Labor court applies retail trade collective agreement over graphic arts due to company's primary business being music retail.

Huomioon ottaen kustannustoiminnan osuuden koko yhtiön toiminnasta ja sen, ettei tätä esitetyn selvityksen mukaan voitu pitää erillisenä osana yhtiön toiminnasta, katsottu, että asianomainen ala määräytyi esillä olevassa tapauksessa työnantajan pääasiallisen toimialan mukaan ja että pääasiassa musiikkialan tuotteiden tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavan yhtiön palveluksessa oleviin kustannustoimintaan liittyvissä tehtävissä työskentelevien työntekijöiden työsopimussuhteessa oli siten sovellettava kaupan alan konttorityöntekijöiden työehtoja koskevia työehtosopimuksia eikä graafisen alan työehtosopimuksia.

Asianosaiset: Lausunto Helsingin raastuvanoikeudelle (Kaija de Fresnes ynnä muut/Oy Musiikki Fazer Musik Ab)

Kuultavat: Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Työehtoliitto r.y. Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Liikeväen Liitto r.y. Handels- och industritjänstemannaförbundet r.f.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n, Työehtoliitto r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 14.4.1977 tehdyssä konttorityöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 11.3.1980 tehdyssä konttorityöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen osallisten kesken tehtyyn 1.3.1981 voimaan tulleeseen konttorityöntekijäin työehtoja koskevaan työehtosopimukseen ja 7.4.1983 tehtyyn työehtosopimukseen.

Samaan aikaan kuin Liiketyöntekijäin Liiton kanssa on Kaupan Työnantajaliitto solminut myös Suomen Liikeväen Liitto r.y:n ja Handels- och industritjänstemannaförbundet r.f:n kanssa konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevat työehtosopimukset, joihin sisältyvät edelle jäljennettyjä tai mainittuja Liiketyöntekijäin Liiton kanssa solmittujen sopimusten määräyksiä vastaavat määräykset.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n välillä 5.5.1976 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

SOVELTAMISALA

1 §

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat koulutuksestaan riippumatta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät kaupallis-hallinnollisissa konttori- ja toimistotehtävissä lukuunottamatta toimituksellisia, teknisiä tai välittömästi tuotantoon liittyviä tehtäviä.

Samojen osallisten kesken 5.3.1979 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

SOVELTAMISALA

1 §

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat koulutuksestaan riippumatta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät kaupallishallinnollisissa konttori- ja toimistotehtävissä lukuunottamatta teknisiä ja välittämästi tuotantoon liittyviä tai toimituksellisia tehtäviä poikkeuksena kuitenkin kustannustoimittajat, jotka kuuluvat tämän sopimuksen piiriin.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen osallisten välillä 7.3.1982 tehtyyn työehtosopimukseen.

Sihteeri-kirjeenvaihtaja Kaija de Fresnes, kustannustoimittaja Marja-Liisa Kuitunen, graafinen suunnittelija Marja Arvola-Paavilainen, pasteup-taittaja Leila Anja Aulikki Luoma, pasteup-taittaja Outi Manninen, composer-82-kirjoittaja Virpi Forsberg, osastosihteeri Tuija Mikkonen, tuotantosihteeri Rita Lindell, julkaisuoikeuksien hoitaja Mirjam Saksa, nuotinkirjoittaja Maija Ödner, nuotinkirjoittaja Maj-Britt Kukkonen, nuotinkirjoittaja Ritva Eerikäinen ja kustannustoimittaja Virpi Hannele Lehikoinen ovat Oy Musiikki Fazer Musik Ab:tä vastaan ajamissaan kahdessa eri kanteessa, jotka Helsingin raastuvanoikeus on vastaajan pyynnöstä päättänyt ottaa yhdessä käsiteltäväksi, lausuneet seuraavaa:

De Fresnes ja Kuitunen olivat olleet yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa vuodesta 1977 alkaen. Molempien palkka lokakuussa 1980 oli ollut 3 410 markkaa kuukaudessa. Kuitusen tehtävät kustannustoimittajana olivat kevyen musiikin nuottijulkaisujen ja toivelaulutekstivihon toimituksen valvonta ja toteutus, kotimaisten kustannussopimusten käsittely ja yhteydenpito eri tekijöihin sekä kotimaisiin kustantajiin, osallistuminen kevyen musiikin kustannustuotteiden ideointiin ja hahmotteluun ym., ja de Fresnesin sihteeri-kirjeenvaihtajana kustannusoikeuksien hankkiminen ja luovuttaminen, ulkomaisten sopimusten käsittely ja valvonta, yhteydenpito kotimaisiin levy-yhtiöihin, tarjousvalvonta, yhteydenpito tekijöihin ja heidän informoimisensa musiikkikustannustoiminnasta jne.

