Labor court dismisses claim that river transport in Nigeria violates collective agreement requiring three pilots. Court interprets 'sea transport' as outside European area, excluding river traffic.

Työehtosopimuksen määräyksen mukaan tuli valtameriliikenteessä olevassa aluksessa olla kolme perämiestä. Työehtosopimuksessa oli Euroopan liikenne määritelty samoin sanoin kuin asetuksessa kauppa-alusten päällystöstä. Kun valtameriliikenteen käsitettä ei ollut työehtosopimuksessa tarkemmin määritelty, oli työehtosopimuksen tarkoittama valtameriliikenne ymmärrettävä samalla tavoin kuin asetuksessa kauppa-alusten päällystöstä oli määritelty eli euroopanliikennealueen ulkopuoliseksi liikenteeksi.

Vahvistettu, että kanteessa tarkoitetulla kahdella aluksella olisi työehtosopimuksen mukaisesti tullut olla kolme perämiestä alusten ollessa liikenteessä Nigeriassa eräällä joella.

Kun asia oli ollut tulkinnanvarainen ja kun työnantaja käyttäessään aluksia liikenteessä yhdellä perämiehellä oli menetellyt merenkulkuhallituksen antaman alusten miehitystä koskevan lausunnon mukaisesti, ei työnantaja ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajayhdistys myöskään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Asianosaiset: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Ålands Redarförening r.f. Bulk Alandica Ab Ltd

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Varustamoyhdistys r.y:n, Ålands Redarföreningin ja Suomen Laivanpäällystöliiton välillä 29.5.1980 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien perämiesten palkkaus- ja työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Palkanlisät

c) V a l t a m e r i l i s ä: Yliperämiehelle 163 mk, I perämiehelle 147 mk ja II perämiehelle 135 mk:n suuruinen palkanlisä kuukautta kohden.

Lisä maksetaan kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtamerentakaisiin satamiin, koko palvelusajalta, kuitenkin enintään 20 päivältä sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia; b) muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeistä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaustai purkaussatamasta valtamerentakaisiin satamiin ja siihen saakka, jolloin alus saapuu ensimmäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- ja purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliikenteessä, maksetaan lisä kuten yllä myöskin satama-ajalta, ensimmäisen matkan paluun jälkeen. Verrattavissa lastaus- ja purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- tai riisumissatama.

Pöytäkirjamerkintä:

Liikennealueet

Euroopanliikenteellä tarkoitetaan liikennettä itämerenliikennealueen ulkopuolella Vienanmeren satamiin pohjoisessa, 11 astetta läntiseen pituuteen lännessä, sekä Välimerelle ja siihen liittyville vesille, ei kuitenkaan Suezia kauemmaksi.

Edelleen on ko. lisä maksettava kohdassa b) mainituin perustein, jos alus liikenteessä Pohjoisella Jäämerellä on saapunut satamaan, joka sijaitsee 45 itäisen pituusasteen itäpuolella.

Valtamerilisä maksetaan korotettuna 125 %:lla siltä ajalta, jonka alus yksinomaan on liikenteessä pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä sen alueen sisäpuolella, jonka rajana idässä on 30 astetta läntistä pituutta, etelässä 60 astetta eteläistä leveyttä ja lännessä 170 astetta läntistä pituutta.

12 §

Perämiesten lukumäärä

Valtameri- tai Euroopan liikenteessä olevassa aluksessa, jonka bruttovetoisuus ylittää 500 rekisteritonnia, tulee olla kolme perämiestä. Tästä voidaan poiketa milloin kolmatta perämiestä ei ilman kohtuutonta viivytystä saada tai milloin aluksessa ei ole voimassaolevan asuntoasetuksen edellyttämää hyttiä kolmannelle perämiehelle. Tästä on toimitettava kirjallinen ilmoitus Suomen Laivanpäällystöliitolle. (Tämä määräys ei koske pientonniston työehtosopimuksessa tarkoitettuja aluksia.)

