Union dismissed for insufficient strike prevention measures despite short strike duration and lack of leadership involvement.

Työntekijäyhdistys, joka ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnseisausten lyhyt kestoaika huomioon ottaen työntekijäliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y.

Kuultavat: Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kesken 25.3.1983 tehdyssä yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 §.

Palkkaus

Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat yleissopimuksen liitteenä

YLEISSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN PALKKALIITE

1 §.

Tähän liitteeseen sisältyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton sekä sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisen yleissopimuksen tarkoittamissa tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden palkkamääräykset. Näitä määräyksiä sovelletaan yleissopimuksen osana.

3 §.

Palkkausjärjestelmä

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimen vaativuutta arvioitaessa ja toimihenkilön palkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon toimen luonteeseen mahdollisesti liittyvät, erityisistä olosuhteista johtuvat tekijät, kuten poikkeuksellinen rasittavuus ja erityiset olosuhdehaitat.

4 §.

Vaativuusluokitus

Toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan palkkaliitteen soveltamisohjeisiin sisältyvän vaativuusluokituksen mukaisesti.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kanteessaan lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan 9 venäjänkielen kääntäjää oli ollut lakossa 21.9.1983 kello 12.00-15.45, 8 venäjänkielen kääntäjää oli ollut lakossa 22.9.1983 kello 7.00-15.45 ja 8 venäjänkielen kääntäjää oli ollut lakossa 6.10.1983 kello 8.00-15.45. Lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan vaativuusluokitusmuutoksiin tai vaihtoehtoisesti ylimääräisiin palkankorotuksiin.

Venäjänkielen kääntäjien vaativuusluokituksesta oli työpaikalla neuvoteltu useaan otteeseen. Toimihenkilöt olivat esittäneet venäjänkielen kääntäjien vaativuusluokituksen korottamista. Neuvottelujen takarajaksi oli sovittu 30.9.1983. Siitä huolimatta luottamusmies oli 20.9.1983 ilmoittanut, että mikäli vaatimuksiin ei suostuttaisi, osasto aloittaisi kaksi iltapäivää kestävän lakon. Tuolloin työnantajan edustajat olivat kehottaneet luottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Myöhemmin luottamusmies oli ilmoittanut, että lakko kestäisi puolitoista päivää.

Työnantaja oli 21.9.1983 pitänyt venäjänkielen kääntäjille tiedotustilaisuuden neuvottelujen yhteydessä tehtyjen selvitysten tuloksista. Tilaisuudessa oli ollut saapuvilla myös teollisuustoimihenkilöiden luottamusmies ja Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n puheenjohtaja. Tuossakin tilaisuudessa työnantaja oli edellyttänyt toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi osastolla.

Luottamusmies oli 21.9.1983 tehnyt uuden esityksen, jonka mukaan venäjänkielen kääntäjille tulevan vaativuusluokan korottamisen asemesta kääntäjien palkkaa tulisi korottaa maksetun palkkausluokan ja esitetyn ohjepalkkausluokan erotuksen määrällä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton edustaja oli 20.9.1983 kello 15 ollut yhteydessä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton asiamieheen ja kehottanut liittoa ryhtymään toimenpiteisiin 21.9.1983 alkavaksi ilmoitetun lakon estämiseksi. Työnantajaliiton edustaja oli lisäksi välittömästi lakon alettua ottanut yhteyttä toimihenkilöliiton edustajaan ja vaatinut toimihenkilöliittoa ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n puheenjohtajan mahdollisia työtaistelun estämis- tai tuomitsemistoimenpiteitä ei ollut havaittu. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton toimenpiteistä lakon estämiseksi ei työnantajapuolella myöskään ollut tietoa. Näin ollen toimihenkilöliitto ei ollut ryhtynyt ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai sen tuomitsemiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että venäjänkielen kääntäjien vaativuusluokitusneuvotteluja oli käyty noin puolentoista vuoden ajan. Neuvottelut eivät kuitenkaan olleet edenneet kielenkääntäjien esittämistä ratkaisuvaihtoehdoista huolimatta. Neuvottelujen pitkittymisen vuoksi kielenkääntäjät olivat 19.9.1983 päättäneet ryhtyä työtaisteluun, mikäli neuvottelut eivät edistyisi. Saatuaan tietää tuosta päätöksestä luottamusmies oli ilmoittanut siitä työnantajalle. Luottamusmies ei ollut osallistunut työtaisteluun, vaan hän oli parhaan kykynsä mukaan toiminut sen estämiseksi ja lopettamiseksi. Luottamusmies oli kieltänyt venäjänkielen kääntäjiä ryhtymästä suunniteltuihin laittomiin työtaistelutoimenpiteisiin.

Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n puheenjohtaja oli saanut tiedon työtaistelu-uhasta 21.9.1983 työnantajan järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tuolloin puheenjohtaja oli ehdottanut, että asiassa edettäisiin sopimusten mukaisesti ja että työnantaja ja luottamusmies selvittäisivät asian mahdollisimman nopeasti. Yhdistys ei siis ollut ollut aloittamassa tai tukemassa työtaistelua. Yhdistyksen 241 jäsenestä oli vain 9 osallistunut lakkoihin eikä osallistuneista kukaan ollut kuulunut yhdistyksen johtokuntaan.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli lähettänyt luottamusmiehelle sähkeen, jossa se oli kehottanut kääntäjiä peruuttamaan työtaistelun. Työtaistelun alettua liitosta oli puhelimitse otettu yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan ja häntä oli kehotettu toimimaan työrauhan palauttamiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt hyvityssakko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y. on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakalla ovat työnantaja ja venäjänkielen kääntäjät käyneet neuvotteluja vuodesta 1979 lukien kääntäjien vaativuusluokituksen muuttamisesta. Neuvotteluissa kääntäjät ovat esittäneet vaihtoehtoisesti joko vaativuusluokan korottamista tai ylimääräistä palkankorotusta. Neuvottelujen ollessa vielä kesken ovat kääntäjät 19.9.1983 tehneet päätöksen työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä, mikäli neuvottelut eivät edistyisi heidän toivomallaan tavalla. Luottamusmies on saatuaan tietää mainitusta päätöksestä ilmoittanut siitä työnantajalle 20.9.1983. Tukeakseen vaatimuksiaan kääntäjät ovat olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin. Työnseisaukset ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n edustajia ei ole osallistunut työnseisauksiin. Yhdistyksen puheenjohtaja on saanut tiedon työnseisausuhasta 21.9.1983 työnantajan järjestämässä tiedotustilaisuudessa, missä hän on esittänyt, että asiasta tulisi päästä neuvotteluratkaisuun ja todennut, että kääntäjien tuli noudattaa työrauhavelvollisuutta. Työtuomioistuin katsoo, ettei tätä toimenpidettä voida pitää riittävänä yhdistyksen työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoa vastaan ajetun kanteen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Wärtsilän Helsingin alueen Teollisuustoimihenkilöt r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kaksituhattaviisisataa (2 500) markkaa sekä korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut tuhannellaviidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puhjeenjohtaja, Mörä, Heiniö, Sariola, Olin ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.