Legislator Case Law & Legislation
TT:1983-48 AI generated

Labor court increases fines for trade union branches and union for continuing strikes after prior ruling.

Case Number TT:1983-48
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that trade union branches and the union failed to effectively enforce work peace obligations following a previous judgment. Although the unions claimed they attempted to resolve the dispute through negotiations and trust representatives, the strikes and unauthorized meetings continued for weeks. Consequently, the court increased the compensation fines and ordered joint liability for legal costs due to the prolonged work disturbances.

Legislator headnote

AI generated

Sections 8, 9, and 10 of the Collective Agreements Act; The labor court may increase fines and impose joint liability for legal costs when trade union bodies fail to take sufficiently effective measures to enforce work peace obligations after a prior judgment.

Keywords

AI generated
work peace obligation strike action compensation fine labor dispute collective agreements act union liability procedural failure

Cited Legislation

AI generated
Sections 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act

Cited Case Law

AI generated
Case No. 12/1983
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työtuomioistuimen tuomiosta n:o 12/1983 huolimatta olivat työtaistelutoimenpiteet vuorotyötä koskeneiden vaatimusten tukemiseksi työpaikalla edelleen jatkuneet.

Ammattiosastojen toimenpiteet työrauhan turvaamisessa eivät olleet olleet riittävän tehokkaita. Kolme ammattiosastoa, joista yksi vastasi myös luottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliiton ilmoitettuja toimenpiteitä valvontavelvollisuuden tuomitsemiksi ei pidetty työhäiriöiden pitkittymiseen nähden riittävinä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välisessä 30.4.1981 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa sellaiset työrauhavelvoitetta ja työaikaa koskevat määräykset kuin työtuomioistuimen 15.2.1983 julistamaan tuomioon n:o 12 on jäljennetty. Työehtosopimuksessa on on lisäksi muun muassa seuraavat määräykset:

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s.91.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Edellä kerrotut työtaistelutoimenpiteet olivat jatkoa niille työtaistelutoimenpiteille, joista työtuomioistuin oli 15.2.1983 julistamallaan tuomiolla tuominnut työpaikalla toimivat ammattiosastot ja Metallityöväen Liiton hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on edelleen kertonut olleensa työtaistelutoimenpiteiden johdosta yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatineensa sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut havaittu olleen toivottua vaikutusta.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y., Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y. olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet salliessaan niitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia, sekä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättäessään huolehtimatta, että niiden jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Myös Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tässä asiassa. Sen vuoksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja sen sanottujen ammattiosastojen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että esitetyt tiedot lakkojen ajankohdista ja lakkoihin osallistuneiden määristä pitivät paikkansa. Turun Metallija Telakkatyöväen ammattiosaston asettamat pääluottamusmies Eero Remes ja luottamusmies Jukka Salminen eivät olleet 5.5.1983 osallistuneet työtaistelutoimenpiteeseen, vaan he olivat olleet saapuvilla työntekijöiden oma-aloitteisesti pitämässä kokouksessa hoitamassa luottamusmiestehtäviään. He olivat pyrkineet siellä puheenvuoroillaan turvaamaan työrauhan. Luottamusmies Harry Robertsson oli 6.5.1983 ollut työssä päivävuorossa.

Metallityöväen Liitto on myöntänyt, että tässä asiassa oli osaksi kysymys samoista asioista kuin aikaisemmassa tuomiossa ja että työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet muun muassa työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Osa työpaikalla vallinneista erimielisyyksistä oli sovittu 14.4.1983. Sen jälkeen oli paikallistasolla jatkettu neuvotteluja 2-vuorotyön järkevyydestä. Työskentely 2-vuorossa oli merkinnyt työntekijöille ansioiden alenemista, minkä vuoksi he olivat halunneet enenevästi yhteen vuoroon. Työnantajan mukaan 1-vuorossa olisi voitu kaikille osoittaa työtä. Neuvotteluja asiasta oli käyty viimeksi 16, 18 ja 19.5.1983.