14 §

Työnjohto satamassa

Lastaus- ja purkaustyötä valvoo aina vähintään yksi perämies hyvän merimiestavan mukaisesti ellei aluksen päällikkö erityisistä syistä katso oikeaksi vapauttaa häntä tilapäisesti tästä tehtävästä.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Laivanpäällystöliitto on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että m.s. Cemgardilla ja m.s. Bulkgardilla on työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti oltava kolme perämiestä. Lisäksi Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut Bulk Alandica Ab Ltd:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Ålands Redarföreningin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kanteessa esitetty Ålands Redarföreningiin kohdistettu vaatimus oli aiheeton niin kauan kunnes Ålands Redarföreningin ja Suomen Laivanpäällystöliiton välisessä työehtosopimuksessa selvästi määriteltäisiin, voitiinko merenkulkuhallituksen antama lausunto ottaa työehtosopimuksen 12 §:n tulkinnan perusteeksi. Varustamoyhdistyksen edustaja oli käydyissä neuvotteluissa esittänyt, että osapuolet alistaisivat mainitun erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomen Laivanpäällystöliiton edustaja oli vastustanut tätä. Ennen kuin kysymyksessä olevan työehtosopimuksen määräyksen tulkinnasta oli päästy selvyyteen, varustamoyhdistys ei voinut valvoa, että jäsenvarustamo käyttäytyisi tietyllä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla Ålands Redarförening on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Ennen kuin laivat asetettiin liikenteeseen oli varustamo pyytänyt miehistöehdotuksesta lausuntoa merenkulkuhallitukselta ja jopa Suomen Laivanpäällystöliitolta ja muilta ammattijärjestöiltä. Merenkulkuhallitus oli vastannut tähän 11.9.1981 päivätyllä kirjeellä, jossa oli todettu, että kysymyksessä oleva liikenne suojatuissa kulkuvesissä Bonnyjoella voitiin katsoa rannikkoliikenteeksi. Merenkulkuhallitus oli hyväksynyt varustamon miehistöehdotuksen, jonka jälkeen laivat oli miehitetty ehdotuksen mukaisesti. Varustamo ei ollut pyytänyt eikä saanut erivapautta voimassa olevista määräyksistä. Varustamo oli ainoastaan pyytänyt merenkulkuhallitusta antamaan lausunnon varustamon omasta miehistöehdotuksesta, jonka varustamo itse oli katsonut olevan voimassa olevien säännösten mukainen.

Koska m.s. Cemgard ja m.s. Bulkgard olivat liikenteessä Euroopan ulkopuolella sellaisella rajoitetulla alueella ja sellaisissa olosuhteissa, että sitä voitiin verrata sisäliikenteeseen, ja koska kysymyksessä oleva liikenne ei ollut Euroopan liikennettä eikä valtameriliikennettä ja koska jopa merenkulkuhallitus oli todennut, että liikenne voitiin katsoa rannikkoliikenteeksi, ei alusten miehitys ollut ollut työehtosopimuksen 12 §:n vastainen. Edellä olevilla perusteilla Bulk Alandica Ab Ltd on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Merenkulkuhallitus oli katsonut m.s. Bulkgardin ja m.s. Cemgardin olevan valtameriliikenteessä. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa katsottiin mainituilla aluksilla suoritettu aluspalvelu valtameriliikenteessä suoritetuksi palveluksi. Toimiston pitämä merimiesrekisteri nautti julkista luotettavuutta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että ulkomaan liikenteen konealuksissa palvelevien perämiesten palkkausja työehtoja koskevan sopimuksen 12 §:n mukaan tulee valtameri- tai euroopanliikenteessä olevassa aluksessa, jonka bruttovetoisuus ylittää 500 rekisteritonnia, olla kolme perämiestä. Tästä voidaan poiketa sopimuksessa mainituin edellytyksin, joista esillä olevassa tapauksessa ei ole kysymys. Valtameriliikenteen käsitettä ei sopimuksessa ole määritelty. Euroopanliikenne sen sijaan on sopimuksen 2 §:n pöytäkirjamerkinnän kohdalla määritelty samoin sanoin kuin kauppa-alusten päällystöstä annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin 10 kohdassa. Asetuksen saman pykälän 11 kohdassa valtameriliikenne on määritelty liikenteeksi euroopanliikennealueen ulkopuolella.

