Labor court allows strike retaliation claim against employer for halting day workers after shift workers strike.

Tuotantolaitosten vuorotyöntekijöiden aloittaman lakon jälkeen työnantaja oli keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun osalta päivätyöntekijöistä. Esitetyn selvityksen mukaan ainakin osa näiden päivätyöntekijöiden tekemistä töistä oli ollut sellaisia, joita vuorotyöntekijöiden lakosta huolimatta olisi voitu jatkaa. Työnteon keskeyttäminen myös näiden työntekijöiden osalta oli siten muodostanut painostustoimenpiteeksi katsottavan vastatoimenpiteen vuorotyöntekijöiden aloitamalle lakolle ja työnantaja oli siihen ryhtyessään syyllistynyt työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Työnantaja tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. (Ään)

Asianosaiset: Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

Kuultavat: Kemira Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 25.3.1981 allekirjoitetussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §.

Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 §.

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §.

A. Säännöllinen työaika

8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa.

Pysyväisluontoisista työtuntijärjestelmän muutoksista on ilmoitettava pääluottamusmiehelle ja niille työntekijöille, joita muutos koskee, vähintään 2 viikkoa aikaisemmin.

B. Keskeytymätön 3-vuorotyö

1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.

2. Niiden työntekijöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, on 1736 tuntia vuodessa. 30 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen työntekijöiden vuotuinen työaika on 1700 tuntia. Yllä mainitut vuosityöajat edellyttävät, että vuosiloma pidetään kokonaisuudessaan kalenterivuoden aikana. Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

3. Keskimäärin 36 tunnin viikottainen työaika suositellaan toteutettavaksi 5-vuorojärjestelmällä. Mikäli yritys- tai tehdaskohtaiset syyt vaativat muunlaisia järjestelmiä, tulee niitä koskevien määräysten mm. vuosityöajan suhteen vastata 5-vuorojärjestelmän määräyksiä.

4. Työtuntijärjestelmä on ennen sen käyttöön ottamista saatettava liittojen tietoon sen seikan varmistamiseksi, että liittojen välillä sovitut periaatteet työajan lyhentämisessä toteutuvat.

12. 5-vuorojärjestelmässä vuosiloma sisältyy työtuntijärjestelmän vapaajaksoihin. 4-vuorojärjestelmissä vuosiloma voidaan antaa työtuntijärjestelmän ulkopuolella.

Kaikki työnantajan työstä sulkemat päivätyöntekijät olivat olleet työnhaluisia ja työnantajan käytettävissä.Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työnantaja oli menettelyllään pyrkinyt painostamaan työntekijöitä vuorotyöntekijöiden lakon johdosta. Tällä menettelyllään työnantaja oli syyllistynyt työehtosopimuslaissa kiellettyyn vastatyötaistelutoimenpiteeseen, joka oli alkanut 17.1.1983 kello 15.45 ja päättynyt 20.1.1983 kello 7.

Edellä olevilla perusteilla Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Kemira Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Selvää oli, että prosessin pysähtyessä vuorotyöntekijöiden lakon johdosta, oli tämä aiheuttanut työn olennaisen vähenemisen tai loppumisen muiltakin tuotantolaitoksen työntekijöiltä. Kun työnantaja oli koko vuorotyöntekijöiden lakon ajan pitänyt työntekijät tilanteen tasalla ja selvittänyt työntekijöiden edustajille myös ne perusteet, joiden nojalla osalta työntekijöistä jouduttiin työnteko ja palkanmaksu keskeyttämään osan työntekijöistä voidessa edelleen jäädä työhön, ei voinut olla kysymys mistään vastatyötaistelutoimenpiteestä.

Kemira Oy:n Kokkolan tuotantolaitoksilla oli yhteensä 360 työntekijää, joista työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen hetkellä lakossa oli ollut 80. Työhön oli edelleen jäänyt 165 työntekijää. Näin ollen ei voitu edes olettaa, että työnantaja joutuessaan tuotannon keskeytymisen vuoksi keskeyttämään työnteon ja palkanmaksun 115:ltä työntekijältä, olisi samalla ryhtynyt vastatyötaisteluun muutaman työntekijän osalta. Kantajan mainitsemissa esimerkkitapauksissa ei kysymyksessä ollutta työtä ollut lainkaan tehty tai sitten väitettyä työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä ei ollut tapahtunut. Tämän vuoksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Ammattiosaston toimikunnan 17.1.1983 pidetyssä kokouksessa oli todettu työnantajan toimenpiteen perusteettomuus. Ammattiosaston puolesta oli seuraavana päivänä toimitettu työnantajalle tämä kokouksen kannanotto sekä ilmoitus työsulun kohteeksi joutuneiden työntekijöiden halukkuudesta jatkaa työtä.