Kanteessa tarkoitetut ammattiosastot olivat toimittaneet työpaikalle tiedon lakon tuomitsevasta kannastaan. Myös ammattiosastojen työpaikalla olleet edustajat olivat voimakkaasti pyrkineet työrauhaan pyrkimällä erimielisyyskysymyksestä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ratkaisuun työnantajan kanssa ja käyttämällä lakkotilanteissa voimakkaita puheenvuoroja työrauhan palauttamiseksi. Turun metallityöväen Ammattiosaston toimitsija oli lukuisia kertoja ollut yhteydessä työpaikalle ja myös käynyt siellä ehkäistäkseen työnseisaukset ennalta ja palauttaakseen työrauhan sen rikkouduttua. Myös Metallityöväen Liitto oli pyrkinyt työrauhan turvaamiseen kehottamalla työntekijöitä sopimuksiin. Lisäksi liitosta oli puhelimitse oltu yhteydessä työpaikalla olleisiin ammattiosaston edustajiin ja suoraan ammattiosastoihin sen jälkeen kun se oli saanut ilmoituksen työrauhan rikkoutumisesta työpaikalla.

Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y., Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y. ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun työtuomioistuin oli 15.2.1983 julistamallaan tuomiolla n:o 12 Oy Navire Ab:n Paraisten tehtaalla tapahtuneiden työnseisausten johdosta tuominnut Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan 7 500, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston 6 000 ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston 3 000 sekä Metallityöväen Liiton 5 000 markkaa hyvityssakkoa, ovat työtaistelut edelleen jatkuneet. Paraisten tehtaalla on 15.4.1983 5-hallin 69 työntekijää ollut lakossa kello 19-23, 6.5. on 70 aamuvuoron työntekijää ollut lakossa kello 7-15 ja 70 iltavuoron työntekijää on ollut lakossa kello 15-23 sekä 13.5. on 65 aamuvuoron työntekijää ollut lakossa kello 7-15 ja 64 iltavuoron työntekijää ollut lakossa kello 15-23. Lisäksi 5-hallin 70 työntekijää on 5.5.1983 ja 65 työntekijää 11.5.1983 työaikana kello 14.30-15 osallistunut luvattomaan kokoukseen.

Työntekijöiden menettelyn tarkoituksena on nytkin ollut työnantajan painostaminen luopumaan vuorotyön teettämisestä tai vähentämään sitä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja vuorotyötä koskeviin määräyksiin.

Lakkoihin on 15.4. osallistunut yksi ja 11.5. yksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston asettama luottamusmies. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että ammattiosaston luottamusmiehiä olisi osallistunut 5.5. toimeenpantuun luvattomaan kokoukseen muussa kuin työrauhan palauttamistarkoituksessa.

Ammattiosastot ovat ilmoituksensa mukaan toimittaneet työpaikalle tiedon lakot tuomitsevasta kannastaan. Lisäksi niiden edustajat ovat neuvotteluteitse pyrkineet työnantajan edustajan kanssa sopimusratkaisuun erimielisyyskysymyksissä sekä lakkotilanteissa käyttäneet puheenvuoroja työrauhan palauttamiseksi ja työnseisausten ennaltaehkäisemiseksi. Kun työtaistelut ovat kuitenkin jatkuneet edellä mainitusta työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta, työtuomioistuin ei pidä ammattiosastojen toimenpiteitä riittävän tehokkaina niille työrauhan turvaamisessa kuuluvien velvollisuuksien täyttämisessä. Työtuomioistuin ei pidä myöskään Metallityöväen Liiton ilmoittamia toimenpiteitä, kehottamista sopimuksiin sekä puhelimitse tapahtuneita yhteydenottoja ammattiosastoihin ja niiden jäseniin, valvontavelvollisuuden täyttämiseksi työhäiriöiden pitkittymiseen nähden riittävinä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kahdeksantuhatta (8 000) markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston kuusituhattaviisisataa (6 500) markkaa ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston kolmetuhattaviisisataa (3 500) sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kuusituhatta (6 000) markkaa. Lisäksi sanotut ammattiosastot ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Airaksinen, Kenraali ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.