Labor court dismisses union strike action against employer for targeting valid contract terms during negotiations.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the employer's claim that the union violated strike bans and peace obligations by targeting the validity period of an existing collective agreement. The union argued that its actions aimed only to influence future negotiations without altering the current contract, while the employer contended that the strikes constituted illegal pressure on ongoing talks. The court ruled that because the strikes specifically targeted the contract's duration, they violated the explicit prohibition on strike actions against valid agreement terms.
Legislator headnote
AI generatedSection 31 of the Collective Agreements Act; Section 32 of the Collective Agreements Act: Strike actions directed at a valid collective agreement or its specific provisions, including its duration, are prohibited regardless of the union's intent to influence future negotiations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosastot ja työntekijäliitto olivat ylityökiellolla ja paikallisilla työnseisauksilla painostaneet työnantajapuolta kiirehtimään käynnissä olleita työehtosopimusneuvotteluja. Painostustoimenpiteet ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet sopimuksen voimassaoloaikaa koskevaan määräykseen ja työntekijäliitto on tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen kesken 17.3.1982 allekirjoitetussa meijerityöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
30 §
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.
Jomman kumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
_____________________
Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille osapuolille kappale.
Pöytäkirjamerkintä 2:
_____________________
Elleivät sopimuspuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1 kappaleessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
31 §
Työrauha
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
32 §
Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä työehtosopimus on voimassa 28.2.1983 saakka ja jatkuu sen jälkeen samoin ehdoin yhden vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kirjallisesti irtisanottu kuukautta ennen sanotun ajan loppua. Kuitenkin ovat tämän työehtosopimuksen voimassaolon jälkeen neuvoteltaessa uudesta työehtosopimuksesta tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
Samansisältöiset määräykset ovat liittojen välillä niin ikään 17.3.1982 allekirjoitetussa leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 45, 46 ja 47 §:ssä sekä teurastamoiden, lihavalmistetehtaiden ja einestehtaiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 43, 44 ja 46 §:ssä.
Elintarvikealan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton neuvotellessa uudesta työehtosopimuksesta Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanssa keväällä 1983 oli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto toimeenpannut liittotoimikuntansa 25.2.1983 tekemällä päätöksellä ehdottoman ylityökiellon 2.3.1983 lukien.
Sen lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto tai sen ammattiosastot olivat järjestäneet niin sanottuja toimintapäiviä 9.3. Forssassa, 11.3. Tampereella (leipomoala), 15.3. Helsingissä (liha-ala), 16.3. Tampereella (liha-ala), 18.3. Helsingissä (leipomoala) ja 24.3. Turussa (leipomoala). Näinä toimintapäivinä tai niiden lähipäivinä olivat työntekijät olleet lakossa useissa Elintarvikealan Työnantajaliiton jäsenyrityksissä. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työantajapuolta käynnissä olleissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Työnantajaliitto oli kirjeitse ja suullisesti edellyttänyt työtaistelutoimenpiteiden peruuttamista ja niiden ehkäisemistä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ei ollut kuitenkaan menetellyt näin. Liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa 15.3.1983 oli työrauhatilanne ollut esillä. Tässä tilaisuudessa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton edustajat olivat nimenomaan todenneet Helsingin toimintapäivän 15.3.1983 olleen liiton järjestämän ja muidenkin toimintapäivien olleen liiton tiedossa. Liitto ei kuitenkaan ollut aikonut tehdä asiassa mitään.
Näillä perusteilla Elintarvikealan Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton tuomitsemista työehtosopimuslaissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että väite liiton julistamasta ylityökiellosta piti paikkansa. Samoin tiedot ammattiosastojen järjestämistä työnseisauksista pitivät luultavimmin paikkansa, vaikkei kannekirjelmän tietoja jälkikäteen enää voinut tarkistaa. Ammattiosastojen järjestämät työnseisaukset olivat niiden omatoimisuuden tulosta, eikä liitto ollut ollut järjestämässä Helsingin toimintapäivää 15.3.1983.
Sanotuilla toimenpiteillä ei oltu pyritty aikaansaamaan mitään muutoksia työehtosopimukseen sen jäljellä olevana voimassaoloaikana. Ylityökiellon julistamisella ja paikallisilla työnseisauksilla liitto ja ammattiosasto olivat pyrkineet pelkästään vaikuttamaan uuden solmittavan työehtosopimuksen sisältöön. Koska voimassaolevaa työehtosopimusta ei oltu pyritty miltään osin muuttamaan tai kumoamaan, eivät nämä toimenpiteet olleet voineet kohdistua työehtosopimuksen määräyksiin.
Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä liitto oli yli kymmenen vuoden ajan säännönmukaisesti toimeenpannut ylityökiellon. Näistä ei ollut aikaisempina vuosina syntynyt ongelmia, vaan niihin oli puolin ja toisin suhtauduttu osana neuvotteluihin liittyvää työmarkkinapolitiikkaa.
Paheksuttavaa oli, että kanne oli pantu vireille useita kuukausia työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ilman, että siitä olisi osapuolten välillä edes keskusteltu. Tällaista neuvottelua tai keskustelua edellytti liittojen välillä 5.11.1979 allekirjoitettu neuvottelumuistio. Vastaajaliitto oli lähtenyt siitä, että työehtosopimuksen solmimisella oli kuitattu neuvottelukierroksella tapahtuneet painostustoimenpiteet. Vastaajaliitto oli uskonut myös kantajaliiton ymmärtäneen tämän. Kantajaliitto oli nyt muuttamassa aikaisemmin noudatettuja pelisääntöjä. Kantajaliiton olisi tullut ilmoittaa ennen työehtosopimuksen allekirjoittamista, että se tuli nostamaan kanteen näistä tapahtumista. Tällä olisi saattanut olla merkitystä harkittaessa sopimusten allekirjoittamista.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta tai joka tapauksessa sen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Heiniö, M. Virtanen, Pennanen ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.