Labor court dismisses union strike claims for violating collective agreement and supervisory duties.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuolen sopimustavoitteisiin työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet niihin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiin, joita työehtosopimustavoitteet olivat koskeneet. Ammattiosastot, jotka vastasivat myös luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoihin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen ammattiosastot täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa. Liitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. (Ään.)

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

III TYÖNTUTKIMUKSET

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

V ERINÄISET KORVAUKSET

VI TYÖTURVALLISUUS

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

telu maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvelvol- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on lisuus työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuPainos- luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neutus vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. kielto Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiAlista- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, minen voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos lii- toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian toille liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

IX SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

31 §

Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 30. huhtikuuta 1981 lukien 28. helmikuuta 1983 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Työtaistelutoimenpiteet olivat perustuneet luottamusmiesten ja muiden ammattiosaston edustajien johdolla toimeenpantujen kokousten päätöksiin. Luottamusmiehet ja muut ammattiosaston edustajat olivat lakkoja järjestämällä, niihin osallistumalla ja omalla esimerkillään muutoinkin asettuneet tukemaan työtaistelutoimenpiteitä. Suunnitteilla olleet työtaistelutoimenpiteet olivat olleet yleisesti tiedossa useita päiviä ennen niiden alkamista. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli kiinnittänyt Metallityöväen Liiton huomiota uhkaamassa olleisiin työtaistelutoimenpiteisiin.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla niitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten ja muiden edustajiensa toteuttaa työehtosopimuslain ja voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä ja jättämällä huolehtimatta siitä, että niiden jäsenet työpaikoilla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Myös Metallityöväen Liitto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelujen toimeenpanon ehkäisemiseksi, oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa.

Edellä olevan perusteella Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa mainitut työtaistelutoimenpiteitä ja niiden tarkoitusta koskevat tiedot pitivät paikkansa. Työtaistelutoimenpiteillä ei kuitenkaan oltu pyritty aikaansaamaan mitään muutoksia työehtosopimukseen sen voimassaoloaikana. Työtaistelutoimenpiteillä oli pyritty ainoastaan vaikuttamaan uuden työehtosopimuksen sisältöön. Kun voimassa ollutta työehtosopimusta ei ollut pyritty miltään osin muuttamaan tai kumoamaan, työtaistelutoimenpiteet eivät olleet voineet kohdistua työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin. Metallityöväen Liiton neuvotteluesitykset uudeksi työehtosopimukseksi olivat sisältäneet muutosehdotuksia voimassa olevan työehtosopimuksen kaikkiin lukuihin. Ajatus työtaistelutoimenpiteiden kohdistumisesta kaikkiin työehtosopimuksen määräyksiin oli mahdoton.

Telakoiden työntekijät eivät olleet pyrkineet toimenpiteillään lakkauttamaan työehtosopimusta kesken sen voimassaoloajan eivätkä pidentämään voimassaoloaikaa. Näin ollen työtaistelutoimenpiteet eivät myöskään olleet voineet kohdistua työehtosopimuksen voimassaoloaikaa koskeneeseen määräykseen. Lisäksi oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa oli katsottu, että työtaistelutoimenpiteen täytyi rikkoa työehtosopimusta olennaisella tavalla ennen kuin rikkomisen voitiin katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Metallityöväen Liitto ei ollut ollut järjestämässä eikä tukemassa kanteessa tarkoitettuja työnseisauksia. Päinvastoin liitto oli kaikissa yhteyksissä korostanut sopimusten ja lain noudattamista. Liiton kanta ilmeni sen liittovaltuuston 15.2.1983 tekemästä päätöksestä ja 22.2.1983 toteutetusta ilmoituskampanjasta. Selvää oli, ettei työehtosopimus ollut voinut menettää merkitystään työrauhan turvaajana kahden tunnetusti lakkoherkän telakan lyhytaikaisten työnseisausten seurauksena.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston kummankin maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle seitsemäntuhatta (7 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä viisituhatta (5 000) markka ja kaikki yhteisvastuullisesti maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Hurmalainen, M. Virtanen, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Sulkusen, jonka lausuntoon P. Virtanen yhtyi, lausui:

Asiassa on selvitetty kysymyksessä olevilla työnseisauksilla pyrityn työntekijäpuolelta vaikuttamaan uudesta työehtosopimuksesta käytäviin neuvotteluihin ja tätä kautta uuden työehtosopimuksen sisältöön. Tämän vuoksi työnseisausten ei mm. niiden lyhyen keston vuoksi voida katsoa kohdistuneen voimassaolevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Ne eivät myöskään ole kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin. Työehtosopimuslain 8 §:ssä, toisin kuin esimerkiksi voimassa olevissa virkaehtolaeissa, ei ns. vauhdituslakkoja ole säädetty kuuluvaksi työrauhavelvollisuuden piiriin. Työtuomioistuimen asiana puolestaan on pelkästään voimassa olevan lain tulkitseminen. Näillä perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden määrään kuitenkin asianosaiset kärsimään itse oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsen Mörä lausui: