Labor court dismissed compensation claims where night work was periodized despite collective agreement rules requiring night shifts to end by midnight.

Työehtosopimuksen mukaan vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voitiin järjestää periodityöksi. Työnantaja oli järjestänyt työn kaksivuorotyöksi kello 15.00-23.00 ja 23.00-7.00, vaikka työehtosopimuksen mukaan kaksivuorotyön tuli päättyä viimeistään kello 24.00. Katsottu, että työn pääasiallinen luonne määräsi sen, mistä työstä ensisijaisesti on kysymys. Katsottu, että pääosa vartiointia ja lämmitystä suorittaneiden työntekijöiden työstä oli ollut lämmitystyötä.

Työnantajaliittoa ja työnantajaa vastaan hyvityssakkovaatimukset hylätty. Vahvistettu, että työnantaja on toiminut työehtosopimuksen vastaisesti, koska työtä ei olisi saanut järjestää periodityöksi.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 18.2.1979 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III Työaikaa koskevat määräykset

5 §

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

6 §

5. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan myös järjestää työaikalain 6 §:n mukaisesti periodityöksi.

7 §

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello 24.00. Vuorot vaihtuvat viikottain.

Luottamusmiehen ja Rakennustyöläisten Liiton toimitsijan vaatimuksesta huolimatta työnantaja oli järjestänyt työn edellä kerrotuin tavoin ainakin Aarne Marttisen ja Onni Suhosen osalta. Tämä työaikajärjestely oli kestänyt joulukuun puolivälin 1979 tienoilta ainakin tammikuun 1980 loppuun. Lämmitystyön ohella työntekijät olivat suorittaneet tiettävästi myös jossain määrin vartiointia. Myöhemmin työnantaja oli selittänyt, että kyseessä oli ollut pääasiallisesti vartiointityö ja sen ohessa vähäisemmässä määrin suoritettu lämmitystyö. Vartiointi voitiin työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan ja työaikalain 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan järjestää periodityöksi. Liittojen välisissä neuvotteluissa, jotka olivat päättyneet 9.6.1981, asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Työehtosopimusmääräyksessä, jossa vartiointityöhön oli rinnastettu vartioinnnin ohella tehtävä lämmitystyö, ei ollut tarkoitettu laajentaa periodityön alaa. Määräyksellä oli selvitetty sitä, että vartiointiin oli saattanut liittyä sen ohella tehtävä lämmitystyö. Päätyönä tuli siis joka tapauksessa olla vartiointi, jotta työ olisi voitu järjestää periodityöksi. Vartioinnin oli tullut olla työntekijän pääasiallisena tehtävänä. Periodityöksi ei voitu järjestää lämmitystyötä, jonka ohella oli tehty vartiointityötä. Periodityösäännökset olivat poikkeuksia säännöllistä työaikaa koskevista normeista, minkä vuoksi niitä oli tullut tulkita suppeasti.

Juvan virastotalon työmaalla lämmitys- ja vartiointityötä tekevien työntekijöiden pääasiallinen työ oli ollut öljykaminoista huolehtiminen ja lämpötilan seuraaminen. Vartiokellon vetäminen ei ollut tehnyt työstä pääasiallisesti vartiointityötä. Lauantait ja sunnuntait olivat olleet vapaapäiviä ja työ oli loppunut pakkasten helpottaessa keväällä. Jos vartiointi olisi ollut pääasiallinen tehtävä, sen tarve olisi ollut suurin viikonloppuina ja jatkunut keväällä ilmojen lämmettyä.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiö oli toiminut rakennusalan työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten vastaisesti järjestäessään työn Juvan virastotalon työmaalla Aarne Marttisen ja Onni Suhosen osalta edellä kerrotuin tavoin kello 15.00-7.00 välisenä aikana ja ilmoittaessaan menettelevänsä samoin myös Esko Siekkisen osalta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsisi Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien nojalla hyvityssakkoon valvontavelvoitteensa laiminlyömisestä.

Virastotalon työmaan vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö oli järjestetty kiertäväksi. Miehet olivat käyneet joka tunti vetämässä vartiokellon 4-6 vetopaikalla ja pakkasten tultua olivat ottaneet lämpölukemat kahden tunnin välein neljästä lämpömittarista. Virastotalon pohjakerroksen holvin valun yhteydessä työntekijät olivat suorittaneet 2-3 tunnin välein öljykaminoiden täytön. Muita kerroksia valettaessa oli miesten tehtävänä suorittaessaan vartiointia ollut vain öljykaminoiden silmälläpito, sillä kaminat olivat ottaneet öljyn suoraan tynnyreistä.

