Union fined for failing to supervise employer's termination of union rep's contract.

Työnantaja oli purkanut luottamusmiehen työsuhteen perusteettomasti ja velvoitettu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Työnantajaliitto oli saatuaan tietää työsopimuksen purkamisesta vasta sen tapahduttua hyväksynyt työnantajan menettelyn. Työnantajaliiton olisi pitänyt perehtyä huolellisemmin työsuhteen päättämishetkellä vallinneeseen tilanteeseen erityisesti, koska oli kysymys luottamusmiehen työsuhteen päättämisestä. Työnantajaliitto tuomittu tästä syystä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Kaustisen Motelli Ky ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Veli-Pekka Havela ja Hilkka Marjatta Havela

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 15.3.1980 allekirjoitetussa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

2 §

Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Luottamusmiessopimus (LTK-SAK) 6.3.1970

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

13 §

Sairausajan palkka, lääkärintarkastukset, synnytysloma

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään joko lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

25 §

Neuvottelujärjestys 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin kesken siten kuin luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjassa on sovittu, ja on neuvottelut aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä lukien.

2. Elleivät osapuolet paikallisissa neuvotteluissa pääse sovintoon, on asia saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laaditaan muistio, joka tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena ja joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion malli on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

Liittojen väliset neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa esityspäivästä lukien.

3. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.3.1970 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

1.2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä säädetyllä tavalla.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyritys Kaustisten Motelli Ky oli 15.8.1981 purkanut tarjoilija Tuula Jungellin työsuhteen. Jungellin työsuhde oli alkanut 1.8.1980. Hänet oli 31.12.1980 valittu työpaikan työntekijöiden luottamusmieheksi. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton Kokkolan osasto n:o 25 oli vahvistanut valinnan helmikuussa 1981 ja siitä oli ilmoitettu työnantajalle luottamusmiessopimuksen mukaisesti. Jungell oli 31.7.1981 käynyt lääkärin vastaanotolla. Lääkäri oli tällöin määrännyt Jungellille sairaslomaa 31.7. ja 31.8.1981 väliseksi ajaksi. Jungell oli samana päivänä ilmoittanut puhelimitse sairaslomastaan työpaikalleen. Hän ei ollut kuitenkaan tavoittanut motellin johtajaa, vaan oli jättänyt ilmoituksen kassanhoitajalle, joka oli sitten välittänyt tiedon edelleen.

Motellin johtaja Veli-Pekka Havela oli 13.8.1981 lähettänyt Jungellille 10.8.1981 päivätyn kirjatun kirjeen, jossa oli vaadittu Jungellia todistamaan työkyvyttömyytensä 15.8.1981 mennessä uhalla, että muuten työsuhde katsottaisiin päättyneeksi tuona päivänä. Jungell oli noutanut tämän kirjeen postista 18.8.1981 ja välittömästi samana päivänä toimittanut lääkärintodistuksen työpaikalleen.

Jungell oli saanut 20.8.1981 postista niinikään kirjattuna 18.8.1981 lähetetyn kirjeen, jossa Havela oli katsonut Jungellin työsuhteen päättyneeksi 15.8.1981. Jungellin työkyvyttömyys sairauden johdosta oli jatkunut 5.6.1982 saakka, jonka jälkeen hän oli jälleen sijoittautunut uudelleen ravintolatyöhön.

Työnantaja oli myöskin jättänyt maksamatta Jungellille sairasajan palkkaa hänen 31.7.1981 alkaneen sairautensa johdosta.

Jungell oli työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan mukaisesti ilmoittanut työnantajalleen sairastumisestaan ja heti työnantajan sitä vaatiessa todistanut työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella kuten saman pykälän 7 kohta edellytti. Työnantaja oli vedonnut työsuhdetta purkaessaan työsopimuslain 44 §:n 2 momenttiin. Työnantaja oli itse asiassa kuitenkin purkanut työsopimuksen työsopimuslain 43 §:n nojalla. Kantajaliiton mielestä työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes Jungellin työsuhteen irtisanomiseen. Kantajaliiton edustaja oli useaan otteeseen neuvotellut asiasta vastaajaliiton edustajien kanssa ja vaatinut työsuhteen purkamisen peruuttamista ja työsuhteen palauttamista tai vaihtoehtoisesti vahingonkorvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Vastaajaliitto oli kuitenkin pitänyt työnantajan menettelyä työehtosopimuksen mukaisena.

