Labor court dismisses wage group assignment ruling due to insufficient evidence on primary job duties.
Legislator summary
AI generatedThe labor court declined to issue a binding ruling on the plaintiff's wage group assignment, stating the matter could not be resolved based on available evidence. While the plaintiff claimed the defendant should pay for work at a higher wage group, the court found the documentary record failed to clarify which tasks constituted the employee's primary duties under the collective agreement. Consequently, the court determined that without a clear factual basis distinguishing the main job from occasional tasks, no definitive decision could be made.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 39 §; When evidence regarding an employee's primary job duties is insufficient to distinguish between regular and occasional tasks, the labor court cannot issue a binding ruling on wage group assignment.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lausuntoa oli pyydetty kahden työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmiin. Palkanmäärää koskevan erimielisyyden ratkaiseminen ei edellyttänyt sellaista erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta, josta oli mainittu työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä, vaan se riippui pääasiassa vaatimusten perusteina olevista seikoista esitettävästä näytöstä. Asiakirjojen perusteella ei ollut ratkaistavissa sitäkään, mitä työntekijän tekemää työtä oli pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna hänen pääasiallisena tehtävänään.
Asianosaiset: Tyrvään kihlakunnanoikeus (Alli Halme ja Leila Ylinen/ Kenkätehdas Ester Tamminen Ky ja liikkeenharjoittaja Ester Tamminen)
Kuultavat: Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Nahkateollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, Nahkateollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y:n välillä ajan 6.3.198028.2.1981 voimassa olleessa kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
10 § Aikapalkat
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin seuraavat (penneinä):
P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä 2: Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jonka vähimmäistuntipalkka on hänen siihen astista vähimmäistuntipalkkaansa pienempi, maksetaan hänelle lähinnä seuraavan palkanmaksukauden loppuun entisen vähimmäistuntipalkan mukaisesti muodostunut palkka.
8. Työntekijät jaetaan eri palkkaryhmiin liitteessä ilmenevällä tavalla.
P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Aikapalkalla työskentelevän työntekijän joutuessa säännönmukaisesti suorittamaan eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, pidetään palkan perusteena sitä työtä, jota hän pääasiallisesti tekee, kuitenkin huomioonottaen korottavasti myös hänen osallis
tumisensa tätä vaativampiin töihin, joihin vaadittavan ammattitaidon hän omaa.
Samojen liittojen välillä 19.3.1981-28.2.1983 voimassa olleessa työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat samanlaiset.
Kantajapuoli oli kuulustuttanut todistajina entistä aluesihteeriä ja entistä kirvesmiestä, jotka ovat kertoneet, että Halme oli keväällä 1980 sopinut puhelimitse työnantajan kanssa, että Halmeen palkka maksettaisiin 5 palkkaryhmän mukaan.
Kantajien nimeämänä on kuulusteltu todistajana vastaajayhtiön palveluksessa ollutta jalkinetyöntekijää, joka oli kertonut, että Halme oli työssään suorittanut lähinnä aamutossujen saumausta, vuoritusta, päälletikkauksia, kesäkengän päällisten ompelua sekä vuoritusta ja kengän takaosien yhteen neulomista. Todistaja kertoi itse tekevänsä edellistä vaihetta ja vievänsä työkappaleita Halmeen käsiteltäväksi. Omasta työstään todistaja oli selittänyt, ettei se ainakaan ollut olemukseltaan niin näkyvää kuin Halmeen tekemä työ.
