Labor court allows fines for violating collective agreement rules on external labor use and striking over work direction rights.

Tärkkelysaseman asentamistyötä kokonaisuutena arvostellen oli pidettävä työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeen 2 kohdassa tarkoitettuna tehtaan normaalina ylläpitotehtävänä, jonka teettämisessä ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö oli mahdollista. Kun työnantajalla oli jo ennen tärkkelysaseman tilaamista ollut tiedossaan, ettei omalle, tehtävän suorittamiseen soveltuvalle työvoimalle ollut riittävästi työtä ja että työn vähyys tehtaalla johtaisi myös konekorjaamon työntekijöiden lomauttamiseen, se oli antaessaan tärkkelysaseman kaikki asennustyöt ulkopuolisen työvoiman suoritettavaksi tietensä rikkonut työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Työnantajaliitto joka oli hyväksynyt työnantajan menettelyn, oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden. Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet olivat osallistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen kohdistuneisiin lakkoihin. Osasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy

Kuultavat: Paperiliiton Kaipolan osasto n:o 80 r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 20.3.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Soveltamisala

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan. 2. Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa. 3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista. Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvien vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei ole kuitenkaan mahdollista. 4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen. 5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput b) suuret peruskorjaukset c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja e)koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt. f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti. Puunkäsittelyssä sekä sisäiset kuljetukset, milloin kysymyksessä on:

a) satunnaiset, ajottain toistuvat tai muutoin vain osaksi työllistävät tehtävät b) tehtaalle ulkoapäin suutautuvat tai tehtaalta tilaajille, rautateille ja ulospäin menevät kuljetukset (todettu yhdessä: satamakuljetuksissa säilytetään nykyinen tilanne, ellei paikallisesti toisin sovita) c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.

4. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

4. STK:n ja SAK:n 22.6.1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

30 §.

Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asian siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmmille sopimuspuolille kappale. Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Keskusliittojen 6.6.1978 allekirjoittamassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

8 §

Lomautus

Lomauttaminen Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok.n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 31 §:ssä.

Paperiliitto on kanteessaan työtuomioistuimessa lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli Kaipolan tehtaalla aloittanut paperitehdas 1:den yhteyteen tulevan tärkkelysaseman rakennustyöt. Työssä oli 3.1.1983 alkaen käytetty Jämsän Vesi- ja Lämpö Oy:n työntekijöitä, jotka siis olivat ulkopuolista työvoimaa.

Asianosaiset olivat olleet yksimielisiä siitä, että teetettävä työ oli työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 5 e-kohdan tarkoittamaa asennustyötä ja että työ eräitä eristystöitä lukuunottamatta olisi voitu teettää Kaipolan tehtaan omilla työntekijöillä. Sanotun soveltamisohjeen 4. kohdan mukaan työnantajan olisi ennen ulkopuolisen työvoiman käyttämistä varmistauduttava siitä, ettei yrityksen oma työvoima, joka soveltuisi tehtävän suorittamiseen, toiminut vajaatehoisesti tai ettei ulkopuolisen työvoiman käyttö johtaisi yrityksen oman työvoiman irtisanomiseen. Paperiliiton käsityksen mukaan soveltamisohjeen 4. kohta sisälsi myös kiellon lomauttaa omaa työvoimaa tällaisella perusteella.

Edellä sanotusta huolimatta työnantaja oli lomauttanut Kaipolan tehtaan työntekijät 19.1.-2.2.1983 väliseksi ajaksi. Lomautetuiksi olivat tulleet myös ne työntekijät, jotka olisivat voineet suorittaa tärkkelysaseman rakennustyötä.

Asiasta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittotasolla. Työnantajaliitto oli asettunut tukemaan työnantajan menettelyä siitä huolimatta, että se olisi voinut estää ennakolta tietämänsä työehtosopimuksen tietensä rikkomisen.

Edellä olevan perusteella Paperiliitto on vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja työnantajaliiton tuomitsemista saman lain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että Jämsän Vesi- ja Lämpö Oy:lle suoritettavaksi annettu työ oli käsittänyt toisaalta 9.11.1982 päivätyn tarjouksen mukaisen 115 000 markan hintaisen tärkkelyslaitteiston ja putkiston asennustyön ja toisaalta 12.11.1982 päivätyn tarjouksen mukaisen 22 500 markan hintaisen eristystyön ja että työ oli ollut soveltamisohjeen 5 e-kohdan tarkoittamaa asennustyötä. Työehtosopimuksen mukaan työn suorittamiseen oli voitu käyttää ulkopuolista työvoimaa. Kaipolan tehtaan työntekijöiden ammattitaito oli ollut eristystyötä lukuunottamatta tehtävän suorittamiseen soveltuva. Kuitenkin töiden suunniteltu aikataulu ja kunnossapitohenkilöstön jo entuudestaan täysi kapasiteetti kunnossapitotöissä ja eräissä investointitöissä olivat tosiasiallisesti estäneet tehtaan oman työvoiman käyttämisen. Näin ollen ulkopuoliselle annettua työtä ei ollut voitu teettää omalla työvoimalla.

Työnantajalla oli ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 8 §:n tarkoittama oikeus tehtaan kaikkien työntekijöiden lomauttamiseen. Tehtaan käyntiaste oli vuonna 1981 ollut noin 95 % ja tuotannon määrä 330 000 tonnia paperia. Vuonna 1982 käyntiaste oli pudonnut noin 75 %:iin ja kokonaistuotanto noin 250 000 tonniin paperia. Vuoden 1982 aikana työnantaja oli seisotuttanut eri paperikoneita lomauttamatta työntekijöitään, minkä lisäksi paperikone 1 oli seissyt lyhyttä jaksoa lukuunottamatta huhtikuusta 1982 alkaen.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on edelleen kertonut, että paperiteollisuudessa yritykset yleensä olivat mitoittaneet kunnossapito-osastojen vahvuuden tehtaan sisäisiä kunnossapitotöitä ajatellen. Omalla työvoimalla oli teetetty tehtaan käynnin turvaamiseksi tarvittavat toistuvat ylläpitotehtävät, joiden keskimääräinen henkilöstötarve oli työnantajan tiedossa ja arvioitavissa. Erityisesti työllistämistarkoituksessa yritykset olivat usein suorituttaneet varsinaiseen kunnossapitotoimintaan liittymättömiä investointitöitä ja uudisrakennustöitä omalla työvoimallaan.

Ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitus koski työehtosopimuksen soveltamisohjeen 2. kohdan mukaisesti ylläpitotehtäviä. Koska myös riidattomissa ylläpitotehtävissä oli aika ajoin esiintynyt erilaista työvoiman käyttötarvetta, soveltamisohjeeseen oli kirjattu eräitä tilanteita, joissa oli mahdollista teettää ulkopuolisella työvoimalla normaaleja kunnossapitotöitä esimerkiksi työhuippujen aikana tai muuten ajallisesti tai laadullisesti rajoitettuja työtehtäviä.

Kaipolan tehtailla oli vuoden 1982 aikana työllistetty oma kunnossapitohenkilöstö ilman lomautuksia siitä huolimatta, että tuotantoseisokkeja oli ollut lukuisia. Ulkopuolisen työvoiman määrä oli laskenut edellisvuodesta noin 30 %. Tehtaan omat kunnossapitotyöntekijät olivat suorittaneet paperikone 4:n levyjauhimien putkitustyötä lokakuusta 1982 alkaen. Tämä työ oli ollut samaa suuruusluokkaa kuin nyt kysymyksessä oleva tärkkelysaseman putkitustyö. Kaipolan kunnossapitotyöntekijät olivat jatkuvasti olleet täystyöllistettyjä heidän ammattiinsa soveltuvissa kunnossapitotöissä. Heidän enempi käyttämisensä investointiluontoisissa työtehtävissä olisi merkinnyt kunnossapitotehtävien kunnollisen hoidon estymistä ja tehtaan jatkuvan käynnin vaarantumista. Kunnossapitotyöntekijät eivät olleet toimineet vajaatehoisesti minkään ulkopuoliselle annetun työtehtävän johdosta.

Työnantajaliitto on edelleen lausunut, että soveltamisohjeen 3. ja 5. kohdassa mainituissa tilanteissa työnantaja voi oman työvoiman käytön sijasta teettää työn ulkopuolisella työvoimalla. Ohjeen 2. kohdassa rajoitettiin työnantajalle muutoin kuuluvaa oikeutta käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa. Uuden tärkkelysaseman rakentamiseen liittyvät investointityöt eivät olleet normaaleja sisäisiä ylläpitotehtäviä vaan investointitöitä, joita työnantajalla oli 2. kohdan perustella oikeus teettää ulkopuolisella työvoimalla. Ulkopuolisen työvoiman käyttömahdollisuus eri investointitöissä ilmeni myös 5 e-kohdasta.

Soveltamisohjeen 3:tta ja 4:tta kohtaa oli tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, mitä näkemystä 4. kohtaan sisältyvä viittauskin puolsi. Sen mukaan työnantajan oli 3. kohdassa mainituissa tapauksissa varmistauduttava siitä, ettei tehtävän suorittamiseen soveltuva oma työvoima samaan aikaan toiminut vajaatehoisesti. Ohjeen 5 a-f kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa työnantajalle oli kunnossapitotöiden osalta annettu lisäksi mahdollisuus ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen ohjeen 2-4 kohdista riippumatta. Viimeksi mainitun kohdan irtisanomiskieltoa ei voitu Paperiliiton väittämällä tavoin laajentaa koskemaan lomautustilanteita.

Esittämillään perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa kertonut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan tehtailla oli työntekijäpuolelle 2.11. ja 17.12.1982 annettu tieto ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä työehtosopimuksen soveltamisohjeen 5 e kohdan tarkoittamaan asennustyöhön 3.1.1983 alkaen. Asiasta syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu liittojen kesken 28.12.1982. Konekorjaamon 108 työntekijää olivat 3.1.1983 kello 12 ryhtyneet lakkoon, joka oli päättynyt seuraavana päivänä kello 6. Lakon syyksi oli ilmoitettu ulkopuolisen työvoiman käyttäminen ja lakkoon oli osallistunut ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä.

Työnantaja oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen antanut 19.11.1982 ennakkoilmoituksen ajalle 19.1.-2.2.1983 toimeenpantavasta lomautuksesta. Neuvottelujen yhteydessä työnantaja oli selvittänyt Kaipolan tehtaan vuoden 1982 käyntiasteen ja tuotantomäärän. Asiaa koskevissa erimielisyysneuvotteluissa 28.12.1982 Paperiliitto oli katsonut, että toteuttaessaan aikomansa lomautuksen työnantaja ei ollut noudattanut työehtosopimuksen soveltamisohjeiden 4. kohdan määräystä. Työnantaja oli antanut varsinaisen lomautusilmoituksen 31.12.1982. Saadakseen ilmoitetun lomautuksen peruutetuksi Kaipolan tehtaan kaikki 560 työntekijää olivat 4.1.1983 kello 6 ryhtyneet lakkoon, joka oli päättynyt 5.1.1983 kello 6. Lakkoon oli osallistunut ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä.

Työnantaja oli määrännyt erään kunnossapitotyöntekijän suorittamaan haalaustyötä ulkopuoliselle työvoimalle annetun työn yhteydessä. Työntekijän kieltäydyttyä suorittamasta työtä olivat tehtaan 180 kunnossapito-osaston työntekijää, tukeakseen haalausmiehen työstäkieltäytymistä, ryhtyneet 11.1.1983 kello 9 lakkoon, joka oli päättynyt 12.1.1983 kello 6. Kunnossapito-osaston 165 työntekijää olivat samasta syystä olleet lakossa viimeksi mainittuna päivänä kello 9-11 välisen ajan.

Edellä kerrotun perusteella Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että Paperiliiton Kaipolan osastoon kuuluvat työntekijät olivat näillä työtaistelutoimenpiteillään pyrkineet painostamaan työnantajaa peruuttamaan suunnitellun lomautuksen ja ulkopuolisen työvoiman käytön sekä pyrkineet painostamaan työnantajaa työnjohtamiseen kuuluvassa asiassa. Lisäksi työnantajaliitto on katsonut, että ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelutoimenpiteen estämiseksi ja että ammattiosasto vastasi luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan jäsenten osallistumisesta lakkoon.

Tämän vuoksi Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan tehtailla on ollut irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 8 §:n mukainen oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa myös konekorjaamon työntekijöitä 19.1.-2.2.1983 väliseksi ajaksi. Lisäksi työnantajaliitto on vaatinut ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt työn keskeytysten tapahtuneen kanteessa ilmoitetulla tavalla. Pääluottamusmies ja konekorjaamon luottamusmies olivat 12.1.1983 pidetyssä työntekijöiden kokouksessa onnistuneet estämään työstäkieltäytymisten jatkumisen. Kiistanalainen haalaustyö oli suoritettu välittömästi kokouksen jälkeen.

Työntekijäpuoli on katsonut, että työstäkieltäytymiset olivat kohdistuneet työnantajan työnjohtotoimenpiteisiin. Ilman työnantajan ilmoittamaa lomautusta ja ulkopuolisen työvoiman sopimuksenvastaista käyttämistä työstäkieltäytymisiä ei olisi tapahtunut. 3.-5.1.1983 sattuneet tapahtumat olivat olleet luonteeltaan mielenosoituksia ja 11.-12.1.1983 sattuneilla tapahtumilla oli pyritty saamaan työnantaja peruuttamaan toimeenpanemansa palkanmaksun keskeytykset.

Paperiliitto on vielä huomauttanut, ettei se ollut riitauttanut 19.1.-2.2.1983 tapahtuneen lomautuksen perusteeksi ilmoitettuja seikkoja, vaan että työntekijäpuoli oli paikallisesti esittänyt lomautuksen vaihtoehdoksi muun muassa vuoron purkua tai vapaapäivien aikaistamista. Nämä ehdotukset eivät olleet vaikuttaneet työnantajan päätöksiin. Paperiliitto on viitannut työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin säännökseen ja työehtosopimuksen 30 §:n sopimuksen tulkintaa ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin ja vastustanut työnantajaliiton vahvistusvaatimusta konekorjaamon työntekijöiden osalta.

Paperiliiton Kaipolan osasto n:o 80 r.y. on ollut kuultavana jutussa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja havaitsee, että niin paikallisissa kuin liittotasonkin neuvotteluissa on ollut esillä kysymys siitä, onko Yhtyneet Paperitehtaat Oy:llä ollut oikeus antaa Kaipolan paperitehtaan tärkkelysaseman asennustyö kokonaisuudessaan ulkopuolisen työvoiman tehtäväksi, kun yhtiö on saman aikaisesti ilmoittanut lomauttavansa koneosaston putkimiehet 19.1.-2.2.1983 väliseksi ajaksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen tutkimista vastaan tehdyn väitteen.

Tutkiessaan kanteet työtuomioistuin havaitsee, että asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko tärkkelysaseman rakentamista pidettävä sellaisena työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeessa tarkoitettuna työnä, jonka suorituttaminen ulkopuolisella työvoimalla soveltamisohjeen 4 kohdan määräykset huomioon ottaen on ollut mahdollista.

Jutussa on selvitetty, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on, kokeiltuaan erään yrityksen laitteilla puolen vuoden ajan tärkkelyksen käyttöä tuotannossaan, päättänyt asentaa Kaipolan tehtaalle oman tärkkelysaseman. Yhtiö on 22.11.1982 tilannut Jämsän Vesi- ja Lämpö Oy:ltä tärkkelyslaitteiston ja putkiston paikalleen asentamis-, maalaamis- ja eristystyön. Sanotun yhtiön työntekijät ovat aloittaneet työn 3.1.1983. Asennustyön määräksi on arvioitu neljän työntekijän kahden kuukauden työ. Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että yhtiön konekorjaamon työntekijät olisivat ammattitaitonsa puolesta kyenneet suoriutumaan tärkkelysaseman asennustyöstä eristystyötä lukuunottamatta.

