Labor court orders employer to pay travel costs and fines for collective agreement breach.

Käsiteltäessä putkialan yrityksessä syntynyttä erimielisyyttä matkakustannusten korvaamisesta työkohteen ja komennuspaikalla olevan asunnon välisten matkojen osalta oli osapuolten välillä ollut puhetta siitä, että asiassa jäätäisiin odottamaan työtuomioistuimessa vireillä olevan erästä toista yritystä koskevan samanlaisen asian ratkaisemista, ja että korvauksen maksamisessa meneteltäisiin sen mukaisesti.

Työnantaja, joka työtuomioistuimen tuomiosta tiedon saatuaan oli kieltäytynyt matkakustannusten korvaamisesta tuomiossa vahvistetun työehtosopimuksen määräyksen sisällön mukaisesti, tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoitettu maksamaan kanteessa vaaditut matkakustannusten korvaukset.

Työnantajaliitto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen työnantajan noudattamaan asiassa työehtosopimuksen mukaista menettelyä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset:

Kuultavat: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Vesi ja Lämpö Oy - Vatten och Värme Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 26.5.1977 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

18 §

MATKATYÖT JA PÄIVÄRAHAT

1. Milloin työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa, korvataan hänelle tästä aiheutuvat kustannukset viikon kaikilta päiviltä seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ja matkalippujen hinnat, II luokassa, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, matkalippujen hinnat vastaavissa luokissa, kustantaa työnantaja.

Koska työehtosopimuksen määräykset olivat koko ajan olleet samansisältöiset, oli selvää, että työnantajapuoli oli velvollinen oikaisemaan ennen työtuomioistuimen tuomion antamistakin syntyneet laiminlyönnit työtuomioistuimen tuomiossa vahvistetun tulkinnan mukaisesti. Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 143/1980 oli katsottu, että tuomiolla ratkaistu periaatteellinen erimielisyys oli ollut siksi epäselvä, ettei työnantajapuolta ollut voitu tuomita asian yhteydessä hyvityssakkoon. Työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen tulkinnasta ei enää ollut ollut epäselvyyttä. Koska työnantajapuoli oli edelleen kieltäytynyt oikaisemasta virheellistä tulkintaansa, se oli menettelyllään tahallisesti rikkonut työehtosopimusta. Työnantajaliiton väite, jonka mukaan vain työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen tapahtuneet virheellisyydet tulisi oikaista, oli kestämätön. Asiasta liittojen välillä 17.12.1981 käydyssä neuvottelussa ei ollut päästy osapuolten välillä yksimielisyyteen.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vesi ja Lämpö Oy - Vatten och Värme Ab on menetellyt työehtosopimuksen 18 §:n vastaisesti kieltäytyessään maksamasta kanteessa kerrotun työskentelyn osalta mainituille putkiasentajille heidän komennuspaikalla olevan asuntonsa ja työkohteen välisiä tarpeellisia matkakustannuksia, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan Nurmelalle 858 markkaa, Vesteriselle 798 markkaa, Falckille 714 markkaa, Järvelälle 222 markkaa, Lappalaiselle 168 markkaa ja Teittiselle 156 markkaa 6 %:n vuotuisine korkoineen 15.1.1979 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Vesi ja Lämpö Oy - Vatten och Värme Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa 22.12.1980 antamallaan tuomiolla n:o 143 vahvistaneensa, että työnantajana ollut yhtiö on putkijohtoalan työehtosopimuksen 18 §:n nojalla ollut velvollinen maksamaan tuomiossa tarkoitetuille työntekijöille kultakin työpäivältä tarpeellisina matkakustannuksina asunnon ja työkohteen välisestä matkasta aiheutuneet kulut linja-autolipun hinnan mukaan siltä ajalta, jona työntekijät ovat työskennelleet vieraalla paikkakunnalla heidän voimatta saapua yöksi kotiinsa.

Vesi ja Lämpö Oy - Vatten och Värme Ab:n palveluksessa olleet putkiasentajat Aulis Nurmela, Arvo Vesterinen, Seppo Falck, Asko Järvelä, Risto Lappalainen ja Pekka Teittinen ovat vuosina 1978-1979 työskennelleet yhtiön Kouvolassa sijainneella Sokoksen toimitalon putkiasennustyömaalla. Työskentelyajakseen putkiasentajat ovat järjestäneet itselleen kanteessa mainitut majoituskohteet. Työkohteen ja majoituskohteiden välisiä matkakuluja on työntekijöille aiheutunut linja-autoa käyttäen keskimäärin kuusi markkaa päivää kohti. Työnantajapuolelta ei ole edes väitetty, että työntekijät olisivat voineet järjestää majoituksensa siten, ettei heille olisi aiheutunut matkakustannuksia.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Hurmalainen, Äimälä, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.