Kaikki kantajat olivat Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton jäseniä.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välinen työehtosopimus oli valtakunnallinen työehtosopimus, jonka piiriin kuuluivat myös kustannusalalla työskentelevät toimihenkilöt. Tämä kävi ilmi mainitun sopimuksen soveltamisalaa koskevasta 1 §:stä, ja mainittua sopimusta olisi siten sovellettava kaikkiin kantajiin. Sillä, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuului, ei asiassa ollut merkitystä. Työnantaja oli kuitenkin soveltanut kantajiin työehtosopimusta siten, että palkkauksen osalta heihin oli sovellettu mainittua graafisen alan työehtosopimusta ja muilta osin liikealan työehtosopimusta. Yhtiö oli siten soveltanut sopimuksia sille edullisimmalla tavalla.

Graafisen alan työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohta edellytti, että synnytysloman ajalta maksettiin täyttä palkkaa kolmelta kuukaudelta. Edelleen sopimuksen 25 §:n 2 kohta velvoitti työnantajan antamaan edellytysten täyttyessä toimihenkilölle talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus oli viisi työtuntijärjestelmän tarkoittamaa työpäivää. Muun muassa näitä graafisen alan työehtosopimuksen sisältämiä etuisuuksia eivät kantajat olleet saaneet hyväkseen. Liikealan työehtosopimuksissa ei ollut vastaavia sopimusmääräyksiä. Koska muun sopimuksen kuin graafisen alan sopimuksen soveltaminen oli työsopimuslain 17 §:n vastaista eikä kerrotunlainen kahden työehtosopimuksen soveltaminen saanut tukea työehtosopimuslain säännöksistä, vaan oli päinvastoin työehtosopimuslain 6 §:n vastainen, olivat kantajat tuloksetta yrittäneet saada työnantajaa noudattamaan graafisen alan työehtosopimusta.

Edellä olevilla perusteilla kantajat ovat vaatineet Oy Musiikki Fazer Musik Ab:n velvoittamista soveltamaan heidän työsuhteisiinsa Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä työehtosopimusta kokonaisuudessaan sekä suorittamaan heille kanteessa yksilöidyt rahamäärät mainitun työehtosopimuksen 20 §:n 6 kohdan tarkoittamana synnytysloman ajan palkkana ja mainitun työehtosopimuksen 25 §:n 2 kohdan tarkoittamana saamatta jääneiden talvilomien korvauksena sekä näille saataville lailliset korot.

Yhtiö ei ollut myöskään velvollinen työsopimuslain 17 §:n perusteella noudattamaan graafisen alan työehtosopimuksia. Kanteessa esitetty työsopimuslain 17 §:n tulkinta ei ollut Suomessa yleisesti hyväksytyn teollisuuslinjaperiaatteen mukainen. Tämän periaatteen mukaisesti yhtiö oli kaupallisena yrityksenä soveltanut kaikkiin konttoreissaan työskenteleviin työntekijöihin kaupan alan konttorisopimusta sopimuksen 1 §:ssä määrätyn soveltamisalan mukaisesti. Graafisen alan konttorisopimusta yhtiö joutuisi työsopimuslain 17 §:n perusteella noudattamaan silloin, jos kustantamotoiminnot olisivat joko sijainniltaan tai toiminnaltaan niin erillisiä, että niiden olisi katsottava muodostavan oman toimialan, esimerkiksi jos kustannuspalveluja myytäisiin huomattavassa määrin ulkopuolisille, tai jos kustannustoiminta käsittäisi myös oman painotoiminnan harjoittamisen.

Yhtiö ei ollut sitoutunut graafisen alan konttorisopimuksen noudattamiseen myöskään kantajien kanssa tehtyjen työsopimusten perusteella, vaikka palkkamäärittelyissä oli kaupan alan työehtosopimusten ohella huomioitu myös graafisen alan työehtosopimukseen sisältyviä palkkamääräyksiä. Näissä kirjallisissa työsopimuksissa oli nimenomaisesti todettu työsuhteessa noudatettavaksi työehtosopimukseksi Kaupan Työnantajaliiton tekemä konttorityöntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Sillä seikalla, mihin ammatilliseen järjestöön työntekijät olivat järjestäytyneet, ei ollut merkitystä heihin sovellettavaa työehtosopimusta määrättäessä. Asiassa oli ratkaisevaa sen sijaan se, millä toimialalla työnantaja yritystoimintaa harjoitti sekä mihin työehtosopimukseen työnantaja työehtosopimuslain 4 §:n perusteella oli sidottu. Tässä tapauksessa oli yhtiö sekä työehtosopimuslain 4 §:n että työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen ja oikeutettu noudattamaan kantajiin kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta edellä kerrotuin perustein. Kaupan alan konttorisopimus oli lisäksi työsuojeluhallituksen tulkinnan mukaan kaupan alan konttoreissa sovellettava yleinen valtakunnallinen työehtosopimus, jota tuli soveltaa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa, jollaisessa myös kaikki kantajat työskentelivät. Edellä kerrotuilla perusteilla vastaaja on pyytänyt kanteen hylkäämistä perusteettomana kaikilta osiltaan.