Vastaajien taholta on tuotu esille, että liikennöinti Bonny-joella on sellaista sisäliikennettä, jota tarkoitetaan kauppa-alusten päällystöstä annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa. Myös kantajan työtuomioistuimessa todistajana kuulustuttama merenkulkuhallituksen edustaja on kertonut käsityksenään, että merenkulullisesti liikennöinti on verrattavissa sisäliikenteeseen. Kantajan puolelta on toisaalta esitetty, että muun muassa olosuhteet Nigeriassa aiheuttavat sen, ettei liikennettä voida verrata kotimaan liikenteeseen. Osapuolten taholta on myös esitetty toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, voitaisiinko edellä mainituilla aluksilla niiden ollessa liikenteessä Bonny-joella tarjota perämiehen koulutusta vastaavaa työtä kanteessa vaadituille kolmelle perämiehelle.

Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimiston pitämään luetteloon on kanteessa tarkoitetuilla aluksilla palveltu aika luettu miehistölle valtameriliikenteessä suoritetuksi palvelusajaksi. Kun työehtosopimukseen on otettu valtameriliikennettä koskevat määräykset, ei osapuolten välillä ole selvitetty erikseen käsitellyn sitä, mitä tarkoitetaan valtameriliikenteellä. Nyt esillä olevan kaltaisia tilanteita ei myöskään aiemmin ole tullut osapuolten välisissä neuvotteluissa esille, eikä kanteessa tarkoitetun kaltaisesta liikenteestä ole työehtosopimuksessa sovittu. Kun valtameriliikenteen käsitettä ei ole työehtosopimuksessa tarkemmin määritelty, on työtuomioistuimen mielestä sopimuksen tarkoittama valtameriliikenne ymmärrättävä samalla tavoin kuin asetuksessa kauppa-alusten päällystöstä on määritelty eli euroopanliikennealueen ulkopuoliseksi liikenteeksi.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että m.s. Bulkgard ja m.s. Cemgard ovat ollessaan Nigerian Bonny-joella olleet työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitetussa valtameriliikenteessä. Kun asia on ollut tulkinnanvarainen ja kun merenkulkuhallitus on antanut edellä selostetun alusten miehitystä koskevan kirjallisen lausunnon, ei Bulk Alandica Ab Ltd ole tätä ohjetta noudattaessaan työtuomioistuimen mielestä tietensä rikkonut työehtosopimusta, eikä Ålands Redarförening myöskään ole syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin, esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, harkitsee oikeaksi vahvistaa, että m.s. Bulkgardilla ja m.s. Cemgardilla olisi työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti tullut olla kolme perämiestä alusten ollessa kanteessa tarkoitetussa liikenteessä Nigerian Bonny-joella. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Saastamoinen, Uski, Hölttä ja Vertanen.

Eri mieltä olleen jäsen Saastamoisen lausunto, johon jäsen Uski yhtyi:

Jutussa esitetty selvitys osoittaa, että työehtosopimuksen 12 §:ssä mainittujen liikennealueiden määrittely perustuu merenkulullisiin seikkoihin. Edelleen on käynyt selville, että sopiessaan työehtosopimuksen 12 §:n sisällöstä kumpikaan sopijapuolista ei ole tarkoittanut sisällyttää kanteessa tarkoitetun kaltaista liikennöintimuotoa puheena olevan säännöksen piiriin. Kun esitetty selvitys lisäksi osoittaa, että merenkulullisesti kanteessa tarkoitettu liikennöinti Bonny-joella on rinnastettavissa sisävesiliikenteeseen, työehtosopimuksen 12 §:ää ei voida soveltaa, minkä vuoksi hylkään kanteen kokonaisuudessaan perusteettomana. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta yhdyn enemmistön mielipiteeseen.