Labour Court dismissed claim that overtime pay applies when an employee holds a second post and receives a special allowance.

Erikoishammashoitaja hoitanut oman virkansa ohella johtavan hammashoitajan virkaa saaden kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti neljäsosan johtavan hammashoitajan peruspalkasta. Ovo-määräyksen saaneelle viranhaltijalle ei maksettu lisä-, yli-, sunnuntaityö ynnä muita korvauksia. Tätä ei kuitenkaan sovellettu työaikalain alaiseen viranhaltijaan siltä osin kuin sillä rajoitettiin viranhaltijan oikeutta saada työaikalain säännösten mukainen korvaus ylija sunnuntaityöstä. Työtuomioistuin on katsonut, ettei työaikalain alaisilla erikoishammashoitajalla ollut oikeutta saada samanaikaisesti sekä ns. ovo-palkkiota että ylityökorvauksia. (Ään.)

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Lahden kaupunki

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1981 solmitussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II. SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. l u k u

TYÖAIKA

31 §

1 mom. Lisä,- yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevia, tämän virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan,

3) joka on määrätty hoitamaan omien virkatehtäviensä ohella toista virkaa tai virkatehtävää ja saa siitä eri korvauksen,

33 §

1 mom. Työaikalain alaiseen viranhaltijaan ei sovelleta, ellei tämän tai muun virkaehtosopimuksen määräyksistä muuta johdu, sopimuksen

31 §:n määräyksiä siltä osin kuin niillä rajoitetaan viranhaltijan oikeutta saada työaikalain säännösten mukainen korvaus ylityöstä ja sunnuntaityöstä sekä, jollei 30 §:n 3 momentin mukaisesta sopimuksesta muuta aiheudu, varallaolosta.

2 mom. Edellä tässä sopimuksessa olevien määräysten estämättä noudatetaan työaikalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen työnjohtajien ylityön ja sunnuntaityön korvaamisesta sekä muusta erityisasemasta, mitä sanotussa laissa on säädetty.

2. l u k u

PALKKAUS

43 §

4 mom. Oman viran ohella tapahtuvaa toisen pääviran väliaikaista hoitamista koskevasta palkkiosta määrätään erikseen kussakin tapauksessa huomioon ottaen, että palkkio on vähintään neljännes ja enintään puolet viimeksi mainitun viran peruspalkasta. Jos viranhaltija on lain, asetuksen taikka ohje- tai johtosäännön taikka asianomaisen päätöksen mukaan velvollinen hoitamaan toista virkaa omansa ohella, hänelle ei kuitenkaan suoriteta tästä palkkiota.

Mikäli viranhaltija oli määrätty hoitamaan toista virkaa oman virkansa ohella, hänelle suoritettiin palkkio noudattaen virkaehtosopimuksen 43 §:n 4 momentin määräyksiä. Työaikalain alaisella viranhaltijalla oli oikeus saada virkaehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin perusteella työaikalain mukaisen säännöllisen työajan ylittävältä ajalta työaikalain mukaiset ylityökorvaukset sekä sunnuntaityöstä sunnuntaityökorvaus. Virkaehtosopimuksen 43 §:n 4 momentin mukainen ovo-palkkio oli palkkioita lisääntyneistä tehtävistä ja vastuusta. Ovo-palkkioon ei ollut kuitenkaan sisällytetty työaikalain mukaisia korvauksia yli- ja sunnuntaityöstä. Työaikalain alaisella viranhaltijalla oli oikeus saada samanaikaisesti molemmat korvaukset eli ovo-palkkio ja työaikalain mukaiset yli- ja sunnuntaityökorvaukset.

Työaikalain soveltamisesta kunnallisiin viranhaltijoihin 10.10.1975 annetun asetuksen (782/75) nojalla työaikalakia sovellettiin kunnallisiin viranhaltijoihin. Mainitun asetuksen nojalla erikoishammashoitaja Terttu Eerikäinen oli työaikalain alainen. Työaikalain 17 §:n 8 momentin mukaan sopimus, jolla vähennettiin työntekijälle sanotun pykälän mukaan tulevia etuja tai jolla edellä mainittu korotettu palkka sisällytettiin peruspalkkaan, oli mitätön. Kun kysymyksessä oli työaikalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijä, voitiin ylityöstä tuleva korotettu palkka kuitenkin sopia maksettavaksi erillisinä kuukausikorvauksina. Koska Eerikäinen ei ollut työaikalain 3 §:n 2 momentissa tai vastaavasti työaikalain soveltamisesta kunnallisiin viranhaltijoihin annetun asetuksen 3 §:ssä tarkoitettu työntekijä, ei hänen osaltaan ollut voitu sopia korotettua palkkaa maksettavaksi erillisenä kuukausikorvauksena.

