Labor court fines union and union committee for failing to enforce work peace and monitor compliance.

Työntekijät olivat aattopäivien työaikaa koskevan vaatimuksensa tueksi ryhtyneet lakkoihin. Huomioon ottaen työnseisausten toistumisen pitkän ajanjakson kuluessa ammattiosasto ja työntekijäliitto eivät olleet toimineet riittävän tehokkaasti ja työrauha- ja valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto vastasi myös luottamusmiestensä osallistumisesa lakkoihin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Kotkan metallityöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 ja 8.4.1983 tehdyissä työehtosopimuksissa on kumpaisessakin muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13§

Säännöllinen työaika

Työ- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia viikko työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko Työ- alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, vuoro- ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuokausi rokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

T y ö a j a n s i j o i t u s

Työ- Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tartunti- peelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti järjes- lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. telmä Tila- Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neupäiset votellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluotmuutok- tamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan set asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, Kaksi- viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin vuoro- viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltyön tävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai lepo- siihen verrattavasta. aika Ruokai- Ellei paikallisesti muuta sovita tai ellei työlu nantaja ole tuotannon teknillisten syiden sitä pekolmi- rustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän vuoro- työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa, alkaa työssä työaika päivätyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00. Työajan kestäessä on tunnin lepoaika.

Kaksivuorotyössä pidetään puolen tunnin pituinen lepoaika, ellei ole sovittu siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn aikana.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa työnjohdon määräämänä aikana ja sen osoittamassa paikassa.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Kotkan telakan työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että telakan noin 200 työntekijää olivat 8.1, 14.5, 28.5 ja 5.11.1982 olleet lakossa kello 13.45-15.45. Edelleen oli lakossa ollut 29.3.1983 telakan 221 työntekijää kello 13.45-15.45, 6.5.1983 telakan 225 työntekijää kello 11.00-15.45 ja 20.5.1983 telakan 208 työntekijää kello 13.45-15.45. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja suostumaan työajan muuttamiseen siten, että aattopäivinä työaika päättyisi viimeistään kello 14.30. Kotkan metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmies ja kolme luottamusmiestä oli osallistunut työtaisteluun 29.3.1983.

Työnantajan taholta oli useaan oteeseen kehotettu pääluottamusmiestä ja muita ammattiosaston edustajia ryhtymään toimenpiteisiin jo pitkään säännöllisesti toimeenpantujen työtaisteluiden lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Työnantaja ei kuitenkaan ollut havainnut toimenpiteisiin ryhdytyn. Päinvastoin luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Pääluottamusmies ja muut ammattiosaston edustajat olivat antaneet ymmärtää, että työtaistelutoimenpiteet tulisivat edelleen jatkumaan juhlapyhien aattopäivinä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli toistuvasti oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaisteluiden ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimenpiteillä ei ollut ollut toivottua vaikutusta.

Kotkan metallityöväen ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten tukea työehtosopimusten vastaisia vaatimuksia ja osallistua työtaistelutoimenpiteisiin sekä jättämällä huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteitä. Myös Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Kotkan metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa ilmoitetut työtaistelujen ajankohtia ja niiden laajuutta koskevat tiedot pitivät suurin piirtein paikkansa. Työnseisausten syynä oli ollut työnantajan epäjohdonmukainen ja viime kädessä kielteinen suhtautuminen työntekijäpuolen esityksiin. Ne olivat koskeneet päivätyötä tekevien työntekijöiden työajan tilapäisiä muutoksia arkipyhien aattoina. Saadakseen mahdollisuuden asioimiseen virastoissa ja liikkeissä työntekijät olivat esittäneet, että arkipyhien aattoina työaika sovittaisiin päättymään joko kello 14.00 tai 14.30. Työehtosopimuksen 13 §:n 2 momentin mukaan asiasta voitiin työpaikkakohtaisesti sopia.

