja vuorotyötä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastojen, joista yksi vastasi myös luottamusmiehensä osallistumisesta lakkoon, toimenpiteitä ei pidetty riittävän tehokkaina niille työrauhan turvaamisessa kuuluvien velvollisuuksien täyttämisessä.

Myöskään työntekijäliiton toimenpiteitä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi ei pidetty riittävinä.

Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1983 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitmukset, tuja sopimuksia: STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Varoi- Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta

_______

tuksen- s. 107 sekä yleissopimus irtisanomisen ja lomautuktie- sen perusteista (ISS) s. 159. doksianto

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 §

Säännöllinen työaika Työ- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia

_______

viikko työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, Työ- ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuovuoro- rokaus samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemikausi sessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen Keski- työaika voidaan järjestää myös siten, että se kesmääräi- kimäärin on 40 tuntia viikossa: nen päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon työ- pituisena ajanjaksona; aika siten, että se keskimäärin on 38 tuntia viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona; sekä siten, että se keskimäärin on 36 tuntia viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Vuoro- Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännölli

________

jen sesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanvaihtu- jaksoin muuttua. minen ja Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovimuuttu- taan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, minen ei kuitenkaan yövuorossa.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Navire Ab:n Paraisten tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin: 27.5.1983 oli 5-hallin 140 työntekijää ollut lakossa kello 7-23, 3.6.1983 oli 5-hallin 140 työntekijää ollut lakossa kello 7-23, 10.6.1983 oli 5-hallin 140 työntekijää ollut lakossa kello 7-23 ja 17.6.1983 oli 5hallin 140 työntekijää ollut lakossa kello 7-23. Lakkoon oli 27.5.1983 osallistunut myös Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y:n luottamusmies. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan vuorotyön teettämisestä tai sitä vähentämään. Lakot olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen muun muassa työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet jatkoa työtaisteluille, joiden osalta työtuomioistuin oli 15.2.1983 julistamallaan tuomiolla ja edelleen 31.5.1983 antamallaan tuomiolla tuominnut ammattiosastot ja Metallityöväen Liiton hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Työnantajan taholta oli useaan otteeseen kehotettu pääluottamusmiestä ja muita ammattiosastojen edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työpaikalla toistuvasti esiintyvien työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi, mutta tuonsuuntaisia toimenpiteitä työnantaja ei ollut vieläkään voinut havaita. Päinvastoin luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja muun muassa edellä kerrotulla tavalla työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli nyt puheena olevien työtaistelutoimenpiteiden johdosta ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut havaittu olleen toivottua vaikutusta.

Metallityöväen Liitto, jonka esittämään Turun metallityöväen Ammattiosasto , Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto ovat kohdaltaan yhtyneet, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että esitetyt tiedot lakkojen ajankohdista ja niihin osallistuneiden määristä pitivät paikkansa. Turun metallityöväen Ammattiosaston luottamusmies ei kuitenkaan ollut osallistunut lakkoon, vaan hän oli työnantajan palkkakirjanpidon tietojen mukaan ollut "rokulissa".

Syynä työtaistelutoimenpiteisiin oli ollut erimielisyys vuorotyön teettämisestä, mitä asia oli myös kanteessa mainittujen työtuomioistuimen tuomioiden yhteydessä käsitelty. Kaikkien kolmen ammattiosaston toimesta oli toimitettu työpaikalle tieto niiden lakot tuomitsevasta kannasta.

Turun metallityöväen Ammattiosaston kaikki työpaikalla olevat luottamusmiehet olivat 31.5.1983 pitäneet työhuonekunnan toimikunnan kokouksen, jossa oli kehotettu lakossa olleita työntekijöitä ehdottomasti säilyttämään työrauhan työpaikalla. Kokouksen päätös oli pantu työpaikan ilmoitustaululle. Ammattiosaston toimitsijat olivat myös useita kertoja olleet puhelimitse yhteydessä työpaikalle työrauhan säilyttämiseksi.

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston toimikunta oli 30.5.1983 pitämässään kokouksessa tehnyt yksimielisen päätöksen, jolla oli vaadittu työrauhan palauttamista ja säilyttämistä työpaikalla. Päätös oli välittömästi annettu tiedoksi työtaisteluun osallistuneille työntekijöille.

Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston puheenjohtaja oli 27.5. ja 3.6. toimeenpantujen työtaistelujen yhteydessä henkilökohtaisesti kehottanut 5-hallin työntekijöitä palauttamaan työrauhan.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli useita kertoja ollut yhteydessä pääluottamusmieheen työrauhan palauttamiseksi.

Metallityöväen Liitto on edelleen lausunut, että ammattiosastot olivat työpaikalla keskenään eri asemassa, sillä 5hallissa ei työskennellyt Turun metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston eikä Piikkiön Metallityöväen ammattiosaston jäseninä olevia luottamusmiehiä. Näin ollen näillä ammattiosastoilla ei ollut mahdollisuutta luottamusmiestensä välityksellä valvoa työrauhaa osastolla. Paraisten tehtaalla oli Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäseniä 60-70, joista 5-hallissa työskenteli ainoastaan 11. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston jäseniä oli tehtaalla 35-40, joista 5-hallissa työskenteli ainoastaan 5.

Esittämillään perusteilla Metallityöväen Liitto on katsonut, että se samoin kuin ammattiosastotkin olivat tehneet voitavansa työtaisteluiden lopettamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi.

________

Turun metallityöväen Ammattiosaston luottamusmiehen on 27.5.1983 ilmoitettu pitäneen "rokulia". Kun luottamusmiehellä ei ole näytetty olleen työnantajan lupaa tai muuta laillista syytä poissaoloonsa työstä, työtuomioistuin katsoo

hänen osallistuneen lakkoon. Ammattiosasto vastaa tästä luottamusmiehensä menettelystä.

Metallityöväen Liiton on ilmoitettu olleen useita kertoja yhteydessä työpaikan pääluottamusmieheen. Työtuomioistuimen mielestä ei sanottuja liiton toimenpiteitä kuitenkaan voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, kun liitonkin vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon työtuomioistuimen aikaisemmat tuomiot ja työhäiriöiden jatkuva toistuminen.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kahdeksantuhattaviisisataa (8 500) markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston kuusituhattaviisisataa (6 500) markkaa ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston kolmetuhattaviisisataa (3 500) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä seitsemäntuhatta (7 000) markkaa. Lisäksi sanotut ammattiosastot ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdeksallasadalla (1 800) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Loukola, Jussila, Hölttä ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.