Jutussa on edelleen selvitetty, että yhtiö on tehtaan valmistamien paperilaatujen tilausvajauksen vuoksi 19.11.1982 antanut tehtaan työntekijöille ennakkoilmoituksen lomautuksesta sekä 31.12.1982 lomautusilmoituksen. Työntekijät ovat olleet lomautettuina 19.1.-2.2.1983 välisen ajan. Työnantajapuoli on esittänyt selvitystä siitä, ettei yhtiöllä ole ollut tarjota koneosaston työntekijöille lomautuksen ajaksi mielekästä työtä ja että ulkopuolisella työvoimalla teetettävänä ollut tärkkelysaseman asennustyö on keskeytetty lomautuksen ajaksi.

Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan soveltamisohjeen 2 kohdassa on rajoitettu työnantajan oikeutta käyttää ulkopuolista työvoimaa tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä. Ohjeen 3 kohdassa todetaan käytön olevan mahdollista työhuippujen tasaamisessa ja muuten ajallisesti tai laadullisesti rajoitetuissa työtehtävissä. 4 kohdan mukaan työnantajan on kuitenkin 3 kohdan tapauksissa varmistauduttava siitä, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Soveltamisohjeen 5 kohdan toisen kappaleen luettelon määräykset koskevat ulkopuolisen työvoiman käyttämistä kunnossapito- ja korjaustöissä. Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että tärkkelysaseman asennustyö on ollut sanotun luettelon e kohdan tarkoittamaa asennustyötä.

Kun esitetyn selvityksen mukaan yhtiöllä on jo ennen tärkkelysaseman tilaamista ollut tiedossaan, ettei omalle, tehtävän suorittamiseen soveltuvalle työvoimalle ole riittävästi työtä ja että työn vähyys tehtaalla johtaa myös konekorjaamon työntekijöiden lomauttamiseen, se on antaessaan tärkkelysaseman kaikki asennustyöt ulkopuolisen työvoiman suoritettavaksi tietensä rikkonut työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, joka on hyväksynyt yhtiön menettelyn, on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Jutussa on edelleen selvitetty, että konekorjaamon 108 työntekijää ovat painostaakseen työnantajaa luopumaan ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä 3.1.1983 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt 4.1.1983. Vastalauseena ilmoitetulle lomautukselle ja saadakseen lomautuksen peruutetuksi Kaipolan tehtaan kaikki 560 työntekijää ovat ryhtyneet viimeksi mainittuna päivänä lakkoon, joka on päättynyt 5.1.1983. Molempiin lakkoihin on osallistunut myös ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä.

Kunnossapito-osaston eräät työntekijät ovat 11.1.1983 kieltäytyneet suorittamasta haalaustyötä ulkopuolisella työvoimalla teetetyn työn yhteydessä. Työnantajan keskeytettyä palkanmaksun työstäkieltäytyneille osaston 180 työntekijää ovat sanottuna päivänä ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt seuraavana päivänä kello 6. Osaston 165 työntekijää ovat vielä samasta syystä olleet 12.1.1983 kello 9-11 välisen ajan lakossa. Luottamusmiehet ovat toimenpiteillään saaneet viimeksi mainitun lakon päättymään ja osaston työntekijät suorittamaan kiistanalaiset työtehtävät.

Edellä kerrotut työnteon keskeytykset ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto vastaa toimikuntansa jäsenten ja luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin, hyläten Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen vahvistusvaatimuksen osalta, harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta viisisataa (500) markkaa ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä neljätuhatta viisisataa (4 500) markkaa sekä Paperiliiton Kaipolan osaston Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa. Jutun näin päättyessä sekä asian laatuun nähden saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, M. Virtanen, Kuivanen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.