Näillä perusteilla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kaustisen Motelli Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisten yhtiömiesten Veli-Pekka Havelan ja Hilkka Marjatta Havelan menettely Jungellin työsuhdetta päätettäessä on ollut irtisanomissuoja- ja luottamusmiessopimuksen vastainen. Lisäksi liitto on vaatinut kommandiittiyhtiön ja sen yhtiömiesten velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Tuula Jungellille saamatta jääneenä sairausajan palkkana 31.7. ja 15.8.1981 väliseltä ajalta määrältään käsittelyn aikana täsmennetyt 1 898 markkaa 6 %:n korkoineen 30.8.1981 lukien ja vahingonkorvauksena irtisanomissuojasopimuksen 4 ja 5 §:n perusteella 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 21 900 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyömisestä.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että motellin johtaja Havela oli pyytänyt kahta Jungellin työtoveria sairasloman alkupäivinä ilmoittamaan hänelle, että hänen olisi tullut toimittaa työpaikalle viipymättä lääkärintodistus sairaudestaan. Mitään ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Tämän vuoksi Havela oli lähettänyt kannekirjelmässä tarkoitetun kirjatun kirjeen. Kaksi motellin työntekijää oli käynyt Jungellin kotona 17.8.1981 ja kertonut hänelle, että työpaikalla odotettiin lääkärintodistusta. Jungell oli tällöin sanonut, että postissa oli hänelle kirjattu kirje ja hän tiesi sen olevan työnantajalta. Tästä huolimatta Jungell ei ollut noutanut kirjettä. Koska Jungell oli toistuvista kehotuksista huolimatta jättänyt ilmoittamatta pätevää estettä poissaololleen, oli työnantaja katsonut Jungellin työsopimuksen purkautuneen työsopimuslain 44 §:n 2 momentin nojalla.

Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n 1.2. kohdassa todettiin, että sopimus ei koskenut tapauksia, joissa työsopimus oli purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamistai purkautumistilanteita. Koska työnantaja oli purkanut työsopimuksen työsopimuslain määräysten nojalla, ei työnantaja ollut toiminut irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Työnantaja ei ollut myöskään toiminut luottamusmiessopimuksen vastaisesti, koska työsuhde oli päättynyt työsopimuksen purkamisen johdosta. Jungellille ei työsopimuksen purkamisen johdosta ollut syntynyt vahinkoa, sillä hän oli välittömästi sairasaikansa päättymisen jälkeen saanut uutta työtä. Kantajaliiton vaatimus sairasajan palkan maksamisesta Jungellille 31.7. ja 15.8.1981 väliseltä ajalta oli oikea.

Edellä olevilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin kuin sitä ei ole myönnetty oikeaksi.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kaustisten Motelli Ky ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Veli-Pekka Havela ja Hilkka Marjatta Havela ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Kaustisen Motelli Ky on katsonut yhtiön palveluksessa 1.8.1980 lukien tarjoilijana olleen Tuula Jungellin työsuhteen purkautuneeksi 15.8.1981. Jungell on saman vuoden alusta lähtien toiminut työpaikkansa työntekijöiden luottamusmiehenä.

Irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 1 §:n 2. kappaleen mukaan voidaan sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa, vaikka työnantaja on purkanut työsopimuksen työsopimuslain purkamisperusteisiin vedoten. Luottamusmiessopimuksessa on oikeutta luottamusmiehen työsopimuksen päättämiseen purkamalla tai irtisanomisella vielä huomattavasti rajoitettu.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Jungell on välittömästi saatuaan tietoonsa työnantajan vaatimuksen lääkärintodistuksen esittämisestä toimittanut sen työnantajalleen. Muutoinkaan ei ole näytetty, että hän olisi sairaslomalle jäämisen yhteydessä taikka sen aikana syyllistynyt sellaiseen menettelyyn, jonka vuoksi hänen työsuhteensa olisi voitu irtisanoa saatikka sitten purkaa. Kun Jungellin työsuhde näin ollen on päätetty vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä ja irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamia erityisen painavia syitä, kommandiittiyhtiö on velvollinen Jungellille korvaamaan aiheutuneen vahingon. Jutussa on käynyt ilmi, että Jungell on 5.6.1982 saakka jatkuneen työkyvyttömyyden jälkeen saanut vastaavanlaista uutta työtä.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on saanut tiedon Jungellin työsuhteen purkamisesta vasta Jungellin työsuhteen päätyttyä. Työnantajaliitto on asiassa työntekijäliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa katsonut työnantajan menettelyn sopimuksen mukaiseksi. Kun otetaan huomioon erityisesti Jungellin asema luottamusmiehenä, työnantajaliiton olisi pitänyt huolellisemmin perehtyä työsuhteen päättämishetkellä vallinneeseen tilanteeseen ja sen mukaisesti kehottaa työnantajaa harkitsemaan työn tarjoamista Jungellille. Työnantajaliitto on siten työtuomioistuimen mielestä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, M. Virtanen, Loukola, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.