Labor court allows severance claim when employer fails to give proper notice of termination.

Työmaan vastaava rakennusmestari oli ilmoittanut kirvesmiehelle tulevansa päättämään hänen työsuhteensa työvauhdin hitauden vuoksi, mutta selittänyt, että kirvesmies saisi jatkaa työskentelyään työmaalla uusien kirvesmiesten palvelukseen ottamiseen saakka. Toimenpidettä oli pidettävä ilmoituksena odotettavissa olevasta työsuhteen päättämisestä.

Kirvesmiehen työsuoritusten ei ollut näytetty enempää laatunsa kuin tuloksienkaan puolesta poikenneen siinä määrin tavanomaisesta, että hänen työsuhteensa olisi voitu erittäin painavasta syystä irtisanoa tai saati sitten purkaa. Työnantaja oli velvollinen suorittamaan kirvesmiehelle vahingonkorvausta.

Kun selvitys tapahtumien kulusta oli jäänyt ainakin osaksi todistajien kuulustelussa saadun näytön ja sen arvioimisen varaan, työnantajaliitto tai sen aluejärjestö eivät olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Kerrostyö Oy

Kuultavat: Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 4.4.1981 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 18.2.1979 solmitussa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla on muun ohessa seuraavat määräykset:

3 §

Irtisanomisajat ja -ilmoitus

1. Irtisanoessaan työsopimuksen työnantajan tulee noudattaa,

jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 1 vuoden, vähintään 8 työpäivän irtisanomisaikaa,

jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuoden mutta enintään 3 vuotta vähintään 2 viikon irtisanomisaikaa,

jos työsuhde on jatkunut yli 3 vuotta mutta enintään 5 vuotta vähintään 3 viikon irtisanomisaikaa,

jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta vähintään 4 viikon irtisanomisaikaa ja

jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta vähintään 5 viikon irtisanomisaikaa.

4 §

Irtisanomisajanlaiminlyönti

1. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan irtisanomisajalta.

5 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tälläisenä irtisanomisperusteena pidetään sellaista taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 8 §:n mukaisesti.

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon; liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei estetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan kertonut, että kirvesmies Yrjö Olavi Tynkkynen oli työskennellyt Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyrityksen Kerrostyö Oy:n palveluksessa 17.6.-14.8.1981 välisen ajan. Työnantaja oli 29.6.1981 ilmoittanut Tynkkyselle, että hänen työsuhteensa tultaisiin päättämään, koska hänen työsuorituksistaan ei näyttänyt syntyvän tulosta. Työnantaja oli 14.8.1981 purkanut Tynkkysen työsuhteen ja viitannut työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 1 kohtaan. Purkamisen perustetta työnantaja ei ollut tarkemmin ilmoittanut. Sitä ei myöskään ollut yksilöity myöhemmin liittotason neuvotteluissa.

Tynkkynen oli ammattitaitoinen kirvesmies. Hän oli tehnyt työsopimuksensa mukaisia kirvesmiehen töitä tuntityönä 25 markan tuntipalkalla. Kun Tynkkynen oli työsopimuksessa sitoutunut tekemään ammattinsa mukaista työtä, hän ei ollut, kuten yhtiön puolesta oli väitetty, sopimusta tehtäessä olennaisissa kohdin johtanut työnantajaa harhaan.

Työnantajan oli työsopimuslain 44 §:n 1 momentin mukaan purettava työsopimus viikon kuluessa siitä, kun sen syynä oleva tapahtuma oli tullut tietoon. Näin ei kuitenkaan nyt ollut menetelty. Kun työnantajan olisi tullut purkaa työsopimus viimeistään 29.6.1981, työnantaja oli menettänyt oikeutensa vedota käyttämäänsä perusteeseen. Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään perusteettomasti Tynkkysen työsuhteen. Myös Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri r.y. olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa.

Kun Tynkkysen työsuhteen päättämiselle ei ollut työehtosopimuksen eikä työsopimuslain 37 tai 43 §:n mukaista irtisanomiseen tai purkamiseen oikeuttavaa syytä, työnantaja oli velvollinen maksamaan Tynkkyselle irtisanomisajan palkkana kahdeksan päivän palkkaa vastaavat 1.600 markkaa ja korvaamaan Tynkkyselle 19.8.-29.9.1981 väliseltä työttömyysajalta aiheutuneen vahingon 6.000 markalla.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Kerrostyö Oy:n menetelleen rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti purkaessaan Tynkkysen työsopimuksen ja velvoittaisi Kerrostyö Oy:n irtisanomissuojasopimuksen 3, 4 ja 9 §:n nojalla maksamaan Tynkkyselle irtisanomisajan palkkana 1.600 markkaa 6 %:n korkoineen 22.8.1981 lukien ja vahingonkorvauksena 6.000 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Jutussa toimitetussa esivalmistelussa Rakennustyöläisten Liitto on luopunut vaatimuksestaan yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon irtisanomissuojasopimuksen tietensä rikkomisesta.

