Labor court orders employer and union to pay fines for violating collective agreement and supervision duties.

Työnantaja oli kohdistanut toimenpiteen työvoiman vähentämiseksi rakennuskohteesta työnantajan toiselle työmaalle siirtymästä kieltäytyneeseen työsuojeluvaltuutettuun sillä perusteella, ettei asianomaisessa työkohteessa ollut tarjolla työsuojeluvaltuutetulle sopivaa työtä, vaikka työsuojeluvaltuutetun rakennuskohteessa tekemä työ ei ollut vielä loppuun suoritettu, ja vaikka ei ollut selvitetty olisiko työsuojeluvaltuutettu voitu sijoittaa rakennuskohteen toisella rakennuksella työskennelleeseen työkuntaan. Maksaessaan työsuojeluvaltuutetulle lopputilin työnantaja oli pidättänyt palkasta irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantajan katsottu tietensä rikkoneen työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan, luottamusmiessopimuksen ja työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon.

Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö, jotka olivat puutteellisen selvityksen perusteella hyväksyneet työnantajan menettelyn, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y., toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen Matti Olavi Hyytiäisen konkurssipesä

Kuultavat: Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 4.4.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

18 §

Palkanmaksu

4. Kun työsuhde irtisanotaan, on palkka maksettava viimeistään irtisanomisajan päätyttyä. Urakkatyötä suoritettaessa otetaan kuitenkin huomioon mittaukseen tarvittava aika, mutta palkka on maksettava viimeistään vuorokauden kuluttua mittauksesta.

27 §

Työsuojelu

Työsuojelua koskevasta työnantajan ja työntekijäin yhteistyöstä allekirjoittaneet liitot ovat sopineet keskenään erikseen. (Työsuojelusopimus on sivulla 88).

Työehtosopimuksen osana noudatettavan suojelutyötä rakennustyöpaikoilla koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohessa seuraavat määräykset:

10 §

Sovittiin, että työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelun yhteisasiamiehen lomauttamiseen ja heidän työsopimuksensa irtisanomiseen sovelletaan rakennusalan luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan säännöksiä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 §

4. Mikäli rakennustyökohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että kirvesmies Veikko Aarre Saarinen oli työskennellyt Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyyteen kuuluneen, toimitusjohtaja Martti Hyytiäisen omistaman Rakennusliike M. Hyytiäinen -nimisen toiminimen palveluksessa 17.12.1980 alkaen. Huhti-toukokuussa 1981 Saarinen oli työskennellyt Asunto-osakeyhtiö Päivärinteen työmaalla. Työntekijät olivat 5.5.1981 valinneet Saarisen työsuojeluvaltuutetuksi ja ilmoittaneet valinnastaan samana päivänä työnantajan edustajalle.

Saarinen oli 7.5.1981 saanut vastaavalta mestarilta luvan olla seuraavana päivänä, perjantaina, pois työstä erään sukulaisen hautajaisten vuoksi. Kun Saarinen oli maanantaina 11.5.1981 kello 7 tullut työhön, vastaava mestari oli ilmoittanut toimitusjohtaja Hyytiäisen käskeneen antaa hänelle lopputili. Syyksi toimenpiteelle vastaava mestari oli ilmoittanut Saarisen poissaolon työmaalta 8.5.1981 ja Saarisen kieltäytymisen siirtymästä yhtiön toiselle työmaalle. Samalla vastaava mestari oli kieltänyt Saarista enää työskentelemästä Päivärinteen työmaalla sekä kehottanut häntä poistumaan ja ottamaan työkalunsakin mukaansa.

Ennen työsuhteensa lakkauttamista Saarinen oli suorittanut ikkunakarmien asennustyötä, jota olisi riittänyt vielä noin viikoksi. Muitakin kirvesmiehen töitä, joita Saarinen oli myös tehnyt, olisi työmaalla ollut ja niitä olikin tehty vielä joulukuussa 1981.

Lisäksi työnantaja oli Saariselle lopputilin maksaessaan vastoin työehtosopimuksen määräyksiä pidättänyt häneltä neljän päivän palkan, joka oli vieläkin maksamatta, vaikka palkka olisi tullut maksaa viimeistään irtisanomisajan päätyttyä.

Kerrottujen tapahtumien johdosta Rakennustyöläisten Liiton Lahden aluetoimiston toimitsija oli välittömästi ottanut yhteyttä sekä työnantajaan että työnantajaliiton Lahti-Kymen piiriin ja vaatinut, että Saarisen työsuhde palautettaisiin ja työehtosopimuksen vastainen menettely oikaistaisiin. Työnantajaliiton piiriyhdistys ei ollut ollut halukas ryhtymään toimenpiteisiin, minkä vuoksi asia oli siirretty liittojen välillä neuvoteltavaksi. Työnantajaliitto oli 21.8.1981 ja 22.1.1982 käydyissä neuvotteluissa kieltäytynyt ryhtymästä toimenpiteisiin asiassa.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Rakennusteollisuusliitto, Martti Hyytiäinen ja Martti Olavi Hyytiäisen konkurssipesä ovat lausuneet, että Asunto-osakeyhtiö Päivärinteen työmaa oli käsittänyt kaksi rivitalorakennusta. Toisen rakennuksen runkotöistä oli solmittu urakkatyösopimus kirvesmiestyökunnan kanssa. Saarinen ei ollut kuulunut tuohon työkuntaan, vaan hän oli työskennellyt toisessa rakennuksessa erään toisen kirvesmiehen kanssa työkuntana, jonka etumiehenä Saarinen oli toiminut. Saarisen työkunta oli tehnyt urakalla rakennuksen vesikaton ja tuntityönä ulkoseinän puurakenteita ja karmituksia. Muita kirvesmiehiä työmaalla ei ollut ollut.

Työnantajapuoli on katsonut, ettei Saarisen valinta työsuojeluvaltuutetuksi tehnyt työnantajan edellä kerrottua menettelyä laittomaksi. Työnantajalla ei ollut ollut tarjota Saariselle taloudellisesti ja tuotannollisesti järkevää kirvesmiehen työtä kysymyksessä olevalla työmaalla. Kun kirvesmiestyökunnan kanssa tehty työsopimus oli ollut luonteeltaan määräaikainen, sen suorittama työ ei ollut luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan tarkoittamalla tavalla ollut tarjottavissa Saariselle. Työmaan töiden vähentyessä työnantaja ei ollut voinut purkaa toisen työkunnan määräaikaista työsopimusta sillä perusteella, että työsuojeluvaltuutetulle oli järjestettävä töitä. Saarisen valitsemisella työsuojeluvaltuutetuksi tai työmaalla pidetyllä työsuojelutarkastuksella ei ollut ollut mitään tekemistä toiselle työmaalle siirtämistä koskevan asian kanssa. Työnantaja oli saanut tiedon työsuojelutarkastuksesta vasta kesäkuun 1981 lopulla.

Esittämillään perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto, Martti Hyytiäinen ja Martti Olavi Hyytiäisen konkurssipesä ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen piiri on ollut kuultavana jutussa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työnantaja oli määrännyt toiselle työmaalle siirtymisen tapahtumaan perjantaina 8.5.1981. Tuolloin tuon työmaan vastaava mestari oli tullut hakemaan Saarisen työkuntaa. Saarinen itse oli ollut sanottuna päivänä työnantajan edustajan luvalla poissa työstä, mutta paikalla oli ollut Saarisen työkunnan toinen jäsen, joka oli omasta puolestaan kieltäytynyt lähtemästä toiselle työmaalle. Tällöin työnantaja oli heti purkanut hänen työsuhteensa.

Kun sitten Saarinen puolestaan oli saapunut maanantaina 11.5.1981 työmaalleen, hän oli saanut sen käsityksen, että hänen työsuhteensa oli purettu samalla tavoin kuin tuon hänen työkuntaansa kuuluneen toisenkin kirvesmiehen työsuhde, ja Saarinen olikin koonnut tavaransa ja poistunut työmaalta. Tämän jälkeen työnantaja, ilmoittaen pitävänsä Saarisen menettelyä irtisanoutumisena irtisanomisaikaa noudatamatta, on pidättänyt Saariselta lopputilissä neljän päivän palkan.

Koska Hyytiäinen työnantajana on havainnut, ettei Saarinen ollut halunnut siirtyä työskentelemään työnantajan toiselle työmaalle hänelle tarjotuin ehdoin, ja hän on ollut selvillä siitä, että työkunnan työ ei ollut rakennuksella vielä kokonaan loppunut, hän ei olisi saanut purkaa, kuten nyt on tapahtunut, Saarisen työsuhdetta, vaan työnantajan olisi ensin pitänyt sallia Saarisen tehdä loppuun rakennuksella tekemänsä työ. Työnantajalla ei myöskään ole ollut näissä olosuhteissa mitään oikeutta pidättää Saarisen lopputilissä neljän päivän palkkaa. Aiheettomasti työsuhteen purkaessaan ja työpalkkaa pidättäessään Hyytiäinen on tietensä rikkonut työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n ja luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan sekä työehtosopimuksen 18 §:n 4 kohdan määräyksiä.

Mitä sitten tulee työnantajaliiton ja sen piirijärjestön menettelyyn asiassa, niin työtuomioistuin katsoo, että niiden olisi tullut ottaa selvää siitä, oliko Saarisen työkunnan työ kokonaan loppunut ennenkuin hänen työsuhteensa oli purkautunut, jolloin olisi ilmennyt, ettei työtä ollutkaan saatettu vielä loppuun. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työnantajaliitto ja piirijärjestö ovat hyväksyneet työnantajan menettelyn puutteellisen selvityksen perusteella ja ovat siten laiminlyöneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluneen valvontavelvollisuuden.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi esitetyt vaatimukset muutoin hyläten työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Martti Hyytiäisen maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta neljäsataa markkaa (400) markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri r.y:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, edellisen kaksituhatta (2 000) markkaa ja jälkimmäisen kaksituhatta (2 000) markkaa, minkä lisäksi Martti Hyytiäinen, Martti Olavi Hyytiäisen konkurssipesä, Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena tuhatviisisataa (1 500) markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Jussila, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.