Labor court dismisses union's claim that employer violated collective agreement by issuing general application guidelines.

Uusien virka- ja työehtosopimusten voimaantulosta allekirjoitetuissa pöytäkirjoissa sopimuksen soveltaminen oli rajoitettu koskemaan vain allekirjoittajina olevien järjestöjen jäseniä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto oli antanut kirjeellään yleisohjeet virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta. Yleisohjeita ei ollut osoitettu selvästi virkaehtosopimuslain tai työehtosopimuslain vastaisiksi. Muutoinkaan ei ollut näytetty, että sopimusvaltuuskunnan toimenpiteet soveltamisohjeiden antamisessa olisivat muodostuneet sellaiseksi kantajayhdistyksen painostamiseksi käynnissä olleen terveydenhoitoalan lakon johdosta, että niitä olisi pidettävä lakimääräiseen työrauhavelvollisuuteen kohdistuvana vastatyötaistelutoimenpiteenä.

Yleiskirjeeseen oli myös sisällytetty neuvottelujen käymisen kieltämistä koskeva ohje. Sen mukaan kantajayhdistyksen edustajien kanssa ei saanut neuvotella muista kuin terveydenhuoltoalan työtaistelun toimeenpanemiseen tai lopettamiseen liittyvistä asioista. Kun kiellon sisältöä oli tarkasteltava siinä asiallisessa yhteydessä, johon se yleiskirjeessä oli sijoitettu, ja sopimusvaltuuskunta oli epäselvyyksien ilmennettyä uudella yleiskirjeellä täsmentänyt kiellon sisältöä, katsottu jääneen näyttämättä, että sopimusvaltuuskunta olisi tietensä rikkonut pääsopimuksen määräyksiä.

Lakisääteisen työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta oli oikeutettu ajamaan sellainen työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 5 momentissa mainittu yhdistys, johon rikkominen oli kohdistunut.

Pääsopimuksessa tarkoitettu neuvotteluvelvollisuus ei koskenut pääsopimuksen tahallisesta rikkomisesta johtuvia erimielisyyksiä.

Kysymys myös kanteen muuttamisesta.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n sekä Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n kesken 27.4.1983 tehdyn kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toisaalta Akava ry:n ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry:n välinen 1.4.1983 voimaan tuleva kunnallinen yleinen virkaehtosopimus. Sopimuksen liitteet ovat:

13 § Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus edellä mainittuine liitteineen koskee Akava ry:n ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry:n jäseniä.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n sekä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liitto KTV r.y:n kesken 27.4.1983 tehdyn kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toisaalta Akava ry:n ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ry:n välinen kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehtosopimus, joka tulee voimaan 1.4.1983 lukien.

20 § Kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehtosopimus edellä mainittuine liitteineen koskee Akava ry:n ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ry:n jäseniä.

Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa sanotaan muun muassa:

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

3 §

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

9 §

Virkaehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

10 §

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennenkuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toiselta puolen Akavan, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liitto KTV:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken oli saavutettu 15.4.1983 neuvottelutulos kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sekä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta 1.4.1983-29.2.1984 väliseksi ajaksi. TVK-V:n valtuuskunta hylkäsi kokouksessaan 27.4.1983 kunnallisen alan neuvottelutuloksen. Sen seurauksena oli 28.4.1983 kello 7 alkanut TVK:n Virkamiesjärjestöjen TVK-V:n toimeenpanema työnseisaus terveydenhoitoalalla.

Tulkitsemalla tahallisesti väärin kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n ja työehtosopimuslain 4 §:n säännöksiä sekä menettelemällä vastoin vuosien 1981-1983 virka- ja työehtosopimusten soveltamisalaa koskevia määräyksiä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tarkoituksena oli painostaa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenistöä käynnissä olleen terveydenhoitoalan lakon vuoksi. Kieltäytymällä soveltamasta uuden virkaehtosopimuksen määräyksiä järjestön jäseniin, sopimusvaltuuskunta oli syyllistynyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Kysymyksessä oli ollut nimenomaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenistöön kohdistunut työtaistelutoimenpide. Se kävi ilmi siitäkin, että uuden virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksestä huolimatta sopimusvaltuuskunta oli määrännyt soveltamaan uutta virkaehtosopimusta järjestäytymättömiin viranhaltijoihin.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen A 29/1983 oli sisältynyt myös määräys, jonka mukaan TVK-V:n edustajien, kuten esimerkiksi luottamusmiesten kanssa ei tultaisi neuvottelemaan mistään muista kuin työtaistelun toimeenpanemiseen tai lopettamiseen liittyvistä asioista. Kielto oli koskenut sekä vanhojen että uusien sopimusten mukaisia neuvotteluja ja se merkitsi pääsopimuksen 3-8 §:n määräysten tahallista rikkomista.

Edellä olevilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on, täsmennettyään jutun esivalmistelussa haastehakemuksessaan esittämiään vaatimuksiaan, vaatinut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon kunnallisen virkaehtosopimuslain vastaisesta menettelystä. Lisäksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 ja 21 §:n nojalla hyvityssakkoon kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 3-8 §:n määräysten tieten rikkomisesta.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli yleiskirjeellään A 29/1983 antamallaan ohjeella tarkoittanut, ettei TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n edustajien kanssa käytäisi uusien sopimusten mahdollisesti edellyttämiä neuvotteluja. Näin ollen niin sanotuista vanhoista sopimuksista, joita edelleenkin oli sovellettava järjestön jäseniin, voitiin neuvotella tavanomaisesti järjestön edustajien kanssa pääsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Kun yleiskirjeen sisällöstä ehkä aiheutunut väärinkäsitys oli tullut sopimusvaltuuskunnan tietoon, se oli täsmentänyt aikaisempaa ohjettaan uudella yleiskirjeellä. Sopimusvaltuuskunta ei ollut rikkonut pääsopimuksen määräyksiä. Näillä perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä, jollei sitä jätettäisi tutkimatta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on väitteistä kuultuna katsonut, ettei ne estäneet jutun tutkimista, ja vaatinut väitteiden hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä hyväksytyssä pääsopimuksessa tarkoitettujen keskusneuvottelujen pitämättä jättämisestä on työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan seurauksena yleensä kanteen jättäminen työtuomioistuimessa tutkimatta. Riidatonta on, ettei keskusneuvotteluja ole tapahtunut sen menettelyn seuraamusten selvittämiseksi, jolla kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on kanteessa väitetty rikkoneen tieten pääsopimuksen määräyksiä kieltäessään yleiskirjeellään neuvottelujen käymisen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n edustajien kanssa. Pääsopimus sisältää lähinnä järjestysluonteisia määräyksiä virkaehtosopimuksista johtuvien riitojen selvittämisessä noudatettavista menettelytavoista. Tästä johtuen työtuomioistuin katsoo, ettei pääsopimuksessa tarkoitettu neuvotteluvelvollisuus koske pääsopimuksen itsensä tahallisesta rikkomisesta johtuvia erimielisyyksiä, jollaisesta kanteessa on tältä osin katsottava olevan kysymys.

Kun kannetta, vaikka sitä onkin täsmennetty, ei ole muutettu oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n vastaisesti, työtuomioistuin hylkää jutun tutkimista vastaan tehdyt väitteet.

Tutkiessaan jutun työtuomioistuin toteaa, että toisaalta kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toisaalta Akavan, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken käydyissä neuvotteluissa on 15.4.1983 päästy yksimielisyyteen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja myös kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta 1.4.1983-29.2.1984 väliseksi ajaksi. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on käsitellessään 27.4.1983 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa päättänyt olla hyväksymättä sopimusneuvotteluissa saavutettua neuvottelutulosta uusiksi virka- ja työehtosopimuksiksi. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteessa kerrotuin tavoin toimeenpannut sen jälkeen 28.4.1983 alkaneen terveydenhoitoalaa koskeneen työtaistelun.