Raastuvanoikeudelle on annettu jäljennökset kahta kantajaa koskevista työsopimuksista, joissa noudatettavaksi työehtosopimukseksi on sovittu Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton sekä Suomen Liikeväen Liiton välinen konttorityöntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Kantaja on vielä esittänyt, että raastuvanoikeus pyytäisi työtuomioistuimen lausunnon siitä, oliko kantajiin sovellettava graafisen alan konttorisopimusta vai kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Vastaaja on vielä lausunut että sekä graafisen alan konttorisopimus että kaupan alan konttorityöntekijöitä koskeva sopimus olivat alalla yleisiksi katsottavia valtakunnallisia työehtosopimuksia. Vastaaja on ilmoittanut, ettei se vastustanut työtuomioistuimen lausunnon pyytämistä asiassa.

Helsingin raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko asianosaisten välisessä työsopimussuhteessa sovellettava kantajiin Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä työehtosopimusta kokonaisuudessaan vai Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välistä kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitolle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle, Kaupan Työnantajaliitolle, Työehtoliitolle, Liiketyöntekijäin Liitolle, Suomen Liikeväen Liitolle ja Handels- och industritjänstemannaförbundetille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

"Lausuntoasiassa on kysymys siitä, onko kantajien ja Oy Musiikki Fazer Ab:n välisissä työsuhteissa sovellettava Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n välillä tehtyä graafisen alan konttorisopimusta kokonaisuudessaan vai Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n solmimaa kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

STL toteaa, että jutun tosiasiapuoli on raastuvanoikeudessa jäänyt varsin selvittämättömäksi. Tästä syystä lausunnossa joudutaan keskittymään voimakkaasti siihen. Toisaalta jutussa ei liene kysymys kantajien työn luonteesta sinänsä, ts. ei ole väitettykään etteikö kantajien työsuhteisiin tulisi soveltaa GTT:n ja STL:n välistä työehtosopimusta, mikäli kysymys on kustannusalasta. Täten STL ei lausunnossaan lähemmin puutu kantajien toimenkuvauksiin ja GTT-STL tessin vastaaviin määräyksiin, vaan keskittyy kysymykseen siitä, mitä jutussa on pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna asianomaisena alana.

Teollisuuslinjaperiaate

Kirjassaan Työoikeus, yleinen osa, Sarkko toteaa, että asianomaista alaa on siten tulkittava, ettei tällä ilmaisulla pyritä sotkemaan työehtosopimusten solmimisessa noudatettavaa yleistä järjestelmää. Mikäli työnantaja teettää siis työtä sellaisella alalla, jossa solmitaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisia työehtosopimuksia, sovelletaan yleissitovana työehtosopimuksena myöskin teollisuuslinjaperiaatteen mukaista työehtosopimusta. Jos ko. alalla taas solmitaan ammatin mukaan määräytyviä työehtosopimuksia, sovelletaan yleissitovana työehtosopimuksena myöskin ammatin mukaan määräytyvää työehtosopimusta. Täten ilmaisulla asianomainen ala tarkoitetaan tilanteesta riippuen joko teollisuuden alaa tai ammatin mukaan määräytyvää työalaa. Tyypillisenä esimerkkinä sellaisesta alasta, jolla työehtosopimukset laaditaan ammatin mukaan, Sarkko mainitsee kaupan alan.

Muutoinkaan teollisuuslinjaperiaatetta ei Suomessa edes teollisuudessa noudateta puhtaana. Graafisen teollisuuden työpaikoissa sovelletaan yleisesti viittä (5) eri työehtosopimusta. Lisäksi näyttää siltä, että graafinen ala (kustannustoiminta mukaan luettuna) on mm. perinteistään johtuen erittäin "erottuva". Niinpä pääasiassa muuta teollisuutta harjoittavista työnantajista ovat graafisen toimintansa osalta liittyneet GTT:hen ja siten sitoutuneet graafisen alan työehtosopimusten soveltamiseen seuraavat:

- A. Ahlström Oy / Kauttua - Yhtyneet Paperitehtaat / Simpele - Oy Tampella Ab / Kotelotehdas

Pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavista yrityksistä ovat ainakin seuraavat graafisen toimintansa osalta liittyneet GTT:hen:

- Valistus - Kulutusosuuskuntien Keskusliitto - Suuri Suomalainen Kirjakerho - Uusi Kirjakerho - Akateeminen Kustannusliike Oy - Arila Oy - Esselte Dymo Oy - Oy Grafica Ab - Kirjatarvike Oy - Kirjateollisuusasioimisto Oy - Oy Papyrus Ab - Voitto Pohjola Oy - Kauppiaitten Kustannus Oy

STL katsoo, ettei yleisluontoinen viittaus teollisuuslinjaperiaatteeseen ole relevantti sen enempää kaupan kuin graafisen alankaan suhteen. Kummankin osalta päinvastoin on ratkaisevaa se, millä yrityksen toimialalla ko. henkilöt työskentelevät.

