Legislator Case Law & Legislation
TT:1983-165 AI generated

Union branch fined for failing to prevent strike during collective bargaining negotiations.

Case Number TT:1983-165
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ordered the Paper Union's Jyväskylä branch to pay a fine and legal costs to the employers' association. The union branch was held responsible for a strike that occurred after its leader declared overtime work contrary to the collective agreement, despite ongoing negotiations. The court ruled that the branch failed its duty to prevent industrial action during the dispute.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A trade union branch is liable for a strike if it fails to take necessary measures to prevent it during collective bargaining negotiations.

Keywords

AI generated
trade union liability strike prevention duty collective bargaining industrial action workplace peace obligation overtime prohibition employer association

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tehtaalla oli ammattiosaston aloitteesta neuvoteltu lisäportin avaamisesta, porttivahtien lukumäärän nostamisesta, tietojärjestelmän aiheuttamien muutosten kohdistumisesta koko tehtaaseen ja olosuhdelisän laajentumisesta käsittämään myös keskusvaraston. Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon tukeakseen ammattiosaston neuvotteluissa esittämiä vaatimuksia. Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnantajalle kuuluviin työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y.

Kuultavat: Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 24.3.1983 solmitussa Paperi- ja Puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden, puuhiomoiden, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden sekä niiden tehdasalueella sijaitsevien raaka- ja tarveainevarastojen, ylläpito-, sivutuote- ja jalostusosastojen sekä näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

7 §.

Ylityö

1. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylityössä työaikalain 5 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyn säännöllisen vuorokautisen ja viikottaisen työajan lisäksi työaikalaissa säädetyt enimmäismäärät.

SOV. Ylityö on kuitenkin rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka käytön säännöllinen kulku tekee välttämättömäksi, ja joita ei voida suorittaa säännöllisenä työaikana.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

9 §.

Paikkakuntaluokittelu

1. Teollisuuslaitosten paikkakuntaluokittelussa noudatetaan liitteenä olevaa luokittelua. (Liite I).

10 §.

Työpalkat

1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (Liite II).

31 §.

Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta).

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät neuvottelut sopijapuoltenkaan välillä johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

4. Jos työselkkaus on syntynyt tämän työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä, järjestää työnantaja yhteistoiminnassa paikallisen ammattiosaston kanssa tehtaan vartioinnin. Työnantaja määrää vartiomiesten lukumäärän ja maksaa vartioinnin ajalta heidän palkkansa. Samoin sovitaan niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tarveaineiden, koneistojen putkistojen yms. (myös elävän kaluston, kuten hevoset) vahingoittumisen ja turmeltumisen estämiseksi.

AMMATTIRYHMITTELY

Liite II

C-ryhmä

H u o m a u t u s 4: Kaksi kertaa vuodessa, toukoja marraskuussa, suoritetaan palkkaryhmiin C ja D kuuluvien työntekijäin ammattipätevyyteen perustuva palkkojen tarkistus, joka astuu voimaan lähinnä 1.6. ja 1.12. alkavien palkkakausien alusta lukien ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osastojen luottamusmiehille. Ennen tarkistuksen toteuttamista asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten kesken, jolloin luottamusmiehillä on oikeus esittää tarkistuksia ko. työntekijän kokonaistuntipalkkoihin. Paikallisesti voidaan sopia tarkistusten suorittamis- ja voimaanastumisajankohdista em. aikamääristä poiketen.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen G. A. Serlachius Oy:n Kankaan tehtaalla oli alkukesästä 1983 neuvoteltu muun muassa kausitarkistuksen piiriin kuuluvien C-F ammattiryhmien työntekijöiden palkkojen korottamisesta. Työnantajapuoli oli neuvottelujen viimeisessä vaiheessa esittänyt korotukseksi 23-29 penniä tunnilta ja työntekijäpuoli oli vaatinut 35-43 pennin korotusta tunnilta. Lisäksi tehtaalla oli neuvoteltu ammattiosaston esille ottamista vaatimuksista, jotka koskivat lisäportin avaamista, porttivahdin varamiesten lukumäärän nostamista, 28.2.1982 paikallisesti sovitun sopimuksen osalta tietojärjestelmän aiheuttamien muutoksien kohdistumisesta koko tehtaaseen ja 8.3.1983 paikallisesti tehdyn olosuhdelisäsopimuksen laajentamisesta käsittämään myös keskusvaraston. Ammattiosasto oli lisäksi totuudenvastaisesti väittänyt, että tehtaalla oli suoritettu työntutkimus, jonka toimeenpanemisessa ammattiosasto oli syrjäytetty.

vystystä ja pääluottamusmiestointa, alkoi edellä mainittuna päivinä kello 22.00 ja jatkui 24.6.1983 kello 6.00 saakka.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmiehiä, joiden toiminnasta ammattiosasto on vastuussa, olivat osallistuneet 17.6.1983 toimeenpantuun lakkoon. Lakkoon osallistuneet työntekijät olivat paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 jäseniä. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Paperiliitto on kanteeseen antamassaan vastineessa, johon Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 on yhtynyt, lausunut, että työntekijät olivat kieltäytyneet työstä kanteessa mainittuina ajankohtina ja kanteessa mainitussa laajuudessa. Työnantaja- ja työntekijäpuoli olivat neuvotelleet kanteessa mainituista seikoista. Kuitenkaan 17.6.1983 ja 22.-24.6.1983 tapahtuneet työstäkieltäytymiset eivät olleet aiheutuneet käydyistä neuvotteluista ja niissä esiin tulleista seikoista. Työstäkieltäytymiseen ei oltu ryhdytty sen vuoksi, että kieltäytymisellä työnantajaa painostettaisiin suostumaan neuvotteluissa työntekijäpuolen esittämiin vaatimuksiin.

Työntekijät olivat 17.6.1983 kieltäytyneet työstä, koska työnantaja oli työntekijöiden käsityksen mukaan suorittanut arkkaamossa työntutkimuksen ilmoittamatta tutkimuksen ajankohtaa ja toteuttamistapaa luottamusmiehille. Työntutkimuksen suorittaminen kerrotulla tavalla aiheutti työntekijöiden keskuudessa voimakasta mielenkuohuntaa.

Työstäkieltäytyminen 22.-24.6.1983 oli johtunut siitä, että työnantaja oli jakanut työntekijöille kirjallista informaatiota, joka oli ainakin osittain totuudenvastaista. Jaettu tiedote kärjisti mielialoja työpaikalla vielä entisestäänkin.

Pääluottamusmies ei ollut tiedotteessaan 6.6.1983 kieltänyt työntekijöitä tekemästä arkkaamolla ylitöitä. Siinä oli ilmoitettu ainoastaan pääluottamusmiehen mielipide, jonka mukaan arkkaamon tuotannollinen toiminta oli mahdollista järjestää suoritettavaksi säännöllisenä työaikana, jolloin tuotannollisen toiminnan teettäminen ja tekeminen ylityönä oli työehtosopimuksen vastaista. Myöskään ammattiosasto ei ollut missään vaiheessa kieltänyt ylityön tekemistä, vaan esittänyt tiedotteessaan 9.6.1983 saman näkemyksen arkkaamon ylityöasiasta kuin pääluottamusmieskin. On eri asia todeta toimenpide työehtosopimuksen vastaiseksi kuin kieltää kysymyksessä olevan toimenpiteen tekeminen. Työstäkieltäytymiset eivät olleet aiheutuneet pääluottamusmiehen ja ammattiosaston kannanotoista arkkaamon ylityötä koskevassa asiassa. Ammattiosasto ei ollut tehnyt päätöstä työstäkieltäytymisistä.

Edellä olevilla perusteilla Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Paperiliitto on vielä lausunut, että tehtaan johdon ja pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa ilmenneistä arkkaamoa koskevista uusista tiedoista työntekijäpuoli oli voinut päätellä, että työntutkimus oli suoritettu. Työnantaja oli tiedotteessaan totuudenvastaisesti kertonut, että lakolla olisi pyritty painostamaan työnantajaa tulkitsemaan työntekijäpuolen haluamalla tavalla kanteessa mainittuja 28.2.1982 ja 8.3.1983 solmittuja sopimuksia ja vaikuttamaan kevään kausitarkistuksiin. Työstäkieltäytyminen oli tapahtunut vastineessa esitettyjen syiden vuoksi eikä ammattiosasto ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että G. A. Serlachius Oy:n Kankaan tehtaalla on vuoden 1983 alkukesällä neuvoteltu yksimielisyyteen pääsemättä kausitarkistuksen piiriin kuuluvien C- F- ammattiryhmien työntekijöiden palkkojen tarkistuksesta. Lisäksi tehtaalla on ammattiosaston aloitteesta neuvoteltu niin sanotun neljän kohdan vaatimuslistasta eli lisäportin avaamisesta, porttivahtien varamiesten lukumäärän nostamisesta sekä 28.2.1982 paikallisesti sovitun sopimuksen tietojärjestelmän aiheuttamien muutoksien kohdistumisesta koko tehtaaseen ja 8.3.1983 paikallisesti tehdyn olosuhdelisäsopimuksen laajentamisesta käsittämään myös keskusvaraston.

Toukokuussa 1983 ovat arkkaamon työntekijät suostuneet tekemään kiireellisen tilauksen toimittamiseksi vuorokautista ja viikottaista ylityötä. Ammattiosaston pääluottamusmies on 6.6.1983 antamassaan tiedotteessa ilmoittanut, että arkkaamossa ylitöinä teetetty tuotannollinen toiminta on työehtosopimuksen vastaista. Tiedotteen antamisen jälkeen työntekijät ovat kieltäytyneet tekemästä ylityötä ja Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n toimikunta on 9.6.1983 antamassaan tiedotteessa ilmoittanut tukevansa pääluottamusmiehen kantaa arkkaamon ylityökysymyksessä. Kanteessa kerrotuin tavoin tehtaan noin 300 työntekijää ovat olleet lakossa 17.6.1983 ja tehtaan kaikki noin 600 työntekijää 22. ja 24.6.1983 välisenä aikana. Lakkoihin eivät ole osallistuneet tehtaan voimalaitoksella, vartioinnissa ja sähköpäivystyksessä työskentelevät työntekijät eikä myöskään tehtaan pääluottamusmies.

Lakkoihin on osallistunut Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n paikalle asettamia luottamusmiehiä. Heidän osallistumisestaan lakkoihin ammattiosasto, joka ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelujen ehkaisemiseksi, on vastuussa.

Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa viisituhatta (5 000) markkaa ja korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellaviidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Olin ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.