Työaikakysymys oli ollut esillä jo useita vuosia. Työntekijäpuoli oli vuoden 1980 lopussa käydyissä neuvotteluissa esittänyt, että päivätyötä tekevien työntekijöiden aattopäivien työajaksi sovittaisiin kello 6-14. Työnantaja oli pitänyt esitystä työehtosopimuksen vastaisena eikä ollut hyväksynyt sitä.

Henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies olivat 17.3.1983 käyneet neuvotteluja pääsiäisaaton 31.3.1983 työajasta. Henkilöstöpäällikkö oli luvannut selvittää asiaa. Pääluottamusmies oli 28.3.1983 tiedustellut asian edistymistä saamatta siihen selvyyttä. Sen jälkeen pääluottamusmies oli neuvotellut telakan johtajan kanssa. Aamupäivällä käydyissä neuvotteluissa johtaja ei ollut tehnyt asiassa ratkaisua, vaan oli luvannut selvittää edelleen kysymystä henkilöstöpäällikön ja tuotantopäällikön kanssa. Iltapäivällä käydyissä jatkoneuvotteluissa telakan johtaja oli ilmoittanut, ettei työajan muutokseen suostuttu. Syyksi oli ilmoitettu vaikeudet tuotannon valvonnassa.

Työntekijäpuoli oli 26.4.1983 esittänyt laajapohjaisia jatkoneuvotteluja telakan työaikakysymyksestä. Neuvotteluesitykseen työnantajapuoli ei ollut antanut vastausta. Työaikakysymys oli ollut esillä myös liittojen välisessä neuvottelussa 11.10.1982. Työntekijäpuoli oli esittänyt, että aattopäivien työajaksi sovittaisiin 6.00-14.30. Työnantajapuoli oli hyväksynyt esityksen, mutta yhtiö ei kuitenkaan ollut sopimusta noudattanut.

Työnantajan menettely työaikakysymyksessä oli suuresti ärsyttänyt telakan työntekijäkuntaa ja johtanut kanteessa tarkoitettuihin mielenosoitusluonteisiin työnseisauksiin.

Työntekijät olivat kaiken aikaa aktiivisesti pyrkineet neuvotteluratkaisuun. Pääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton edustajat olivat jokaisen työnseisauksen yhteydessä olleet puhelinneuvottelussa pääluottamusmiehen kanssa ja niin ikään vaatineet työrauhan ylläpitämistä. Näin ollen ammattiosasto ja työntekijäliitto olivat olosuhteet huomioonottaen tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kotkan metallityöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Lakkoon on 29.3.1983 osallistunut Kotkan metallityöväen ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja kolme osaston luottamusmiestä. Osasto vastaa heidän toimistaan.

Työnantaja on useita kertoja kehottanut pääluottamusmiestä ja muita ammattiosaston edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Työntekijäpuoli on kaiken aikaa pyrkinyt pääsemään asiassa neuvotteluratkaisuun. Pääluottamusmies on kehottanut työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoituksensa mukaan ollut toistuvasti yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut sitä ryhtymään toimiin työruhan ylläpitämiseksi. Metallityöväen Liiton edustajat ovat kunkin työnseisauksen alettua olleet puhelimitse yhteydessä työpaikan pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan palauttamista. Työajan järjestelyä koskeva asia on ollut esillä liittojen välisissä neuvotteluissa 11.10.1982, mutta erimielisyys on jäänyt ratkaisematta. Ottaen huomioon työnseisausten toistumisen pitkän ajanjakson kuluessa ja osaston osalta sen vastuun luottamusmiesten mukana olosta lakossa, työtuomioistuin katsoo, etteivät ammattiosaston ja liiton toimenpiteet ole olleet riittäviä työrauhavelvollisuuden ja valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kotkan metallityöväen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, osaston neljätuhattaviisisataa (4 500) markkaa ja työntekijäliiton kolmetuhattaviisisataa (3 500) markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston ja liiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Hurmalainen, Äimälä, PalankoLaaka ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.