Kustannustoiminta - kaksi huomautusta

Oy Musiikki Fazer Ab:n vastineessa on voimakkaasti vedottu siihen, että yrityksellä ei ole omaa kirjapainoa. Tämä seikka on kuitenkin asiaan vaikuttamaton. Suurista kustantajista esim. Kirjayhtymä, Rakentajain Kustannus Oy ja Tammi toimivat ilman omaa kirjapainoa. Kuitenkin ne ovat GTT:n jäseniä ja siten soveltavat kustannusalan toimihenkilöihin GTT-STL työehtosopimusta.

Ollaksemme aivan tarkkoja on todettava, että Oy Musiikki Fazer Ab:n musiikkiosastolla on offset-kone, jolla painetaan kevyen musiikin nuotteja. STL ei kuitenkaan väitä, että offset-koneen olemassaolo yksinään tekisi toiminnasta kustannustoimintaa.

Vaikka Oy Musiikki Fazer Ab ei olekaan GTT:n jäsen, se on liittynyt Suomen Kustannusyhdistys r.y:hyn. Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä ammatillisia etuja sekä edistää maamme kustannustoiminnan kehittämistä ynnä kirjallisuuden tuotantoa ja markkinointia. Yhdistyksen jäseneksi voi päästä ainoastaan kustannustoimintaa harjoittava henkilö tai yhteisö. (liitteet 1 ja 2).

Oy Musiikki Fazer Ab:n kustannustoiminta organisatoorisesti

Oy Musiikki Fazer Ab on sikäli kaupallinen yritys, että sen tarkoitus lienee tuottaa voittoa. Yhtiö harjoittaa vähittäis- ja tukkumyyntiä. Yhtiö harjoittaa kuitenkin myös sekä pianojen että kitaroiden valmistusta ja soveltaa ko. tuotantolaitoksissa työskenteleviin muuta kuin liikealan työehtosopimusta.

Yhtiö on myös alusta alkaen harjoittanut kustannustoimintaa ja ilmoittaa olevansa eräs huomattavimpia pohjoismaisia musiikkikustantamoja (Teos: Musiikki Fazer 1897-1972, ote liitteenä 3). Yhtiössä on kolme (3) kustannuspäällikköä, joiden alaisina kustannustoiminta tapahtuu (pieni musiikkilehti n:o 3/1980, ote liitteenä 4).

Vastineessa on todettu, että kaupallisen johdon alaisuudessa toimivat yhtiön tukkukauppaa harjoit

tavat osastot, eräänä näistä musiikkiosasto. Tämä sisältää enintään harhaanjohtavan osatotuuden.

Ensinnäkin on kysymys organisaatiotasosta: yhtähyvin pitää paikkansa se, että toimitusjohtajan alaisina toimivat yrityksen hallinto, kaupallinen johto ja tuotanto (kitarat pianot).

Vuonna 1979 voimassa olleen organisaation mukaan kaupallisen johtajan alaisina toimivat

- tuoteosastot - vähittäismyynti - palveluosastot - vienti

Tuoteosastoihin kuuluivat erillisinä yksikköinä mm. kustantamot 1, 2 ja 3, musiikkiosasto, radio-osasto, nuottiosasto ja konserttitoimisto. Tämä organisaatio näkyy liitteessä 5.

Organisaatiota muutettiin keväällä 1981. Tämän jälkeen kaupallisen johdon alaisena toimii musiikkiosasto, joka erillisenä sisältää vähittäismyynnin, tukkumyynnin, ostot ja varaston. Lausuntoasiassa on kysymys Edition Fazerista ja iskelmäkustantamosta, joilla on omat kustannuspäällikkönsä, sekä teknillisestä tuotannosta jolla niinikään on oma musiikkiosaston osastopäällikön alaisena toimiva päällikkönsä (liite 6).

Tältä osin on todettava, että 1) musiikkiosasto on joka tapauksessa paljon muutakin kuin tukkukauppaa. 2) kustannustoiminta on organisatoorisesti selvästi ja mm. omien esimiestensä avulla erotettu yhtiön tukku- tai vähittäiskaupasta. 3) kustannustoiminta ja esim. vähittäismyynti ovat samalla tavalla yhteisen johdon alaisia kuin esim. koko yhtiön hallinto ja tuotantotoiminta (jossa noudatetaan Tekerin tekemää työehtosopimusta).

Oy Musiikki Fazer Ab:n kustannustoiminta käytännössä

Edition Fazer kustantaa kaikki maamme peruskouluissa käytettävät musiikin oppikirjat harjoituskirjoineen ja opettajan vihkoineen. Näiden oppikirjojen vuosittainen painosmäärä on noin 250 000 kappaletta. Seuraavaksi suurin tuoteryhmä ovat eri soittimia koskevat oppikirjat, ns. soitinkoulut, joiden vuosittainen painosmäärä on noin 80 000 kappaletta. Kaikkiaan vuosittain kustannetaan noin 300 eri nimikettä.

Iskelmäkustantamon puolella huomattavin toimintamuoto luonnollisesti on iskelmien kustantaminen. Lähes samaa suuruusluokkaa on tulo, joka syntyy siten, että Musiikki Fazer hankkii kustannusoikeudet ja luovuttaa ne sitten eri yhtiöille royaltteja vastaan. Tältä osin on todettava paikkansapitämättömäksi väite, että Musiikki Fazer ei möisi kustannuspalveluja ulkopuolisille. Kustannusoikeuksien hankkiminen ja luovuttaminen on erittäin spesifistä kustannustoimintaa, jolla ei voi kuvitella olevan mitään yhteistä yhtiön tukku- tai vähittäiskaupan kanssa. Missään muodossa se ei ole niiden aputoimintaa.

Muukaan kustannustoiminta sen enempää Edition Fazerissa kuin iskelmäkustantamossakaan ei luontevasti voi olla musiikkiosaston muun toiminnan aputoimintaa, koska noin 3/4-osaa musiikkiosaston koko myynnistä on musiikkiosaston itse kustantamaa. Tältä osin musiikkiosaston tukku- ja vähittäismyyntiä voitaisiin mielummin verrata "tehtaanmyymälään", joka myy pääosaltaan tehtaan omia tuotteita.

Muita näkökohtia

Vastaajayhtiö on pyrkinyt soveltamaan kantajien työsuhteissa kahta eri työehtosopimusta. Tämä on jo sellaisenaan lain vastaista.

Sosiaalisten määräysten osalta on noudatettu tältäkin osin heikompitasoista kaupan työehtosopimusta, mikä saattaa olla ymmärrettävissä paitsi säästämishaluna myös työsuhteen näkyvien ehtojen yhdenmukaistamispyrkimyksenä. Vastineessa väitetään että palkkamäärittelyssä oli kaupan työehtosopimusten ohella huomioitu myös graafisen alan työehtosopimukseen sisältyviä palkkamääräyksiä. Kuitenkin GTT-STL työehtosopimuksen palkkamääräyksiä on noudatettu täsmällisesti ja yksinomaisesti, mikä ilmenee mm. liitteinä 7 ja 8 olevista muistioista. Kustannustoimintaa koskevat nimikkeet ja palkkamääräykset löytyvätkin ainoastaan GTT-STL työehtosopimuksesta. Kaupan työehtosopimuksen soveltaminen olisi palkan osalta käytännössä mahdotonta.

Todettakoon vielä, että STL ei ole voinut ymmärtää, mikä merkitys työsuojeluhallituksen laatimalla työehtosopimusten luettelolla voisi tässä jutussa olla. Luetteloa ei ole missään tapauksessa tarkoitettukaan ratkaisemaan tämäntyyppisiä riitakysymyksiä.

Yhteenveto

Kaiken edelläolevan perusteella STL katsoo, että lausuntopyynnössä tarkoitettujen Kaija de Fresnesin ynnä muiden työsuhteissa on sovellettava Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n välillä tehtyä graafisen alan konttorisopimusta kokonaisuudessaan."

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto, Kaupan Työnantajaliitto KTL, Työehtoliitto, Liiketyöntekijäin Liitto, Suomen Liikeväen Liitto ja Handels- och industritjänstemannaförbundet ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossa esittäneet muun muassa seuraavaa:

"Sekä kaupan alan konttorityöntekijöitä koskeva, että graafisen alan konttoria koskevat työehtosopimukset ovat käsityksemme ja työsuojeluhallituksen tulkinnan mukaan konttoritehtäviä koskevia yleisiä, valtakunnallisia työehtosopimuksia. Molemmat työehtosopimukset voivat tulla sovellettaviksi näin ollen työsopimuslain 17 §:n perusteella sopimuksien tarkoittamalla asianomaisella alalla. Asianomainen ala taas on määriteltävä yrityksen toimialan perusteella.