Uusien virka- ja työehtosopimusten voimaantulosta 27.4.1983 allekirjoitetuissa pöytäkirjoissa on sopimusten soveltaminen niihin liittyvine liitteineen rajoitettu koskemaan, virkaehtosopimuksen soveltaminen Akavan ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n jäseniä ja työehtosopimuksen taas ensiksi mainitun keskusjärjestön ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n jäseniä. Seuranneena päivänä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto on antanut yleiskirjeellään n:o A 29/1983 kanteessa selostetun yleisohjeen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenten palvelussuhteissa. Sen mukaan järjestön jäseniin sovelletaan aikaisempien virka- ja työehtosopimuksen palkka- ja muita palvelussuhteen ehtoja.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaan virkaehtosopimuksessa itsessään voidaan sen sitovuuspiiriä rajoittaa. Vastaavanlainen säännös on myös työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentissa. Työehtosopimusten osalta on yleisesti hyväksytty, että niiden soveltamispiiriä voidaan supistaa eri tavoin esimerkiksi sopimalla sen koskemista vain osallisen työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevia. Mainituissa lainkohdissa ei ole asetettu ehtoja sopimusten sitovuuspiirin rajoittamiselle. Joitakin rajoituksia sopimuksen tekemisessä voi kuitenkin johtua esimerkiksi yhdenvertaisen kohtelun yleisesti hyväksytyistä periaatteista tai syrjintää vastaan suuntautuneista kielloista.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on myöntänyt, ettei se osallisena ole tullut sidotuksi 27.4.1983 tehtyihin kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen tai vastaavaan kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen. Näiden sopimusten sitovuutta ei ole saatettu työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Yleiskirjeeseen otetut ohjeet siitä, että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsenten palvelussuhteissa on noudatettava aikaisempien virka- ja työehtosopimusten ehtoja, sisältää kunnallisen sopimusvaltuuskunnan käsityksen siitä, miten kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja sitä vastaavan usein mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjojen riidanalaiset määräykset on sen mielestä ymmärrettävä. Selvitystä siitä, miten muut sopimuksiin osalliset ovat asian käsittäneet, ei ole esitetty. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 7 §:n mukaan virkaehtosopimuksen määräykset voivat tulla sovellettaviksi virkaehtosopimuksen lakattua olemasta voimassa. Työehtosopimustenkin osalta tuollainen jälkivaikutus on katsottu mahdolliseksi.

Ensiksi annetussa yleiskirjeessä oleva ohje neuvottelujen käymisen kieltämisestä on sisällöltään laadittu varsin ehdottomaan muotoon. Kiellon yhteydessä on käytetty sanontaa "mistään muista kuin työtaistelun toimeenpanemiseen tai lopettamiseen liittyvistä asioista". Kiellon sisältöä on oikean käsityksen saamiseksi tarkasteltava siinä asiallisessa yhteydessä, johon se yleiskirjeessä on sijoitettu. Riidan kohteena oleva yleiskirjeen lause sisältyy otsikon "TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n jäsenten palvelussuhteen ehdot" alla olevaan kappaleeseen, jossa on käsitelty uusien virka- ja työehtosopimusten mukaan maksettavia palkkoja. Yksistään tämä tukee sopimusvaltuuskunnan ilmoittamaa käsitystä kiellon tarkoituksesta. Tähän nähden ja kun sopimusvaltuuskunta on kohta epäselvyyksien ilmennyttyä uudella yleiskirjeellä täsmentänyt kiellon sisältöä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että sopimusvaltuuskunta olisi kanteessa tarkoitetulla menettelyllään tietensä rikkonut pääsopimuksen määräyksiä.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen kokonaisuudessaan. Asian laatuun nähden kunnallinen sopimusvaltuuskunta saa kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Metsäpelto, Sariola, Leivo ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.