Ennen työsopimuksen purkamista vastaava rakennusmestari oli ottanut yhteyttä Rakennustyöläisten Liiton Pieksämäen alueen toimitsijaan ja ilmoittanut aikomuksestaan päättää Tynkkysen työsuhde. Toimitsija oli ilmoittanut, että oikeampaa olisi purkamisen asemesta irtisanoa hänen työsopimuksensa. Tästä syystä Tynkkysen työsopimus olikin sitten irtisanottu. Irtisanominen oli tapahtunut neljä päivää ennen rakennusalan vuosilomien alkamista. Vastaava mestari oli työsopimuksen irtisanoessaan samalla sopinut Tynkkysen kanssa, että hän jatkaisi työtään työmaalla vielä vuosilomien päättymisen jälkeen siksi, kunnes hänen tilalleen saataisiin hankituksi uusi kirvesmies. Vastaava rakennusmestari olisi voinut irtisanoa työsuhteen päättymään jo vuosiloman aikana, mutta hän oli toisin menetellessään ajatellut Tynkkysen etua.

Vastaava mestari oli 13.8.1981 ilmoittanut Tynkkyselle, että hänen työssä olonsa päättyisi seuraavana päivänä. Työnantaja oli noudattanut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen mukaista kahdeksan työpäivän irtisanomisaikaa. Kun osapuolet olivat yhteisesti sopineet työsuhteen päättymishetken kytkemisestä uuden työntekijän töihin tulemiseen, kysymyksessä oli ollut työsuhteen määräaikainen pidentäminen.

Kun yhtiöllä oli ollut oikeus työsopimuksen purkamiseen, sen ei olisi tarvinnut edes noudattaa irtisanomisaikaa. Oli selvää, ettei irtisanominen purkamista lievempänä toimenpiteenä voinut olla rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen vastainen. Työsopimuslain 44 §:n 1 momentin mukaan, jos purkamiseen oikeuttava syy on jatkuva, purkamisoikeus raukeaisi vasta viikon kuluttua siitä, kun työnantaja sai tiedon syyn lakkaamisesta. Puuttuva ammattitaito oli nimenomaan jatkuva olotila.

Esittämillään perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Kerrostyö Oy ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piiri on ollut jutussa kuultavana.

________

Todistajana kuulusteltaessa Rakennustyöläisten Liiton toimitsija on kertonut, että hän on ollut asiasta puheissa työmaan vastaavan mestarin kanssa vasta Tynkkysen työsuhteen purkamisen jälkeen 20.8.1981. Rakennustyöläisten Liiton sen ammattiosaston, johon Kerrostalo Oy:n työmaalla olevat työntekijät ovat kuuluneet, asettama pääluottamusmies on todistajana puolestaan kertonut ennen Tynkkysen työsuhteen päättymistä käyneensä pyytämässä työmaan vastaavaa mestaria suostumaan siihen, että Tynkkynen saisi jatkaa työntekoaan apumiehenä uusien kirvesmiesten työmaalle tulon jälkeenkin.

Arvioitaessa esitettyä selvitystä, joka osaksi on ristiriitaista ja vastakkaista, työtuomioistuimen mielestä on katsottava jääneen näyttämättä, että Tynkkyselle olisi ennen hänen työsuhteensa 13.8.1981 purkamalla tapahtunutta päättämistä, ilmoitettu asianmukaisella ja täsmällisellä tavalla työsopimuksen irtisanomisesta. Työmaan vastaavan mestarin ilmoitusta Tynkkysen työsuhteen jatkamisesta uusien kirvesmiesten palvelukseen ottamiseen saakka, jota Tynkkysen ei ole näytetty hyväksyneen työn tekemisen lopettamisajankohdaksi, on näin ollen pidettävä ilmoituksena odotettavissa olevasta työsuhteen päättämisestä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on liittojen välisissä neuvotteluissa hyväksynyt yhtiön menettelyn, joka asian käsittelyssä työtuomioistuimessa on todettu irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi. Siihen nähden, että tapahtumien kulusta on esitetty ristiin meneviä näkemyksiä ja väitteitä, joiden selvittäminen on jäänyt ainakin osittain todistajien kuulustelusta saadun näytön ja sen arvioimisen varaan, työtuomioistuimen mielestä liiton eikä myöskään Suomen Rakennusteollisuusliiton Sisä-Suomen Piirin ole katsottava rikkoneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten vaatimukset enemmälti ja siis esitetyt hyvityssakkovaatimukset kaikilta kohdiltaan, vahvistaa, että Kerrostyö Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti purkaessaan Tynkkysen työsopimuksen ja velvoittaa yhtiön maksamaan Tynkkyselle ottaen huomioon, että hän on ollut työtä vailla 19.8.-5.10.1981 välisen ajan, vahingonkorvauksena, siihen luettuna irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena 1 600 markkaa, kaikkiaan neljätuhatta (4 000) markkaa 5 %:n korkoineen haastepäivästä maaliskuun 31 päivästä 1983 lukien. Lisäksi Kerrostyö Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdeksallasadalla (1 800) markalla. Muutoin saavat asianosaiset kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Hurmalainen, Heiniö, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.