Järjestöjen käsityksen mukaan yhden konttorin osalta voidaan soveltaa ainoastaan yhtä konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Toisin sanoen mahdollista ei ole, että samassa konttorissa sovellettaisiin eri työehtosopimuksia eri työntekijöihin riippuen siitä, mitä työtä he kulloinkin tekevät. Ratkaisu konttorissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavan konttorisopimuksen osalta riippuu näin ollen siitä toimialasta, jota konttori pääasiallisesti palvelee.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on raastuvanoikeudessa käynyt ilmi, että Oy Musiikki Fazer Musik Ab:n konttori, jolla raastuvanoikeudessa kantajana esiintyneet työskentelevät, palvelee yrityksen toimialan mukaisesti lähinnä tukku- ja vähittäiskauppaa ja on konttori näin ollen kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitettu. Kaupan alan konttorisopimuksen työsopimuslain 17 §:n mukaisen yleissitovuuden perusteella on kyseisessä konttorissa täten noudatettava kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Kaiken edellä sanotun perusteella ja kun myöskin Helsingin raastuvanoikeudessa kantajina esiintyvät työntekijät työskentelevät yrityksen ns. kaupalliseksi katsottavassa konttorissa ja koska heidän suorittamansa työt palvelevat yrityksen päätoimialaa - tukku- ja vähittäiskauppa - muodostamatta yrityksessä toiminnallisestikaan omaa toimialaa, on allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä Oy Musiikki Fazer Musik Ab:n konttorissa noudatettavaa kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta noudatettava myöskin raastuvanoikeudessa kantajina esiintyneisiin työntekijöihin nähden työehtosopimuslain perusteella, mikä tilanne vastaa myöskin työsopimuslain 17 §:n oikeata tulkintaa."

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto, Kaupan Työnantajaliitto ja Työehtoliitto ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan kirjelmässään vielä lausuneet seuraavaa:

"Lausunnossaan on Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. kiistänyt sen, että kaupan alalla olisi noudatettavana ns. teollisuusliittoperiaate konttoreissa työskentelevien työntekijöiden osalta. Väite ei pidä paikkaansa, sillä jo kaupan konttorityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ulottuvuutta määrittävässä 1 §:ssä on sopimuksen soveltamisala määritelty seuraavasti:

"Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien ... täysin työkykyisten työntekijäin työehdot."

Kuten määritelmästä ilmenee, on soveltamisala sidottu yrityksen toimialaan. Pääasiallisena toimialana Oy Musiikki Fazer Ab:llä on nimenomaan tukkuja vähittäiskauppa, jota päätoimialaa palvelevissa tehtävissä raastuvanoikeudessa kantajina esiintyvät työntekijät toimivat.

Omina toimialoinaan Oy Musiikki Fazer Ab:lle ovat pianojen ja kitaroiden valmistus, mitkä toiminnot ovat sekä fyysisesti että organisatorisesti erillisiksi järjestetyt. Näiden toimintojen osalta noudatetaan myöskin ao. toimialoilla sovellettavana olevia työehtosopimuksia.

Kustannustoiminta sitä vastoin ei Oy Musiikki Fazer Ab:llä muodosta omaa toimialaa, minkä vuoksi se ei myöskään työnantajana ole voinut järjestäytyä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliittoon, vaan on kustannustoiminnankin osalta Kaupan Työnantajaliiton jäsen. Mitä sitten tulee Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n lausunnossa mainitsemiin muihin yrityksiin, jotka graafisen toimintansa osalta ovat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäseniä, on todettava, että mainituilla yrityksillä graafinen toiminta muodostaa oman toimialansa ja on mainitut yritykset joko puhtaasti tai 80-90 prosenttisesti kirjoja myyviä yrityksiä taikka 100 prosenttisesti kustannustoimintaa harjoittavia, kuten Kirjayhtymä, Rakentajain Kustannus Oy ja Tammi.

Oy Musiikki Fazer Ab:n musiikkiosastolla ei myöskään ole offsetkonetta, kuten lausunnossa virheellisesti väitetään, vaan on mainittu kone yrityksen mainososastolla omien lomakkeiden painatusta varten. Oy Musiikki Fazer Ab:n kustannustoimintaa organisatorisesti tarkasteltaessa on huomattava, että kustannustoimintaa ei ole organisatorisesti erotettu muusta toiminnasta, vaan se on osa musiikkiosastoa, joka työllistää kaikkiaan 45 henkilöä, joista osittain kustannustoimintaan liittyvissä tehtävissä toimii kaikkiaan 19 henkilöä muiden työskennellessä nuottitukku-, vähittäismyynti- ja ostotoiminnan parissa. Se, että kustannustoiminnan piirissä on esimiesasemassa olevia henkilöitä, ei vielä erota kustannustoimintaa omaksi toimialakseen. Vastaavasti on myöskin tukku- ja vähittäiskauppa tuotelinjoittain ja myyntikanavittain jaettu omiksi ryhmikseen, joilla luonnollisestkin on omat esimiehensä ja joiden kaikkien esimiehenä kaupallinen johtaja toimii.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n lausunnossa esittämät väitteet Oy Musiikki Fazer Ab:n kustannustoiminnasta käytännössä eivät myöskään pidä paikkaansa. Peruskouluissa käytettäviä musiikin oppikirjoja harjoituskirjoineen ja opettajainvihkoineen kustantavat myöskin Gummerus ja Otava. Oy Musiikki Fazer Ab ei myöskään kustanna vuosittain 300 eri nimikettä, vaan mainitusta luvusta on uusintapainatusten osuus n. 60 %.

