Union dismissed for short strike; union section fined for strike supporting wage demands.
Legislator summary
AI generatedThe labour court dismissed the union's claim for damages against the national union because the strike was too short to influence its end. However, the court fined the local union section 3,000 marks for violating peace obligations by holding a strike intended to support ongoing wage negotiations. The decision hinged on the distinction between a local union's duty to support collective demands versus a national union's limited ability to control a brief action.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act: A union section violating peace obligations by striking to support wage demands is liable for damages, whereas a national union is not liable if the strike duration was too short to affect its termination.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijöiden puolelta oli jo pitemmän aikaa esitetty erikoisaikapalkkojen korottamista koskevia vaatimuksia. Niitä koskevat neuvottelut olivat olleet kesken työnseisauksen alkaessa. Vaatimuksien tukemiseksi oli aikaisemminkin toimeenpantu lakkoja. Kun erikoisaikapalkkojen korottamista koskevaa asiaa oli lisäksi käsitelty työnseisausta edeltäneessä kokouksessa, ammattiosaston oli näissä oloissa täytynyt käsittää, että työnantajapuolella ymmärrettiin lakolla tarkoitetun osaltaan myös tukea ammattiosaston vaatimuksia aikapalkkaneuvotteluissa. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.
Ammattiosaston ilmoitettua työntekijäliitolle työnseisauksen kestävän vain seuraavaan päivään liiton mahdollisuudet vaikuttaa työtaistelun lopettamiseen olivat erittäin vähäisiksi. Siitä syystä hyvityssakkovaatimus liittoa vastaan hylätty.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 § Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä
II TYÖPALKAT
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähin
_______
tään perustuntipalkka.
Aika- Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa
_______
työ- aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille lisä täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
Aika- Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden
_______
palkko- palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuusjen laitoksen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu liittojen laatimien yhteisten ohjeiden mukaisesti.
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il
_______
telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvelvol- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on lisuus työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuPainos- luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neutus- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. kielto Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiAlista- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, minen voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos lii- toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian toille liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Työnantajan taholta oli toistuvasti kehotettu pääluottamusmiestä, osaston luottamusmiehiä sekä muita ammattiosaston edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työpaikalla toistuvasti esiintyvien työtaisteluiden lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Mihinkään toimenpiteisiin ei työnantajan puolelta ollut kuitenkaan havaittu ryhdytyn.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli välittömästi työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen otettu yhteys Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli toistuvasti kiinnitetty Metallityöväen Liiton huomiota työpaikalla esiintyviin työhäiriöihin.
Näin ollen ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättämällä huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteitä. Samoin oli Metallityöväen Liitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Edellä mainituilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Metallityöväen Liitto oli, saatuaan lakosta tiedon, vaatinut puhelimitse pääluottamusmiestä toimimaan työehtosopimuksen työrauhamääräysten mukaisesti. Koska kysymyksessä oli ollut vain lyhytaikainen työnseisaus, joka oli toimeenpantu mielenosoituksena, ei enempiä toimenpiteitä ollut ehditty liiton toimesta suorittaa ennen lakon loppumista. Näin ollen Metallityöväen Liitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet lakossa 29.6.1982 ruokatauon päättymisen jälkeen seuranneen päivän loppuun saakka.
Telakan eri osastojen työntekijät ovat keväällä ja alkukesällä 1982 esittäneet yhtiön johdolle vaatimuksia erikoisaikapalkkojen korottamisesta. Vaatimuksien tukemiseksi ovat muun muassa telakan koneasennusosaston työntekijät panneet toimeen 26.5.-18.6.1982 välisenä aikana lakkoja. Työtuomioistuin on 22.6.1982 julistamassaan tuomiossa n:o 94/1982 todennut lakkojen kohdistuneen työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja siitä johtuen tuominnut niin Metallityöväen Liiton kuin Hietalahden Metallityöväen Ammattiosaston valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Käsiteltävänä olevassa asiassa työntekijäliitto on kiistänyt sen kanteessa esitetyn väitteen, että työnseisauksen tarkoituksena tälläkin kerralla olisi ollut painostaa yhtiötä työnantajana erikoisaikalisää koskevassa kiistassa. Liiton ilmoituksen mukaan lakko on ollut yksinomaan mielenosoitus sitä yhtiön noudattamaa menettelyä kohtaan, jolla telakalla palkkausasioissa syntyneistä erimielisyyksistä johtuneiden työtaisteluiden seuraamukset on saatettu työtuomioistuimen käsiteltäviksi hyvityssakkokanteina.
Työntekijät ovat selvästi tarkoittaneet työstä poistumisilla osoittaa mieltään työnantajan työrauhakanteiden nostamisessa noudattamaa menettelyä kohtaan. Työntekijöiden puolelta on, kuten edellä on todettu, jo pitemmän aikaa esitetty erikoisaikapalkkojen korottamista koskevia vaatimuksia, joita koskevat neuvottelut ovat olleet kesken työnseisauksen alkaessa ja joiden tukemiseksi on telakalla jo kerrotuin tavoin toimeenpantu lakkoja. Kun erikoisaikapalkkojen korottamista koskevaa asiaa on käsitelty työnseisausta edeltäneessä kokouksessa, ammattiosaston on näissä oloissa täytynyt käsittää, että työnantajapuolella ymmärretään lakolla tarkoitettavan osaltaan myös tukea ammattiosaston vaatimuksia edellä mainituissa erikoisaikapalkkaneuvotteluissa. Kun työnseisaukseen on osallistunut osaston toimikunnan jäseniä ja myös telakan pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehiä, joiden toiminnasta osasto on vastuussa, se on rikkonut työrauhavelvollisuutta.
Metallityöväen Liiton toimitsija on heti työnseisauksen alettua vaatinut pääluottamusmiestä ryhtymään toimiin lakon lopettamiseksi. Ammattiosaston puolelta on liitolle ilmoitettu kysymyksessä olevan vain seuraavaan päivään kestävästä mielenosoituksesta. Kun liiton mahdollisuudet toimillaan vaikuttaa lyhyehköksi päätetyn työtaistelun lopettamiseen ovat olleet tämän vuoksi erittäin vähäiset, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, mutta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla (1 200) markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Vihma, Heiniö, Kenraali ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.