Virastotyömaan vartioinnin ohella suoritetusta lämmitystyön työaikajärjestelyistä oli syntynyt joulukuun puolen välin jälkeen työnantajan ja työntekijöiden kesken erimielisyyttä. Työntekijäpuoli oli kutsunut paikalle asiaa ratkaisemaan muun muassa Mikkelin työsuojelupiirin työläistarkastajan. Tarkastaja oli aluksi katsonut työn olevan yötyötä ja oli kehottanut työnantajaa hakemaan työsuojelupiiriltä poikkeuslupaa. Saatuaan asiasta lisäselvityksiä tarkastaja oli todennut 17.1.1980 antamassaan lausunnossa Marttisen ja Suhosen työn olleen työaikalain 6 §:n mukaista periodityötä.

Rakennusalan työehtosopimus ei ollut sisältänyt ennen vuotta 1966, jolloin työmarkkinoilla oli alkanut siirtyminen 40tuntiseen työviikkoon, määräyksiä periodityöstä. Työehtosopimusosapuolet olivat tässä yhteydessä katsoneet tarpeelliseksi ottaa sopimukseen myös periodityötä koskevan määräyksen. Neuvoteltaessa määräyksen tarkemmasta sisällöstä, liitot olivat olleet yhtä mieltä siitä, että työaikalain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vartiointityö ei sellaisenaan ollut riittävä. Työmaavartijan tehtäviin oli kuulunut hyvin usein myös runkovaiheessa olevan rakennuksen lämmitys. Tämän vuoksi työehtosopimukseen oli periodityötä koskevaan määräykseen otettu myös määräys vartioinnin ohella tehtävästä lämmitystyöstä. Tällöin ei ollut neuvoteltu siitä kumman työn, vartioinnin vai lämmityksen, oli oltava työntekijän pääasiallinen tehtävä. Vuonna 1966 oli uudisrakennuksen lämmitys ollut aikaa vievää työtä ja siihen oli tämän vuoksi saattanut kulua enemmän aikaa kuin vartioinnin suo

rittamiseen. Vuosien mittaan oli lämmitykseen kulunut aika huomattavasti pienentynyt.

Marttisen ja Suhosen pääasiallisena tehtävänä Juvan kunnan virastotalon työmaalla oli ollut vartiointi. Heidän oli työvuoronsa aikana joka tunti tehtävä vartiokierros, jonka suorittamisen tarkastaminen tapahtui vetämällä vartiokellot, joita oli sijoitettu 4-6 kappaletta eri puolille työmaata. Ainoa lämmittämiseen kuuluva tehtävä vartiointikierroksen aikana oli ollut öljykaminoiden silmälläpito. Marttinen ja Suhonen olivat jatkaneet työtään myös ilmojen lämmettyä keväällä. Näillä perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta kuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen mukaan "Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan myös järjestää työaikalain 6 §:n mukaisesti periodityöksi". Kun nyt kysymyksessä oleva työehtosopimusmääräys otettiin työehtosopimukseen, ei esitetyn selvityksen mukaan käsitelty kysymystä siitä, oliko lämmityksen tai vartioinnin oltava työntekijän pääasiallinen tehtävä. Työehtosopimusmääräyksessä mainitut kuljetus- ja vartiointityöt voidaan jo suoraan työaikalain 6 §:n säännöksen mukaan järjestää periodityöksi. Sen sijaan vartioinnin ohella suoritettavaa lämmitystyötä ei ole mainittu työaikalain 6 §:ssä. Työaikalain vakiintuneen tulkinnan mukaan työn pääasiallinen luonne määrää sen, mistä työstä ensisijaisesti on kysymys. Siten jos pääosa työstä on vartiointityötä ja vähäisempi osa lämmitystyötä, voidaan työaika kokonaisuudessaan järjestää vartiointityöstä säädetyllä tavalla.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö saadaan järjestää periodityöksi. Työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että kyseisellä työehtosopimusmääräyksellä on pelkästään tarkoitettu selventää vartiointityön käsitettä eikä varsinaisesti laajentaa periodityön soveltamisalaa. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Rakennusliike U. Lipsanen Kommandiittiyhtiötä sekä Suomen Rakennusteollisuusliittoa vastaan tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että kommandiittiyhtiö on kyseessä olevan rakennustyömaan valutyön aikana toiminut rakennusalan työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten vastaisesti järjestäessään Juvan virastotalon työmaalla Aarne Marttisen ja Onni Suhosen kello 15.00-7.00 välisenä aikana tekemän työn periodityöksi. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, Saastamoinen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.