Kantajat olivat vielä kuulustuttaneet todistajana toimitsijaa, joka oli kertonut, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen asettama neuvottelukunta selvitti ja laati yksityiskohtaiset nimikeluettelot alan eri työvaiheista. Jalkinetehtaan neulomon töistä oli nimikeluettelossa kaikkiaan 196 erilaista nimikettä. 3 palkkaryhmän töihin kuuluivat yksinkertaiset työt, 4 ryhmään tikkaus- ja kokoamistyöt ja 5 ryhmään vaativat kokoamistyöt. Kunkin ryhmän kohdalla oli laajahko esimerkkiluettelo siihen kuuluvista töistä. Jokaisessa mainitussa kolmessa ryhmässä oli kuitenkin kysymys aina ompelemistöistä. Esimerkiksi ympärineulominen nimikkeenä esiintyi kolmessa eri palkkaryhmässä ja tällöin työntekijän palkan määräsi se seikka, mihin ryhmään kuulunutta ympärineulomista työntekijä pääasiallisesti teki. Päällistys oli 5 palkkaryhmän mukaista työtä ja päällistyksellä tarkoitettiin kengän päällyksen osien yhteen liittämistä.
Vastaajien kuulustuttama toinen todistaja oli ollut vastaajayhtiössä työnjohtajana tuotantopuolella. Hänen lausumansa mukaan Halme oli suorittanut jalkinetehtaassa helppoa ja yksinkertaista kokoamatyötä, eikä hän ollut tehnyt vaikeampia töitä. Tehtaassa oli ainakin kolme työntekijää, jotka tekivät vaativampaa työtä neulomossa kuin Halme. Työntekijät olivat pyytäneet palkkaryhmiin sijoittamista ja todistaja oli suorittanut työntekijäin määrittelyn eri palkkaryhmiin keväällä 1981. Halme oli tullut työnsä perusteella määrätyksi 3 tai korkeintaan 4 palkkaryhmään.
Kihlakunnanoikeus on pyytänyt asiassa työtuomioistuimen lausunnon työntekijäin sijoittamisesta palkkaryhmiin.
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kenkäteollisuuden Työnantajaliitolle, Nahkateollisuuden Työnantajaliitolle sekä Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Sanotut liitot ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:
Lausunto rajoittuu koskemaan lausuntopyynnössä mainitun Alli Halmeen palkkaryhmää, koska asiakirjoista päätellen ei Leila Ylisen palkkaryhmästä työehtosopimuksen tulkinnan kannalta vallitse erimielisyyttä.
Alli Halmeenkin osalta voi asiakirjoista havaita, että erimielisyys koskee ensi sijassa sitä, kuinka hänen palkkauksensa työsuhteen ehtojen mukaan tulisi
__________
määräytyä. Halme on lisäksi vedonnut siihen, että työehtosopimuksenkin mukaan hänelle riidanalaisena ajanjaksona suoritetuista työtehtävistä olisi kuulunut 5. palkkaryhmän mukainen palkka. Todistelu ei kuitenkaan ole keskittynyt tähän puoleen erimielisyydestä.
Kenkäteollisuuden työehtosopimuksen palkkaryhmittelystä toteavat liitot ensinnäkin, että työehtosopimuksen mukaan työntekijöille kulloinkin maksettava vähimmäispalkka määräytyy työtehtävän mukaan ja saattaa muuttua työtehtävän muuttuessa. Tällöin on otettava huomioon mm. 10 §:n 1. kohdan jälkeinen pöytäkirjamerkintä 2. Palkkaryhmä siis määräytyy työtehtävän eikä henkilön mukaan. Jos työntekijä säännönmukaisesti suorittaa eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, määräytyy palkkaryhmä 10 §:n 8. kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan pääasiallisen tehtävän perusteella. Mikäli työntekijä pääasiallisen tehtävänsä ohella suorittaa korkeampaan palkkaryhmään kuuluvia töitä, vaikuttaa tämä palkkaa korottavasti.
Asiakirjoista käy ilmi, että Halme on riidanalaisena aikana suorittanut eri töitä, mutta ei se, onko tämä ollut viimeksi mainitun pöytäkirjamerkinnän tarkoittamalla tavalla säännönmukaista tai mikä myönteisessä tapauksessa olisi ollut pääasiallinen tehtävä.