Iskelmäkustantamon osalta taas on huomattava, että kustannuspalveluja ei Oy Musiikki Fazer Ab myy ulkopuolisille, kuten lausunnossa väitetään, vaan hankittuaan kustannusoikeudet, Oy Musiikki Fazer Ab luovuttaa ne omille äänilevy-yhtiöilleen harjoittaen tältä osin aputoimintaa äänilevy-yhtiöille. Vertaus "tehtaan myymälään" on sikäli harhaanjohtava, että nuottien vähittäis- ja tukkuvarastossa on kaikkiaan n. 110 000 eri nimikettä, joista omien tuotteiden osuus on ainoastaan n. 10 000 kpl eli vain 9 %.

Lopuksi haluavat allekirjoittaneet järjestöt huomauttaa, ettei niiden mielestä ole suinkaan lainvastaista se, että Oy Musiikki Fazer Ab ollessaan sidottu noudattamaan kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta myöskin kustannustoiminnan piirissä työskenteleviin konttorityöntekijöihinsä nähden, palkkauksen osalta noudattaa näihin ao. alan palkkatasoa, sikäli kun se ylittää sen työehtosopimuksen palkkatason, johon yritys on niin työehtosopimuslain kun työsopimuslain yleissitovuuden perusteella sidottu."

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on jättänyt työtuomioistuimelle liiton säännöt, joissa sanotaan muun muassa:

TARKOITUS

2 §

Liiton tarkoituksena on edistää graafisen teollisuuden ja muun viestintäteollisuuden ja niihin liittyvien teollisuuden- ja kaupan alojen piirissä toimivien yritysten ja laitosten yhteistyötä työnantajina valvoen niiden etuja työsuhteissa.

JÄSENEKSI PÄÄSY

3 §

Liiton jäseneksi hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta ottaa hyvämaineisen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla alalla toimivan työnantajan, yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtäviä päätöksiä sekä liittoa sitovia sopimuksia ja jonka hallitus jäseneksi hyväksyy. Tuotannollista toimintaa harjoittavien jäsenten tulee kuulua myös Graafisen Keskusliiton jäsenyyteen. Tällä määräyksellä ei muuteta aiemmin voimaantulleita jäsenehtoja.

Jäseneksi pyrkivän on hakemuksessaan ilmoitettava toimialansa, työsuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä ja heille edellisen kalenterivuoden aikana maksettujen palkkojen yhteismäärä sekä annettava ne muut tiedot, jotka hallitus pitää tarpeellisena.

Jos liiton yksityinen jäsen harjoittaa joko välittömästi tai määräysvallassaan olevan erillisen yrityksen välityksellä toimintaa liiton sääntöjen tarkoittamalla alalla, on jäsen velvollinen liittymään liiton piiriin myös sellaisen toiminnan osalta.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vielä todennut, että Oy Musiikki Fazer Musik Ab oli myynyt kitaratehtaan elokuussa 1983. Yhtiössä olevalla offset-painokoneella painettiin muun muassa niin sanottuja single-nuotteja. Toteutettujen organisaatiomuutosten jälkeen yhtiössä ei enää ollut musiikkiosastoa. Kanteen vireilletulon jälkeen oli yhtiön organisaatio kokonaisuudessaan uudistettu. Niin sanottu taidemusiikin kustantamo kuului nyt erillisenä osastona taideryhmään ja iskelmäkustantamo vastaavasti Finnscandia-ryhmään. Tapahtunut organisaatiomuutos osoitti sen, että oli yhtiön organisaatio minkälainen tahansa, kustannustoiminta erotettiin aina omiksi yksiköikseen, joissa oli omat esimiehet. Toteutettujen organisaatiomuutosten jälkeen raastuvanoikeudessa kantajina olevista toimihenkilöistä käytettiin nykyään seuraavia tehtävänimikkeitä: taideryhmän kustantamossa toimittaja, nuotinpiirtäjä, taittaja, kuvittaja, latoja, sihteeri ja copyright ja finnscandia-ryhmän kustantamossa toimittaja.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on viitannut Korkeimman oikeuden tuomioon n:o 2604/1982, jossa Korkein oikeus oli katsonut, että työnantaja, jonka toiminta käsitti huolehtimisen talviurheilukeskuksen palvelutoiminnoista, oli työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momentin nojalla velvollinen noudattamaan metalliteollisuuden työehtosopimuksen palkkaehtoja työsuhteessaan työntekijään, joka oli suorittanut lähinnä metalliteollisuuden työalaan kuuluvia hiihtohissien asennustöitä. Tilanne Oy Musiikki Fazer Musik Ab:ssä oli samankaltainen kuin edellä mainitussa Korkeimman oikeuden tuomiossa, sillä lausuntopyynnön kohteena olevassa tapauksessa ei yhtiön päätoimialaa koskevassa työehtosopimuksessa ollut määräyksiä sellaisesta työstä, jota kantajat tekivät.

________

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että kysymyksessä olevat kaupan alan ja graafisen alan työehtosopimukset ovat työsopimuslain 17 §:n mielessä omalla alallaan yleissitovia.

