Vague employee resignation statement deemed insufficient for termination; employer not liable for pay deduction.

Työntekijän epäselvä lausuma ei ollut ymmärrettävissä työsopimuksen lakkauttavaksi irtisanoutumiseksi. Työntekijä ei myöskään ollut ryhtynyt mihinkään työsuhteen lopettamistoimiin työpaikalla. Työnantajan ei katsottu rikkoneen irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevaa sopimusta pidättäessään työntekijän lopputilistä irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Vesi Hyvönen Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 9.2.1979 tehdyssä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä päivänä helmikuuta 1979 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

2§

IRTISANOMISAJAT

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta.

4 §

IRTISANOMISAJAN LAIMINLYÖNTI

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle tämän henkilökohtaisen keskituntiansion mukaan lasketun täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän, joka lasketaan työntekijän henkilökohtaisen keskituntiansion mukaan. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä työsopimuslain 26 §:ssä säädettyjä määräyksiä työnantajan kuittausoikeudesta noudattaen.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan lausunut, että hitsaaja Juha Antero Halttu oli työskennellyt Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyrityksen Vesi Hyvönen Oy:n palveluksessa 24.9.1975-27.7.1979 välisen ajan. Halttu oli 12.7.1979 irtisanonut työsopimuksensa päättymään 14 vuorokauden pituisen irtisanomisajan kuluttua. Irtisanoutumisen Halttu oli ilmoittanut työnantajan edustajana toimineelle työnjohtajalle.

Työsuhteen päättyessä työnantaja oli pidättänyt Haltun lopputilistä 303 markkaa väittäen, että Halttu oli eronnut yhtiön palveluksesta irtisanomisaikaa noudattamatta. Kun Halttu oli kuitenkin irtisanoutunut irtisanomissuojasopimuksen säännösten mukaisesti, työnantaja oli menetellyt sanotun sopimuksen vastaisesti pidättäessään osan Haltun palkasta.

Syntyneestä erimielisyysasiasta oli neuvoteltu sekä työpaikalla että liittotasolla, mutta yksimielisyyttä ei ollut saavutettu.

Edellä olevan perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Vesi Hyvönen Oy:n menetelleen irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan sopimuksen 4 §:n vastaisesti pidättäessään Haltun lopputilistä 303 markkaa ja velvoittaisi Vesi Hyvönen Oy:n maksamaan Haltulle sanotun määrän 6 prosentin korkoineen 28.7.1979 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on työehtosopimuslain 7, 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Vesi Hyvönen Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan sopimuksen rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Putkijohtotyönantajainliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Halttu oli vuoden 1979 vuosilomien jälkeen pyytänyt palkatonta lomaa omakotitalonsa rakentamista varten. Työnantaja ei kuitenkaan ollut voinut työtilanteen vuoksi myöntää lomaa Haltun haluamana ajankohtana. Asiasta keskusteltaessa Halttu oli pitänyt kiinni lomavaatimuksestaan ja sen vuoksi esittänyt ajatuksen, että hänellä oli myös mahdollisuus ottaa lopputili. Tähän työnantajan edustaja oli vastannut, että siinä tapauksessa Halttu olisi vapaa kahden viikon kuluttua.

Työnantajan edustajana toiminut työnjohtaja oli pitänyt Haltun edellä selostettua menettelyä keskusteluna Haltun aikomuksista ja mahdollisuuksista toimia asiassa. Työnantajan edustaja, joka oli aikaisemmin ottanut vastaan irtisanoutumisia ja joka siten tunsi menettelyn, ei ollut ymmärtänyt Haltun puheita irtisanoutumiseksi. Halttu oli keskustelun jälkeen ollut kaksi viikkoa työssä.

Työsuhteen päättämisen käytännöllisiin toimenpiteisiin poikkeuksetta kuului työkalujen palauttaminen työnantajalle. Tätä Halttu ei ollut oma-aloitteisesti tehnyt, vaan hän oli luovuttanut työkalut vasta sen jälkeen kun niitä oli käyty häneltä kotoa hakemassa. Myös tämä kuvasti sitä, ettei Haltulla ollut ollut tarkoitusta irtisanoutua. Työnantaja olikin ymmärtänyt Haltun menettelyn siten, että Halttu oli jäänyt ilman irtisanoutumista pois työstä.

Edellä olevan perusteella Putkijohtotyönantajainliitto ja Vesi Hyvönen Oy ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että hitsaaja Juha Antero Halttu on otettu Vesi Hyvönen Oy:n palvelukseen syyskuun 24 päivänä 1975 ja että heinäkuun 12 päivänä 1979 yhtiön työnjohtajan kanssa käydyssä keskustelussa Haltun pyydettyä palkatonta lomaa omakotitalonsa rakentamista varten, työnjohtaja on hänelle ilmoittanut, ettei yhtiöllä ollut mahdollisuutta antaa lomaa. Edelleen työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että mainitussa keskustelussa on ollut myös puhetta Haltun irtisanoutumisesta ja että Haltun työsuhde on päättynyt 30.7.1979. Työsuhteen päättyminen on hänen oman käsityksensä mukaan tapahtunut keskustelussa hänen tekemänsä irtisanoutumisen perusteella työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan kuluttua, kun taas työnantajapuoli on katsonut, ettei Halttu ollut lainkaan irtisanoutunut, vaan eronnut työstä irtisanomisaikaa noudattamatta.

Edellä selostettua keskustelua lähellä seuranneen putkiasentajan, jota on työtuomioistuimessa kuultu todistajana, lausuman mukaan Halttu on sanonut, työnjohtajan kieltäydyttyä antamasta hänen pyytämäänsä palkatonta lomaa, että "se on sitten 2 viikkoa ja sillä selvä". Putkiasentaja on käsittänyt Haltun lausuman irtisanoutumisilmoitukseksi työnantajalle. Jutussa on kuulusteltu todistajana myös jo mainittua työnjohtajaa. Hänen lausumansa mukaan Halttu on keskustelussa tuonut esiin lopputilin mahdollisuuden, johon todistaja puolestaan on todennut, että sellainen ratkaisu johtaisi työsopimussuhteen päättymiseen kahden viikon kuluttua. Työnjohtaja on ollut sitä mieltä ettei Halttu ollut kyseisessä tilaisuudessa eikä myöhemminkään tehnyt irtisanoutumisilmoitusta. Esitetyn selvityksen mukaan Halttu ei ollut palauttanut hallussaan olleita yhtiön työkaluja kuten hitsausvälineitä työnantajalle työsuhteen päättymisen jälkeenkään ennenkuin työnantajan taholta oli siitä hänelle huomautettu.

Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen osoittavan, ettei työnantajan edustaja mainitussa keskustelussa ollut ymmärtänyt Haltun epäselvää lausumaa työsopimuksen lakkauttavaksi irtisanoutumiseksi. Joskaan työsopimuksen irtisanominen ei ole oikeustoimena määrämuotoinen, tulee siltä olennaisen tärkeytensä vuoksi sopimussuhteessa edellyttää osapuolen tahdonilmaisuksi riittävää selvyyttä. Näillä perusteilla ja kun työntekijä ei ollut ryhtynyt mihinkään työsuhteen lopettamistoimiin työpaikalla, on katsottava, ettei yhtiö ollut rikkonut irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevaa sopimusta. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Putkijohtotyönantajainliitto ja Vesi Hyvönen Oy saavat asian laatuun katsoen kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Vihma, Uski, Kuivanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.