Työaikalain 17 §:n 8 momenttia käsittelevän oikeuskäytännön osalta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on viitannut työneuvoston lausuntoihin n:ot 937 ja 942 sekä korkeimman oikeuden tuomioihin 1973 II 55 ja 1975 II 22.

Työaikalain 17 §:n 9 momentin ja 19 a §:n mukaan työaikalain 17 §:n säännöksistä voitiin poiketa kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja työaikalain 19 a §:ssä tarkoitettujen yhdistysten tekemällä virkaehtosopimuksella. Vuoden 1981-1983 kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ei ollut näin sovittu. Virkaehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin mukaan ei mainitun virkaehtosopimuksen 31 §:n määräyksiä sovellettu työaikalain alaiseen viranhaltijaan siltä osin kuin niillä rajoitettiin viranhaltijan oikeutta saada mm. työaikalain säännösten mukainen korvaus ylityöstä ja sunnuntaityöstä.

Edellä olevilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että erikoishammashoitaja Terttu Eerikäisellä oli oikeus saada ovopalkkion lisäksi samanaikaisesti virkaehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin nojalla työaikalain säännösten mukaiset korvaukset yli- ja sunnuntaityöstä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja katsoo, että alkuperäisessä kanteessa on vaadittu ylityö- ja sunnuntaityökorvausten maksamista erikoishammashoitaja Terttu Eerikäiselle sekä vastaajan velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Kantaja on kanteessa perustellut vaatimustaan muun muassa sillä, että "työaikalain alaisella viranhaltijalla on oikeus saada samanaikaisesti molemmat korvaukset eli ovo-palkkio ja työaikalain mukaiset yli- ja sunnuntaityökorvaukset". Tämän mukaan kanteessa on katsottava olevan kysymys siitä, että Eerikäiselle tulee maksaa ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset täysimääräisinä ovo-palkkiota niistä vähentämättä. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan väitteen siitä, että ovo-palkkion vaatimisen osalta kyseessä olisi kielletty kanteen laajennus ja työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tutkia jutun siltä osin kuin kanteesta ei ole luovuttu.

Lahden kaupunki on suorittanut Eerikäiselle ovo-palkkion ja sen lisäksi ylityökorvausten ja ovo-palkkion erotuksen. Sunnuntaityötä Eerikäinen ei ole joutunut suorittamaan sinä aikana, jolloin hän oman virkansa ohella on hoitanut toista päävirkaa. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V katsoo, että Eerikäiselle olisi tullut suorittaa ylityökorvaukset kokonaisuudessaan sekä ovo-palkkio. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta puolestaan on katsonut, että Eerikäiselle on maksettu ylityökorvaukset kokonaisuudessaan. Työaikalain alaisena viranhaltijana Eerikäisellä on ollut oikeus joko ovo-palkkioon tai työaikalain mukaisiin ylityökorvauksiin sen mukaan, kumpi on viranhaltijalle edullisempi vaihtoehto.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan ovo-palkkiota koskeva määräys on ollut jo Kaupunkiliiton mallivirkasäännössä, josta se on sellaisenaan siirretty vuonna 1971 ensimmäiseen virkaehtosopimukseen. Tällöin ovo-palkkiolle ei ole määritelty alarajaa, joka on myöhemmin määritelty neljännekseksi hoidettavan viran palkkiosta. Edelleen esitetyn selvityksen mukaan käytännössä on sovellettu ovo-palkkiota ja ylityökorvauksia koskevia määräyksiä siten, että työaikalain ulkopuoliselle viranhaltijalle on maksettu pelkkä ovo-palkkio siitä riippumatta, onko viranhaltija joutunut suorittamaan myös ylitöitä. Työaikalain alaiselle viranhaltijalle sen sijaan on maksettu ylityökorvaukset kokonaisuudessaan, mikäli niiden määrä on ylittänyt ovo-palkkion. Ovo-palkkio on korvausta lisääntyneestä työstä ja vastuusta varsinaisena työaikana. Sen sijaan asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, sisältyykö ovo-palkkioon myös korvaus työajan ulkopuolella suoritetusta työstä myös työaikalain alaisten viranhaltijoiden osalta.

Työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan osalta kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 31 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan muun muassa ylitöiden korvaamista koskevia virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan, joka on määrätty hoitamaan omien virkatehtäviensä ohella toista virkaa tai virkatehtävää ja saa siitä eri korvauksen. Sanotun virkaehtosopimuksen 33 §:n 1 momentin mukaan työaikalain alaiseen viranhaltijaan ei sovelleta, ellei tämän tai muun virkaehtosopimuksen määräyksistä muuta johdu, sopimuksen 31 §:n määräyksiä siltä osin kuin niillä rajoitetaan viranhaltijan oikeutta saada työaikalain säännösten mukainen korvaus ylityöstä ja sunnuntaityöstä.

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeessa sen 1.22. kohta koskee työaikalain alaisia viranhaltijoita (33 §). Soveltamisohjeen mukaan työaikalain alaisiin viranhaltijoihin ei virkaehtosopimuksen 33 §:n mukaan sovelleta sopimuksen sellaisia määräyksiä, jotka merkitsevät poikkeamista työaikalain ehdottomista säännöksistä. Soveltamisohjeen mukaan työaikalain alainen viranhaltija on virkaehtosopimuksen 33 §:n mukaan erityisasemassa muun muassa siten, että hänellä on oikeus virkaehtosopimuksen 31 §:n estämättä saada työaikalain säännösten mukainen korvaus ylityöstä ja sunnuntaityöstä sekä pääsääntöisesti myös työaikalain mukainen korvaus varallaolosta.

Työtuomioistuin katsoo, että työaikalain alaisella viranhaltijalla on virkaehtosopimuksen 33 §:n ja sen soveltamisohjeen nojalla oikeus saada työaikalain säännösten mukainen korvaus ylityöstä. Milloin työaikalain alaiselle viranhaltijalle on maksettu oman virkansa ohella tapahtuneesta toisen viran hoitamisesta ns. ovo-palkkio ja viranhaltijan tänä aikana tekemistä ylitöistä kertynyt korvaus on pienempi kuin ovo-palkkio, ei työaikalain säännöksiä ole rikottu. Tältä osin sekä virkaehtosopimuksen 31 §:n tarkoittama viranhaltija että 33 §:n tarkoittama työaikalain alainen viranhaltija ovat samassa asemassa. Mikäli ylityökorvausten määrä ylittää ovo-palkkion määrän, ei virkaehtosopimuksen 31 §:n määräyksiä sovelleta työaikalain alaiseen viranhaltijaan siltä osin kuin niillä rajoitetaan viranhaltijan oikeutta ylityökorvaukseen.

Työtuomioistuin katsoo edellä esitetyn nojalla, ettei kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 43 §:n 4 momentin ja 33 §:n 1 momentin 5 kohdan määräysten mukaan työaikalain alaisella erikoishammashoitaja Terttu Eerikäisellä ole oikeutta saada ajalta, jona hän on oman virkansa ohella hoitanut johtavan hammashoitajan virkaa, sekä niin sanottua ovopalkkiota että ylityökorvauksia. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden kunnallinen sopimusvaltuuskunta saa itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Metsäpelto, Airaksinen, Sulkunen ja Koivistoinen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Sopijapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, voidaanko työaikalain alaiselle viranhaltijalle virkaehtosopimuksen perusteella maksettava ns. ovo-palkkio ottaa vastaajan esittämin tavoin huomioon tällaiselle viranhaltijalle sinänsä riidattomasti kuuluvia yli- ja sunnuntaityökorvauksia maksettaessa, vai onko kantajan väittämin tavoin yli- ja sunnuntaityökorvaukset maksettava ovo-palkkion lisäksi.

Näillä perusteilla harkitsen oikeaksi, kanteen hyväksyen, lausua, että Lahden kaupunki on velvollinen suorittamaan työaikalain alaiselle erikoishammashoitaja Terttu Eerikäiselle tehtyjen työtuntien mukaan määräytyvät yli- ja sunnuntaityökorvaukset hänelle muulla perusteella maksettavan ovo-palkkion lisäksi. Jutun laatuun nähden TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. saa itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.