Vaikka jutussa kuullut todistajat osaksi ovat käyttäneet työehtosopimuksen liitteenä olevasta nimikeluettelosta poikkeavaa terminologiaa, voidaan mainituista työtehtävistä todeta seuraavaa:
Vastaajayhtiö:
- "Ompeli 80 % työajasta saumaa" viittaa lähinnä neulomon nimikkeistöön n:o 12 "saumaus", joka kuuluu 4. palkkaryhmään, ellei kysymyksessä sitten ole joku nimikkeessä 16. tarkoitetuista tehtävistä.
- "Yksinkertaiset kokoamistyöt" kuuluvat 4. palkkaryhmään; kertoelmasta ei kuitenkaan konkreettisesti ilmene, mitä vastaaja tässä yhteydessä tällä termillä tarkoittaa.
Todistajana kuultu jalkinetyöntekijä:
- "Aamutossujen saumaus" -käsitteestä voi todeta saman kuin sauman ompelemisesta edellä.
- "Vuoritus" viittaa lähinnä 2. palkkaryhmään kuuluviin neulomon nimikkeeseen n:o 18 tai viimeistelyn työvaiheeseen n:o 89, ellei kysymys ole vuorin ompelemisesta.
- "Kesäkengän päällisten ompelu" voi tarkoittaa 5. palkkaryhmään kuuluvaa päällistystä (Neulomo 16.), mikäli sillä tarkoitetaan päällisen etuosan liittämistä takaosaan tai samassa nimikkeessä mainittua tikkausta kokonaistyönä, jos tuloksena on kokonainen päällinen; kysymyksessä voi olla myös samassa kohdassa mainittu kaudon (= "päällisen etuosan etuosan") ompeleminen tai sitten joku nimikkeen 12. tarkoittamista tehtävistä.
- "Kengän takaosien yhteen neulominen" voi tarkoittaa takaleen neulomista (nimike 16./5. palkkaryhmä), sisäpuolelle tulevan takavahvikkeen neulomista (nimike 11./3. palkkaryhmä) tai yksinkertaista kappaleiden yhdistämistä (nimike 12./4. palkkaryhmä).
- "Päälletikkauksella" todistaja on saattanut tarkoittaa 4. palkkaryhmän kuviotikkauksia (nimike 12.) tai 5. palkkaryhmän koristeilttien ja -remmien neulomista (nimike 16.).
Todistajana kuultu työnjohtaja:
- "Helpon, yksinkertaisen kokoamatyön" osalta voi todeta saman kuin "yksinkertaisten kokoamistöiden" osalta edellä.
Kuten lausutusta ilmenee, eivät osalliset liitot ole eri mieltä siitä, mihin palkkaluokkiin Halmeen eri työtehtävät mahdollisesti kuuluvat, vaikka kysymystä ei asiakirjojen perusteella voi yksiselitteisesti ratkaista. Kun jutussa ensisijaisesti on kysymys muusta kuin työehtosopimuksen tulkinnasta, ei prosessiekonomian kannalta välttämättä ole järkevää esittää palkkaluokkakysymystä koskevaa näyttöä työtuomioistuimessa.
________
Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Kihlakunnanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siellä vireillä olevassa asiassa kantajina olevien Leila Ylisen ja Alli Halmeen sijoittamisesta palkkaryhmiin. Osallisliitot ovat rajoittaneet yhteisesti antamansa lausunnon koskemaan lähinnä vain sitä kysymystä, mihin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmään Halme suorittamansa työn perusteella olisi ollut sijoitettava.
Kanteessa tarkoitettu tuntipalkan määrää koskeva erimielisyys, kuten liittojen lausunnossa on Halmeen kohdalta nimenomaisesti todettu, johtuu ennen kaikkea siitä, miten heidän työsopimuksensa ehdot on ymmärrettävä. Kanteen mukaan Halmeen palkkaus on sovittu maksettavaksi työehtosopimuksen 5. palkkaryhmän mukaan. Kanteessa on myös sanottu, että Halmeelle ja myös Yliselle on maksettu palkkaus tuon palkkaryhmän mukaan vakiintuneesti niin pitkän ajan, että ilman nimenomaista sopimustakin palkan määräytymisperusteet ovat muodostuneet osaksi heidän työsuhteidensa ehtoja. Näiltä osin ei työtuomioistuimen mielestä kihlakunnanoikeudessa käsiteltävän riita-asian ratkaiseminen edellytä sellaista erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta, josta on mainittu työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä, vaan se jää pääasiassa vaatimusten perusteiksi ilmoitetuista seikoista esitettävän näytön varaan. Siitä ei taas työtuomioistuimen asiana ole antaa lausuntoa.