Työntekijäpuolen esittämässä noin 70:ää työntekijää koskevassa selvityksessä oli työntekijäpuolelta ilmoitettu, että työnteon keskeyttämisen jälkeen työntekijät olivat palanneet samoihin töihin, joita he olivat olleet tekemässä ennen työnteon keskeyttämistä. Normaalin käytännön mukaan työntekijät kuitenkin tulivat aina edelliseen työhön, vaikka se olisi valmistunutkin, jolloin työnjohtaja määritteli työntekijälle uuden työn. Tämä saattoi olla selitys työntekijäpuolen virheelliseen käsitykseen töiden keskenjäämisestä. Paikkaansa ei pitänyt myöskään se väite, että tehtaan ylösajo olisi viivästynyt työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen johdosta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kemira Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Kantaja on esittänyt muun muassa korjaamon sekä rakennus- ja siivousosaston osalta luettelon työntekijöistä ja heidän työnteon keskeyttämisen alkaessa tekemistään töistä, joiden on tuolloin ilmoitettu jääneen kesken ja joihin työntekijöiden on ilmoitettu palanneen työnteon keskeyttämisen jälkeen. Ainakin osa näistä töistä on esitetyn selvityksen mukaan ollut sellaisia, joiden tekemistä olisi voitu vuorotyöntekijöiden lakosta huolimatta jatkaa. Työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen myös näiden työntekijöiden osalta on siten muodostunut painostustoimenpiteeksi katsottavaksi vastatoimenpiteeksi vuorotyöntekijöiden aloittamalle lakolle ja Kemira Oy on siihen ryhtyessään syyllistynyt työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kemira Oy:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Kemian Työntekijäin Liitolle kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa ja korvaamaan mainitun liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Lappalainen, Vihma, M. Virtanen, Leivo ja P. Virtanen.

Eri mieltä olevan jäsen M. Virtasen lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Työnantajapuolelta on esitetty, että tuotantotyöntekijöiden lakon johdosta päivätyöntekijöiden normaalit työt ovat loppuneet päivän kuluessa ja työntekijöille on jouduttu järjestämään sellaisia töitä, jotka ovat myöhemmin tuotannon jatkumisen kannalta olleet mielekkäitä. Korjaamon osalta on kantaja esittänyt luettelon työntekijöistä ja heidän työnteon keskeyttämisen alkaessa tekemistään töistä, joihin työntekijöiden on ilmoitettu palanneen työnteon keskeyttämisen jälkeen. Näiden esimerkkitapausten osalta ei ole tarkempaa selvitystä esitetty siitä, koska eri töiden teko on aloitettu ja kuinka kauan sitä mahdollisesti on jatkunut työnteon keskeyttämisen jälkeen. Kantajan luettelossa ensimmäisenä esittämän kalsiumkloriditehtaan esihaihduttimeen liittyvän työn osalta on työnantajapuolelta esitetty, että kyseessä on ollut sellainen työ, jonka tuotantopuoli normaalin käytännön mukaan tilaa korjaamolta. Tällaista tilausta ei työnteon keskeyttämisvaiheessa ollut vielä tehty.

Vaikka joissakin esitetyissä esimerkkitapauksissa olisi työtä ehkä saattanut vielä riittää pidempäänkin, on työ kuitenkin vähentynyt tuotantotyöntekijöiden lakon johdosta. Työnteon keskeyttämiselle osalta päivätyöntekijöistä on näin ollen ollut asialliset perusteet. Tämän vuoksi katson näyttämättä jääneen, että työnteon keskeyttämisen tarkoituksena olisi ollut painostaa päivätyöntekijöitä ja että työnantaja olisi näin ollen ryhtynyt vuorotyöntekijöiden lakon johdosta vastatyötaistelutoimenpiteeseen, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Lisäksi velvoitan Kemian Työntekijäin Liiton korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.