Labor court fines union and union section for violating peace obligations and neglecting supervision duties during strikes.

Kysymys oli tuomioissa n:ot 113/83 ja 115/83 koskevan työtaistelun jatkamisesta. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. (Ään.)

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto r.y.

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1983 solmitussa metallurgisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen asianosaisten välisessä, työrauhavelvollisuuden rikkomista samalla työpaikalla koskevassa asiassa 11.10.1983 antamaan tuomioon n:o 113.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaalla paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa vuoden 1983 kevään, kesän ja syksyn aikana työntekijäpuoli oli jatkuvasti esittänyt vaatimuksia 50 %:n suuruisen keskituntiansion mukaan lasketun lauantai ja juhlapyhien aattolisän maksamisesta. Kun työnantaja ei ollut suostunut tähän vaatimukseen, olivat työntekijät toimeenpanneet työtaisteluja työtuomioistuimen tuomioissa 113/1983 ja 115/1983 todetuin tavoin.

Erimielisyyden selvittämiseksi oli 9.11.1983 järjestetty liittoneuvottelut. Niissä työntekijäpuoli oli jälleen uudistanut vaatimuksensa lauantai ja aattopäivien työajan korvaamisesta 50 %:lla korotetulla palkalla. Työnantaja oli torjunut vaatimuksen ja viitannut perusteinaan työtuomioistuimen asiasta antamiin edellä mainittuihin tuomioihin. Siitä huolimatta työntekijäpuoli oli vaatinut työnantajaa antamaan esityksen asiasta. Vaatimukseen oli työnantajapuolelta ilmoitettu, että noudatettu käytäntö oli lain ja työehtosopimuksen mukainen.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimukseensa olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon lauantaina 12.11.1983 seuraavasti: Lakossa oli ollut kello 18.0022.00 I masuuniosaston 3 työntekijää, kello 19.3022.00 II masuuniosaston 3 työntekijää, kello 17.3022.00 terässulattoosaston 70 työntekijää ja kello 02.356.00 osaston 62 työntekijää, kello 22.006.00 valssaamon nauhalinjan 34 työntekijää, kello 17.0022.00 sataman 20 työntekijää ja kello 22.006.00 sataman 12 työntekijää, kello 2.006.00 valssaamon kunnossapitoosaston 2 työntekijää sekä kello 18.0022.00 terässulaton kunnossapitoosaston 6 työntekijää ja kello 4.006.00 osaston 5 työntekijää. Luottamusmiehen oli ilmoitettu poistuneen satamasta tuona päiväna kello 17.58. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 217 työntekijää.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa suullisessa esivalmistelussa edelleen ilmoittanut, että tehtaan työntekijät olivat samasta syystä ryhtyneet lakkoon torstaina 17.11.1983 seuraavasti: Lakossa oli ollut kello 18.00-20.00 terässulatto-osaston 70 työntekijää ja kello 22.00-6.00 osaston 70 työntekijää, kello 18.00-22.00 valssaamon 58 työntekijää, kello 22.00-6.00 levylinjan 60 työntekijää, kello 18.00-22.00 laadunvalvontaosaston 3 työntekijää ja kello 22.00-6.00 osaston 6 työntekijää, kello 18.00-22.00 kunnossapito-osaston 8 työntekijää ja kello 22.00-6.00 osaston 8 työntekijää, kello 18.00-22.00 masuuniosaston 6 työntekijää sekä kello 18.00-22.00 sintraamo-osaston 10 työntekijää ja kello 22.00-6.00 osaston 10 työntekijää. Lakkoon oli osallistunut 309 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston toimikunnan jäsen kello 18.00-22.00 välisenä aikana.

Metallityöväen Liiton toimenpiteitä työtaistelutilanteen ehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi ei voitu pitää riittävinä siihenkään nähden, että työtaistelut olivat puolen vuoden aikana toistuneet jo 13 kertaa. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston asettamat luottamushenkilöt eivät olleet ryhtyneet mainittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja toistuvien lakkojen estämiseksi. Näin ollen sekä ammattiosasto että työntekijäliitto olivat rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet työtaistelutilanteissa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt kanteessa ilmoitetut tiedot 12.-13.11. ja 17.-18.11.1983 toimeenpantujen työnseisausten kestoajoista ja laajuudesta oikeiksi. Työnseisausten syiden osalta liitto on viitannut edellä mainituissa jo työtuomioistuimessa ratkaistuissa asioissa antamissaan vastineissa lausumaansa.

Metallityöväen Liitosta oli useita kertoja oltu yhteydessä pääluottamusmiehiin sekä osaston edustajiin työpaikalla. Heille oli toistuvasti korostettu työrauhavelvoitteen merkitystä ja heiltä oli vaadittu työrauhan turvaavia toimenpiteitä. Metallityöväen Liitto on katsonut, että se ja ammattiosasto olivat tehneet voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi.

Edellä mainituilla perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että kantajaliiton vaatimukset hyvityssakkoon tuomitsemisesta hylättäisiin perusteettomina.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta yhdeksäntuhatta (9 000) markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä seitsemäntuhatta (7 000) markkaa, minkä lisäksi niiden on yhteisvastuullisesti korvattava kantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Airaksinen, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Katson, että Metallityöväen Liitto on ottaen huomioon esitetty selvitys liiton toimenpiteistä vallinneissa oloissa ja erimielisyyden paikalliseen luonteeseen nähden tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Sen vuoksi katson jääneen näyttämättä, että liitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja hylkään kanteen liiton osalta. Metallityöväen Liitto saa kuitenkin asian laatuun nähden pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muutoin olen samaa mieltä kuin enemmistö paitsi, että tuomitsen Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 8 000 markkaa ja velvoitan sen yksinään korvaamaan tuomiossa mainitut oikeudenkäyntikulut.