Työtuomioistuin toteaa, että Ylisen suorittama ns. kalifornia-pohjien pinkominen, jota työtä hän pääasiassa on tehnyt, asianosaisten kihlakunnanoikeudessa esittämien käsitysten mukaan luetaan 3. palkkaryhmään kuuluvaksi työksi. Kun liittojen lausunnossa tämä seikka on katsottu riidattomaksi, työtuomioistuimenkaan mielestä siitä ei ole syytä poiketa.
Halme on kanteessaan perustanut palkkavaatimuksensa myös siihen, että hänen riidanalaisena ajanjaksona tekemistään töistä olisi pitänyt työehtosopimuksen määräysten nojallakin maksaa 5. palkkaryhmän mukaista palkkaa. Liitot ovat lausunnossaan esittäneet palkkaryhmityksestä kantanaan, jota työtuomioistuimen mielestä on pidettävä oikeana, että vähimmäispalkka määräytyy työtehtävän mukaan ja se saattaa muuttua työtehtävän muuttuessa. Työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdan 2. pöytäkirjamerkinnästä johtuen työntekijän ilman omaa syytä tapahtunut tilapäinen siirtäminen työhön, josta vähimmäispalkka on entistä vähimmäispalkkaa pienempi, ei aiheuta muutosta palkkaukseen. Jos työntekijä taas säännönmukaisesti suorittaa eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, määräytyy palkkaryhmä työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan pääasiallisen tehtävän perusteella. Mikäli työntekijä pääasiallisen tehtävänsä ohella suorittaa korkeampaan palkkaryhmään kuuluvia töitä, vaikuttaa se palkkaan korottavasti.
Kihlakunnanoikeudessa kertyneistä asiakirjoista havaitaan, että Halme on myöntänyt tehneensä eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, joista huomattava määrä on ollut 5. palkkaryhmään kuuluvia. Vastaajien ilmoituksen mukaan Halme on noin 80 prosenttia työajastaan tehnyt 3. palkkaryhmään luettavaa sauman ompelemista. Sen ohessa hän on tehnyt myös 4. palkkaryhmään kuuluvaa kokoamistyötä. Asiassa kihlakunnanoikeudessa esitetty selvitys ei osoita eikä siitä voida luotettavasti päätellä, miten Halmeen työaika on jakautunut eri työtehtävien suorittamisen välillä. Asianosaisten ja todistajien kuvaukset Halmeen työtehtävistä etenkin niistä käytettyjen nimitysten osalta poikkeavat toisistaan. Ne eivät liioin sisällä eri työvaiheiden yksityiskohtaista selostamista. Liittojen lausunnossa on osoitettu, että Halmeen työtehtävät voidaan niistä annettujen kuvausten perusteella katsoa eri palkkaryhmiin kuuluviksi siitä riippuen, miten käytetty työtehtävän nimitys kussakin tapauksessa on ymmärrettävä.
Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan Halmeen palkkaryhmään sijoittamisesta liittojen lausuntoon yhtyen toteaa, ettei esitettyjen asiakirjojen perusteella ole ratkaistavissa, mitä työtä on hänen kohdallaan pidettävä työehtosopimuksen 10 §:n 8 kohdan pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuna pääasiallisena tehtävänä. Kun tästä seikasta ei ole riittävää selvitystä, työtuomioistuin ei katso voivansa antaa muuta lausuntoa kuin mitä edellä on jo sanottu.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Vihma, Heiniö, Kenraali ja Olin.
Lausunto oli yksimielinen.