Kaupan alalla on tehty erikseen työehtoja ja erikseen palkkoja koskevat työehtosopimukset. Työehtoja koskevien työehtosopimusten 1 §:ien mukaan sopimuksessa määrätään sopimukseen osallisten työnantajaliittojen tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain - vuoden 1980 sopimuksesta alkaen kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain - tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien sopimukseen osallisiin työntekijäliittoihin kuuluvien täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot. Palkkoja koskevien työehtosopimusten soveltamisala on määritelty siten, että sopimusten 1 §:issä on määritelty sopimusten piiriin kuuluvat kaupan alan ammatit.

Kaupan alan työehtosopimuksiin osalliset työnantaja- ja työntekijäliitot ovat ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä siitä, että kaupan alan työehtosopimuksiin sidottu Oy Musiikki Fazer Musik Ab on ollut velvollinen työehtosopimuslain 4 §:n nojalla soveltamaan kaupan alan konttorityöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta konttorissa työskenteleviin työntekijöihin riippumatta siitä, ovatko työntekijät olleet kaupan alan työehtosopimuksen allekirjoittaneiden työntekijäliittojen jäseniä. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa tästä sopimuksen osallisten liittojen yhteisestä tulkinnasta.

Oy Musiikki Fazer Musik Ab:n toimialana on soittimien, äänitteiden, radioalan tuotteiden ja viihdealaan liittyvien elektroniikkatuotteiden ja nuottien maahantuonti sekä niiden tukku- ja vähittäiskauppa. Yhtiö on myös harjoittanut pianojen ja ennen elokuuta 1983 myös kitaroiden valmistusta muusta toiminnasta erillään olevissa kahdessa tuotantolaitoksessa. Näissä työskenteleviin työntekijöihin on sovellettu puusepänteollisuuden työehtosopimusta. Lisäksi yhtiö toimii nuottien, musiikkialan oppikirjojen ja joidenkin muiden musiikkiin liittyvien kirjojen kustantajana. Kustannustoimintaan liittyvä painotyö hoidetaan suurimmaksi osaksi yhtiön ulkopuolella. Kustannustoiminnan osuudeksi yhtiön koko liikevaihdosta on ilmoitettu noin 5 prosenttia. Yhtiön vähittäis- ja tukkuvarastossa olevien nuottien määrästä yhtiön oman kustannustoiminnan osuudeksi on ilmoitettu 9 prosenttia.

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä yhtiön organisaatiossa vuosina 1979-1983 toteutetuista muutoksista. Eri vaiheissa ovat kevyen ja taidemusiikin kustantamot muodostaneet omat osastonsa tai ryhmänsä, jotka ovat kuuluneet yhtiön organisaatiossa johonkin isompaan ryhmään. Viimeisimmässä organisaatiomuutoksessa yhtiön toiminta on jaettu kolmeen tulosryhmään, yhteen talousryhmään sekä yhteen hallintoryhmään. Kevyen musiikin kustannustoiminta eli iskelmäkustantamo kuuluu tässä organisaatiossa yhtenä osana Finnscandia-ryhmän nimellä kulkevaan tulosryhmään ja taidemusiikin kustantamo yhtenä taideryhmä-nimiseen tulosryhmään. Yhtiön muusta toiminnasta erillistä organisaatiota ei kustannustoimintaa varten ole luotu, vaan kustannustoiminta on ollut osana yhtiön muuta toimintaa.

Graafisen alan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat koulutuksesta riippumatta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät kaupallishallinnollisissa konttori- ja toimistotehtävissä lukuunottamatta teknisiä ja välittömästi tuotantoon liittyviä tehtäviä tai toimituksellisia tehtäviä poikkeuksena kuitenkin kustannustoimittajat, jotka kuuluvat sopimuksen piiriin. Lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden tehtävistä ainakin osa on sellaisia, että graafisen alan yrityksessä teetettynä sopimus tulisi katsoa alan työehtosopimukseksi. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on kaupan alan työehtosopimukseen osallisten kanssa yhdessä antamassaan lausunnossaan katsonut, että Oy Musiikki Fazer Musik Ab ei voisi olla Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton jäsen, koska yrityksen pää- tai sivutoimiala ei ole graafinen ala.

Huomioon ottaen kustannustoiminnan osuuden koko yhtiön toiminnasta ja sen, ettei tätä esitetyn selvityksen mukaan voida pitää erillisenä osana yhtiön toiminnasta, työtuomioistuin katsoo, että asianomainen ala määräytyy tässä tapauksessa työnantajan pääasiallisen toimialan mukaan ja että lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työsopimussuhteessa on siten sovellettava kaupan alan konttorityöntekijöiden työehtoja koskevia työehtosopimuksia.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Loukola, Pyrhönen, Kenraali ja Olin.

Lausunto oli yksimielinen.