Union union fined for failing to prevent strikes despite prior wage dispute negotiations.

Luottamusmiehet olivat ennen lakkojen alkamista käyneet työnantajan kanssa neuvotteluja riidanalaisista palkkauskysymyksistä mutta eivät olleet ryhtyneet sanottaviin toimenpiteisiin tuloksettomina päättyneiden neuvottelujen jälkeen alkaneiden ja luottamusmiesten tiedossa olleiden lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto vastasi asettamiensa luottamusmiesten laiminlyönnistä. Osasto tuomittu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Karhulan Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noitte- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle valupe- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. ruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Urak- Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka

_______

katyön taattu. palkkatakuu

V ERINÄISET KORVAUKSET

16 §

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

Mom. 1. Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä _______

Matkus- Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tartamis- koituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan velvol- kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän lisuus kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Komen- Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskennus- telypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijainpaikka- tipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa. kunta

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan Konepajateollisuuden työntekijät olivat olleet lakossa seuraavasti: 68 työntekijää 13.1.1983 kello 13.00 ja 16.00 välisenä aikana sekä 35 työntekijää kello 15.00 ja 22.00 välisenä aikana, 105 työntekijää 14.1. kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana, 110 työntekijää 20.1. kello 14.00 ja 22.00 välisenä aikana, 410 työntekijää 21.1.1983 kello 6.00 lähtien työajan päättymiseen saakka sekä samana päivänä 35 työntekijää kello 12.00 lukien työajan loppuun saakka. Työntekijöiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan 13.ja 14.1.1983 toimeenpantujen lakkojen osalta urakkatyönä suoritetun pumpun juoksupyörän esisorvauksen urakkapalkan korottamiseen ja 20.1.1983 alkaneiden lakkojen osalta siihen, että työnantajan vuokraamissa entisen Korelan Koneen työtiloissa suoritettavasta työstä maksettavaa palkkaa olisi korotettu yrityksessä käytössä olevan matkapalkan suuruiseksi.

Vaatimukset palkkojen korottamisesta työnantajalle oli esittänyt Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies. Pumpun juoksupyörän esisorvauksen urakkahinnoittelua suoritettaessa oli siinä otettu huomioon työn erityispiirteet eivätkä työntekijät työpaikalla käydyissä neuvotteluissa olleet voineet esittää mitään korjattavaa hinnoittelun suhteen. Tämän vuoksi työnantaja ei ollut katsonut voivansa korottaa hintaa vaaditulla tavalla.

Korelan Koneen tiloissa suoritettavan työn osalta olivat työnantajan edustaja ja pääluottamusmies marraskuussa 1982 yksimielisesti todenneet, että kyseinen konepaja oli A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan Konepajateollisuuden normaali työpaikka, jossa työskentelystä ei maksettu matkapalkkaa, ateriakorvausta tai matkakustannusten korvausta.

Työtaistelulla oli pyritty työehtosopimusta rikkoen painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olleen työehtosopimuksen vastaiset palkankorotusvaatimukset. Työtaistelut olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies enempää kuin osastojen luottamusmiehetkään eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen estämiseksi tai lopettamiseksi, vaan päin vastoin vaatimuksia esittämällä olivat selvästi asettuneet tukemaan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea voimassa olleen työehtosopimuksen vastaisia palkankorotusvaatimuksia ja jättäessään huolehtimatta siitä, että ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kannekirjelmässä esitetyt tiedot A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan Konepajateollisuudessa tapahtuneista työnseisauksista pitivät suurin piirtein paikkansa.

Sorvausurakan erimielisyys oli johtunut siitä, että sorvattava kappale oli ollut liian suurikokoinen työstettäväksi asianomaisella koneella, mistä johtuen sorvaustyö oli vaikeutunut olennaisesti. Tästä oli taas ollut seurauksena, että työnantajan etukäteen suorittama urakkahinnoittelu ei ollut pitänyt paikkaansa. Työntekijäpuoli oli esittänyt käydyissä neuvotteluissa hinnoittelun tarkistamista työn vaikeusastetta vastaavaksi, mutta työnantajapuoli ei ollut tähän suostunut. Pääluottamusmies oli ilmoittanut neuvottelutuloksesta työntekijöille 13.1.1983 noin kello 13.00, minkä jälkeen työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Pääluottamusmies ja asianomaisen osaston luottamusmies olivat vaatineet työntekijöitä pysymään työssä ja noudattamaan työehtosopimuksen edellyttämää työrauhavelvoitetta, mutta työstä poistumista oli ollut tilanteen kärjistymisen vuoksi mahdoton estää.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Karhulan Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja asianomaisten osastojen luottamusmiehet ovat ennen lakkojen alkamista käyneet työnantajan edustajien kanssa neuvotteluja riidanalaisesta urakan hinnoittelusta ja matkatyöpalkan maksamisesta. Lakot ovat alkaneet näiden neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina eivätkä luottamusmiehet ole ryhtyneet ainakaan sanottaviin toimenpiteisiin näiden heidän tiedossaan olleiden lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten laiminlyönneistä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kolmetuhatta (3 000) markkaa ja velvoittaa Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla (1 400) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Lindholm, Pelkonen, Hurmalainen, Vihma, Äimälä, Leivo, Olin ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.